Hollantilaisnaiselle myönnettiin eutanasia henkisten kärsimysten vuoksi, kirjoittaa brittilehti The Guardian.
Kroonisesta masennuksesta, ahdistuneisuudesta, traumasta ja määrittelemättömästä persoonallisuushäiriöstä kärsivä Zoraya ter Beek, 29, sai viime viikolla lopullisen hyväksynnän avustettuun kuolemaan eli eutanasiaan.
Alankomaat laillisti eutanasian maailman ensimmäisenä maana vuonna 2002. Lain mukaan eutanasian edellytyksenä on, että henkilö kärsii "sietämättömistä kärsimyksistä, eikä paranemista ei ole näkyvissä".
Lisäksi henkilön on oltava täysin tietoinen ja kykenevä tekemään eutanasiapäätöksen.
Lue myös: Masennus ja itsetuhoisuus eivät ole vain mielen sairauksia, yhteys myös aivojen fyysiseen toimintaan – tällainen on "aivoissa leimahtava hätätila"
Ter Beekin tapaus on herättänyt myös keskustelua, sillä psyykkisesti sairaiden henkilöiden avustettu kuolema on Alankomaissa edelleen epätavallista vaikka tapausten määrät ovat olleet nousussa.
Ter Beek sanoo pitävänsä ymmärrettävänä sitä, että tämän kaltaiset tapaukset nostavat esiin laajemman kysymyksen siitä, että pitääkö eutanasian olla laillista.
– Ihmiset ajattelevat, että kun on mieleltään sairas, ei voi ajatella järkevästi, mikä on loukkaavaa, ter Beek sanoo Guardianille.
– Ymmärrän joidenkin vammaisten ihmisten pelot avustettua kuolemaa kohtaan ja huolet siitä, että ihmisiä painostetaan kuolemaan, hän lisää.
Ter Beekin vaikeudet alkoivat jo varhaislapsuudessa. Hänellä on krooninen masennus, ahdistuneisuus, trauma ja määrittelemätön persoonallisuushäiriö. Hän on saanut myös autismidiagnoosin.
Arvioi kuolevansa lähiviikkoina
Ter Beekiä on hoidettu aiemmin puheterapialla, lääkityksellä ja sähkösokkiterapialla, mutta näistä ei naisen mukaan ollut apua.
– Terapiassa opin paljon itsestäni ja selviytymiskeinoista, mutta se ei ratkaissut tärkeimpiä ongelmia. Ajattelin, että paranisin, mutta mitä pidempään hoito jatkuu, sitä enemmän alkaa menettää toivoa, ter Beek sanoo.
Viimeisimmät hoitonsa ter Beek lopetti syksyllä 2020. Eutanasiaa hän haki saman vuoden joulukuussa.
– Kun olin hyväksynyt, ettei hoitoa enää ole.
Ter beekin mukaan kyseessä on pitkä ja monimutkainen prosessi.
– Olin pitkään jonotuslistalla arviointia varten, koska on niin vähän lääkäreitä, jotka ovat halukkaita osallistumaan avustettuun kuolemaan henkisesti kärsivien ihmisten kohdalla.
Ter Beek sanoo, ettei ole kertaakaan epäillyt päätöstään kolme ja puoli vuotta kestäneen prosessin aikana.
– Olen tuntenut syyllisyyttä. Minulla on kumppani, perhe ja ystäviä, enkä ole sokea heidän tuskalleen. Olen tuntenut myös pelkoa, mutta olen ehdottomasti päättänyt tehdä tämän.
Ter Beek on tavannut lääkäriryhmänsä ja arvioi kuolevansa lähiviikkoina.
– Tunnen helpotusta. Tämä on ollut pitkä taistelu.
Tarvitsetko keskustelutukea?MIELI ry tarjoaa apua:
|