Joka päivä keskimäärin kaksi eli vuodessa noin 800 suomalaista kuolee itsemurhan kautta. Itsemurhayrityksiä puolestaan tapahtuu Suomessa vuosittain arviolta 10 000–30 000. Psykologi painottaa, että sietämättömät olotilat ovat todellisia, mutta ohimeneviä. MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksessa apua saa maksutta ja nimettömänä.
Kuka tahansa voi kokea elämänsä aikana itsetuhoisuutta. Laukaisevana tekijänä voi olla esimerkiksi avioeron tai läheisen kuoleman kaltainen kriisi.
– Usein itsemurhaa yrittäneet ihmiset kertovat, että itsemurhakriisin hetkellä kaikki syyt elää pyyhkiytyivät pois mielestä, koska psyykkinen kipu ja tuskainen olotila vei kaiken huomion. Tällaisessa hetkessä ihmiset ovat pyrkineet eroon tuskaisesta olosta keinolla millä hyvänsä, MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikön sijainen, psykologi Frans Horneman sanoo.
Toisinaan itsetuhoisuus ja kriisi voivat mennä ohi nopeastikin, mutta tilanteen ollessa päällä mitään helpotusta voi olla vaikea nähdä.
– Avun hakemisen tärkeyttä ei voi koskaan korostaa liikaa. Itsetuhoisuutta ja mielenterveyden pulmia pystytään hoitamaan. On todennäköistä, että hoito auttaa ja itsetuhoisuudesta selviytyy, Horneman sanoo.
Lue myös: Masennus ja itsetuhoisuus eivät ole vain mielen sairauksia, yhteys myös aivojen fyysiseen toimintaan – tällainen on "aivoissa leimahtava hätätila"
”On aidosti tunnettu, ettei paha olo voi koskaan väistyä, mutta kyllä se voi”
MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskus tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille henkilöille sekä heidän läheisilleen maksuttomalla Linity-mallilla. Sveitsissä kehitetty työmuoto, joka on lyhenne sanoista lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille, vähentää tutkitusti itsemurhia.
Vuonna 2022 Itsemurhien ehkäisykeskus auttoi yhteensä 166 asiakasta. Usein vastaanotolle päädytään esimerkiksi päivystyksen kautta.
Lähetettä ei tarvita eikä käyntejä kirjata potilastietoihin. Kolmen–neljän tapaamisen aikana puhutaan itsemurhayrityksestä ja siihen johtaneista tekijöistä sekä rakennetaan turvasuunnitelma tulevaisuutta varten. Koska itsemurhariski jää yrityksen jälkeen koholle, kahden vuoden ajan jatketaan kirjeseurantaa.
– Keskiössä on sen tunteen vahvistaminen, että sietämättömät olotilat ovat todellisia, mutta ohimeneviä.
Horneman sanoo, että ei ole mitään yksittäistä asiaa, joka saisi itsemurhaa yrittäneen ihmisen takaisin kiinni elämään.
– Usein syyt elää ovat loppupeleissä arkisia ja liittyvät esimerkiksi omaan perheeseen, läheisiin, lemmikkeihin ja omiin tulevaisuuden haaveisiin, Horneman kuvailee.
Toisinaan paraneminen vaatii pitkää työskentelyä, esimerkiksi psykoterapiaa.
– Kokemus kohdatuksi tulemisesta auttajien toimesta ja sen ymmärtäminen, että apua on ja sitä halutaan antaa, on usein myös vaikuttanut siihen, että ihmiset ovat olleet tyytyväisiä henkiinjäämisestä. Usein henkilö on aidosti tuntenut, että paha olo ei voi koskaan väistyä, mutta myöhemmin ymmärtänyt, että kyllä se voi.
Lue myös: Jälleen yhden nuoren naisen elämä päättyi traagiseen viimeiseen ratkaisuun astua junan raiteille - "Yksi on joukosta poissa"
"Itsemurha-ajatuksista puhuminen ei lisää itsemurhan riskiä"
Mediassa itsemurhia tulisi käsitellä harkiten, dramatisointia ja yksityiskohtien kertomista välttäen. Hyssytellä ei kuitenkaan tarvitse.
– Avointa puhetta itsetuhoisuudesta ja itsemurhista tarvitaan. Itsemurha-ajatuksista puhuminen tai kysyminen ei lisää itsemurhan riskiä, Horneman sanoo.
– Hyvä uutinen on se, että itsemurhia voidaan ehkäistä ja itsemurhakuolemien määrä on laskenut merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana.
Mielenterveysongelmista koituu Suomelle kuitenkin edelleen vuosittain 11 miljardin euron kustannukset. Ne myös ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyden syy.
Hornemanin mielestä nyt pitäisi tehdä kolme asiaa, jotta ongelma saataisiin ratkaistua ja itsemurhia vähennettyä.
– Suomessa on mielenterveyskriisi, joka tulevan hallituksen täytyy tunnistaa ja tunnustaa. Nuorisopsykiatrian hoitojonot täytyy purkaa erikseen resursoiduin erityistoimin vuoteen 2025 mennessä. Se ei ole halpaa, mutta se on välttämätöntä, Horneman sanoo.
Lue myös: Poliisihallitus kertoo huolestaan: Yhä nuoremmat painivat vakavien mielenterveysongelmien kanssa – näin paljon itsetuhoisuus työllistää Suomen poliisia
Toisekseen Horneman korjaisi mielenterveyspalveluita niin, että kalliiseen erikoissairaanhoitoon keskittymisen sijaan vahvistettaisiin mielenterveyspuolen perusterveydenhuoltoa. Hoitoon tulisi Hornemanin mielestä päästä terapiatakuulla kuukauden sisällä avunhakijan maksukyvystä riippumatta.
– Hoito on tuloksellisinta silloin, kun se aloitetaan nopeasti. Nyt hoitojonot ovat äärettömän pitkiä ja mielenterveyspalvelujen kysyntä ylittää tarjonnan.
Kolmanneksi nuoria on tuettava.
– Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden heikkenemisestä on useita huolestuttavia signaaleja Suomessa. Seuraavan hallituksen täytyy toteuttaa poikkihallinnollinen nuorten hyvinvointiohjelma, jolla parannetaan kokonaisvaltaisesti nuorten asemaa. Nuorten hyvinvoinnin turvaaminen on inhimillisesti sekä taloudellisesti ainoa kestävä tie, Horneman sanoo.
Apua itsetuhoisuuteen on saatavilla
Suurin osa itsetuhoisista henkilöistä kertoi tai vihjaili itsemurha-ajatuksistaan ennen itsemurhaa. Ne on syytä ottaa vakavasti, sillä oikealla hetkellä tarjottu henkinen tuki voi estää itsemurhan.
MIELI ry tarjoaa apua:
- Mieli ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111.
- Sekasin-chat on suunnattu 12–29-vuotiaille nuorille
- Voit varata keskusteluajan kriisityöntekijälle oman alueesi kriisikeskukselle tai etävastaanotolle, jos tarvitset keskusteluapua vaikeassa elämäntilanteessa.
- Tukinetissä voit osallistua ryhmächatteihin tai kahdenkeskisiin chatteihin, ottaa osaa ryhmäkeskusteluihin tai saada henkilökohtaisen tukihenkilön. Sekasin-chat on suunnattu 12–29-vuotiaille nuorille.
- Itsemurhien ehkäisykeskukset antavat tukea itsemurhaa yrittäneille, mutta myös heidän läheisilleen sekä itsemurhan tehneiden omaisille.
Jutussa on käytetty haastattelun lisäksi lähteinä Tilastokeskusta, Suomen Mielenterveysseuraa ja WHO:ta.