Eläkkeellä oleva potilas kertoo joutuvansa odottamaan itselleen tekoniveltä kaksi vuotta. Pohjois-Savon hyvinvointialueen ylilääkäri toteaa, että leikkausta odottavien potilaiden määrä suhteessa väestöpohjaan on Suomen suurin.
Virallisesti odotusajan piti potilaalla olla puolitoista vuotta, mikä sekin on kolme kertaa hoitotakuun enimmäispituus, mutta sekään ei riitä. Kivuissa elävä potilas joutuu odottamaan uutta lonkkaniveltä jopa kaksi vuotta.
– Olen itse Pohjois-Savon hyvinvointialueella tekonivelleikkausjonossa ja sain kirjallisen ilmoituksen, että odotusaika on 18 kuukautta, kertoo potilas MTV Uutisille.
– Terveyskeskuslääkäri teki erikoissairaanhoitoon kesällä lähetteen, jonka pohjalta kutsutaan ensimmäiselle poliklinikkakäynnille leikkauksen arviointiin, mutta jo tuo jono on pitkä. Yhteenlaskettuna nuo jonotusajat itse leikkaukseen voivat Pohjois-Savon hyvinvointialueella kestää kaksi vuotta tai enemmän.
MTV Uutisten näkemä asiakirja jonoon asettamisesta kertoo, että leikkauksen arvioidaan toteutuvan vasta puolentoista vuoden kuluttua.
"Ennen kuin pääset edes jonoon, tilanteesi on oltava jo tosi huono"
Arviointikäyntiin päästyään potilas sai kirjallisen ilmoituksen leikkauksen arvioidusta jonotusajasta.
– Todella ihmeellistä "hoitoa", sillä ennen kuin pääset edes koko leikkausjonoon, tilanteesi on oltava jo tosi huono ja tilanteen korjaus on siten pikaisesti tarpeellinen, potilas kertoo.
– Kohtuuttoman pitkällä odotusajalla kunto vain heikkenee kipujen ja liikuntakyvyttömyyden vuoksi, mikä taas vaikeuttaa leikkauksesta toipumista.
Arkeaan potilas kuvaa jo nyt ongelmalliseksi.
– Jo lyhyenkin matkan kävely on hankalaa ja kivuliasta. Jalka pettää välillä yhtäkkiä alta. Kumartelu tuottaa tuskaa. Myös öisin on koko jalan lepokipua. Siihen ei kipulääkkeet juurikaan auta, hän kertoo.
– Näillä tuntemuksilla puolentoista vuoden jonotusaika leikkaukseen tuntuu aika hurjalta.
Kiireetöntä kirurgiaa vähennettiin radikaalisti
MTV Uutiset kysyi Pohjois-Savon hyvinvointialueelta, miksi jonot ovat kasvaneet sietämättömiksi.
Ylilääkäri Timo Nyyssönen, miksi jonot ovat niin pitkiä?
– Lonkan ja polven tekonivelkirurgiapotilaiden jonotilanne heikentyi nopeassa tahdissa loppuvuodesta 2019 alkaen. Covid-pandemian vuoksi kiireetöntä kirurgiaa, johon tekonivelkirurgiakin lukeutuu, vähennettiin radikaalisti.
Pandemian rauhoittuessa leikkauskapasiteettia ei pystytty palauttamaan ennalleen julkista sektoria koskevan hoitohenkilökuntapulan vuoksi. Henkilöstöpula vaikutti kaikilla tasoilla leikkaussaleista aina perusterveydenhuollon jatkokuntoutusosastoihin saakka.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella lonkan- tai polven tekonivelleikkaukseen odottaa yli tuhat kuuden kuukauden hoitotakuun piirissä olevaa potilasta. Pisimmillään toimenpiteen odotusaika on ollut 16–17 kuukautta.
– Leikkausta odottavien potilaiden määrä suhteessa väestöpohjaan on Suomen suurin, Nyyssönen myöntää.
"Teitä ei ole unohdettu"
Millaisia terveisiä haluatte lähettää kivun kanssa painiville pitkään jonottaneille potilaille?
– Teitä ei ole unohdettu. Leikkausjonoa puretaan niin nopeasti, kun se on mahdollista. Pyrimme kohtelemaan kaikki jonossa olevia ehdottoman tasapuolisesti.
Miten jonot aiotaan purkaa vai aiotaanko?
– Tavoitteena on luonnollisesti asianmukaisen hoitoon pääsyn turvaaminen ja jonojen purkaminen. Pitkällä tähtäimellä tämä on toteutettava omaa toimintaa tehostamalla. Olemme syyskuun alusta alkaen onnistuneet nostamaan käytössä olevan tekonivelleikkauskapasiteetin Covid-pandemiaa edeltävälle tasolle. Tämä on edellyttänyt hoitokäytännön muutoksia, erityisesti lyhytjälkihoitoisen kirurgian osuuden lisäämistä, sekä resurssien siirtämistä sairaalan muusta toiminnasta. Hankalan taloudellisen tilanteen vuoksi lisähenkilökuntaa ei ole käytettävissä.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Edessä satoja ostopalveluleikkauksia
Vuosien aikana kertyneen leikkausjonon purkamiseksi tarvitaan myös väliaikaisia jononpurkutoimenpiteitä. Tekonivelleikkauksia on ostettu Etelä-Savon hyvinvointialueelta.
– Valitettavasti leikkausjonot muillakin hyvinvointialueilla ovat pitkät, joten avunantomahdollisuuden ovat rajalliset, Nyyssönen sanoo.
Lisäksi Pohjois-Savon hyvinvointialue vapautti viime vuonna yksityisellä sektorilla tehtäviä tekonivelleikkauksia koskevan palvelusetelin.
– Tätä on käyttänyt tähän mennessä noin 80 potilasta. Ja viime viikolla hintakilpailutuksen jälkeen teimme sopimuksen Mehiläisen kanssa 300 potilaan ostopalveluleikkauksesta.