Hollannin massiiviset traktoriprotestit ovat hälyttävä signaali keskellä kriisiä, sanoo erikoistutkija – vaikutukset voivat näkyä myös Suomessa

Alankomaat on maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä, heti Yhdysvaltojen jälkeen, vaikka kyseessä on postimerkin kokoinen maa.

Vientimäärää ei ole suhteutettu maapinta-alaan. Yhdysvaltojen maapinta-ala on lähes 10 miljoonaa neliökilometriä. Hollannin maapinta-ala on noin 42 000 neliökilometriä. 

Alankomaat on siis heittämällä maailman tehokkain viljelymaa. Alankomaat on myös yksi Suomen suurimmista tuontikumppaneista maataloustuotteiden osalta.

Alankomaat on pärjännyt kilpailussa muun muassa investoimalla maatalouden innovaatioihin - yritykset, tutkimussektori sekä poliittiset toimijat ovat olleet vuosien ajan tiiviissä yhteistyössä sektorin kehittämiseksi.

Viime vuosina politiikassa on kuitenkin tapahtunut muutos.  

Mitä viljelijöiltä vaaditaan?

EU ja Hollannin korkein hallinto-oikeus ovat vaatineet typpipäästöjen vähentämisen nopeuttamista.

Päättäjät linjasivat viime vuoden heinäkuussa, että maanviljelijöiden typpi- ja ammoniakkipäästöjä tulee leikata puolella vuoteen 2030 mennessä riippumatta tuotetun ruoan määrästä.

Noin 40 prosenttia Hollannin typpipäästöistä syntyy maataloudesta.

Monet maanviljelijät sanovat, että he eivät käytä tarkoituksellisesti liikaa lannoitteita, sillä niiden käyttö on kallista ja ruokaa tuotetaan pienillä katteilla.

Hollantilaisten erikoisosaamista on niin sanottu täsmämaatalous, johon liittyy viljelmien tarkka seuraaminen GPS-järjestelmiä ja drooneja käyttäen.

Hallinto on lausunnoissaan osoittanut olevansa täysin tietoinen, että monet lopettavat maanviljelyn vaatimusten seurauksena.

Hallitus arvioi, että yli 11 000 maatilaa lopettaa toimintansa vaatimusten seurauksena.

Protestit jatkuvat

Keski-Euroopassa viljelijät ovat lähteneet kaduille protestoimaan. Isoimmat protestit ovat olleet Alankomaissa.

Viime vuoden heinäkuussa 40 000 maanviljelijää vaati neuvoteltua päätöksentekoa Haagin kaduilla.

Kuluvan vuoden maaliskuussa myös belgialaiset maanviljelijät ajoivat traktorinsa Brysseliin. Kaupungin kaduilla nähtiin arvioiden mukaan jopa 2700 traktoria. Samanlaisia protesteja on nähty viime vuosina myös muualla Keski-Euroopassa, kuten Saksassa. 

Maanantaina hollantilaiset maanviljelijät ajoivat traktorinsa jälleen Haagiin. Protestiin osallistui yli 10 000 maanviljelijää.

Monet viljelijät kantoivat mukanaan väärinpäin ripustettua Hollannin lippua, josta on tullut protestin symboli. 

Piittaamaton ympäristöpolitiikka

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik sanoo, että merkittävien hollantilaisten maataloustuottajien protestointi on hälyttävä signaali.

– Myös Alankomaissa on herätty siihen, että EU:n ympäristöpolitiikkaa ajetaan piittaamattomasti eteenpäin.

Jansik on ollut pitkään huolissaan EU:n linjasta mm. typpilannoitteiden suhteen, jossa ei oteta huomioon meneillään olevaa kriisiä.

Hänen mukaansa Ukrainan sodan alettua Euroopan ja maailman ruokahuoltoa tulisi paremmin ottaa huomioon EU:n linjassa. EU:n ruoan tuotantotasoa ei ole varaa laskea nykyisessä kriisissä, Jansik pohtii.

– Muutokset joita vaaditaan ovat hyviä, mutta aikaikkuna on aivan liian lyhyt.

Luonnonvarakeskuksen toinen erikoistutkija Olli Niskanen kertoo, että Alankomaille sallitiin aiemmin muita korkeampi taso typpipäästöjen osalta, koska maataloustuotteita tuotettiin maassa niin paljon.

– Tilanne on hankala, kun maanviljelijät ovat tehneet tämän perusteella investointeja omista rahoistaan ja maataloudessa investoinnit ovat pitkäaikaisia. Nyt sitten vaaditaan nopeita muutoksia, Niskanen kertoo.

Valuminen tuotantoketjuihin

EU:n rajoitukset vaikuttavat Jansikin mukaan tuotantoketjuihin monella tasolla. Vaikutukset voivat näkyä tuotantoketjujen kautta esimerkiksi hinnoissa, myös Suomessa.

Jansik muistuttaa, että lähes puolet Alankomaiden tuonnista Suomeen on raaka-aineita, joista valmistetaan biopolttoaineita. Vaikutus ei siis välttämättä näy syötävissä tuotteissa.

Alankomaat on merkittävä peluri kansainvälisillä ruokamarkkinoilla.

– Yhtenä maailman suurimpana viejämaana sillä on iso rooli osana Euroopan ruokahuoltoa, Jansik kertoo.

Tutkimusten mukaan typpilannoitteiden käyttöönotto 1900-luvulla auttoi miljardeja ihmisiä pois äärimmäisestä köyhyydestä. Tänä päivänä yli 3,5 miljardia ihmistä selviää viljalla, joka on kasvatettu typpilannoitteiden avulla.

Lue myös: Nollahiilipolitiikka johtaa köyhyyskatastrofiin, mutta ei edistä ilmastonsuojelua, sanoo Nobel-ekonomisteja johtanut tutkija