Masennuksesta ja itsetuhoisuudesta puhutaan usein puhtaasti psykologisina ilmiöinä, mutta tutkimustiedon mukaan myös ihmisen fysiikalla, etenkin aivojen ja hermoston toiminnalla, on näissä psyykkisissä häiriötiloissa merkittävä rooli. Mielenterveyden häiriöihin pätee siis sama sääntö kuin moneen muuhunkin sairauteen: ihminen on kokonaisuus. Aivot vaikuttavat ihmisen mieleen ja mieli vaikuttaa aivoihin.
Sekä masennus että itsemurhataipumus voivat näkyä ihmisen aivoista kuvantamistutkimuksissa.
Vaikka näitä mielenterveyden häiriöitä ei ole voitu linkittää suoraan esimerkiksi tietyille aivoalueille, on neurobiologisissa tutkimuksissa huomattu, että niin masentuneen kuin itsetuhoisen ihmisen aivoissa nähdään eroja muun muassa tiettyjen hormonien, hermovälittäjäaineiden ja tulehdustekijöiden määrissä verrattaessa niiden ihmisten aivoihin, joilla ei ole kyseisiä mielenterveyshäiriöitä.
– Hirveän paljon tiedetään siitä, miten masentuneiden aivot poikkeavat ei-masentuneiden aivoista sen perusteella, mitä ryhmävertailuissa nousee esille. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, ovatko nämä nähtävät erot masennuksen aiheuttavia tekijöitä vai aiheuttaako masennus muutoksia aivojen toimintaan. Ei siis tiedetä, kumpi on muna ja kumpi kana, sanoo psykiatrian apulaisprofessori Noora Scheinin Turun yliopistosta.
Masennus ei "asu" tietyssä aivojen osassa
Aivoissa eri toiminnot painottuvat eri alueille. Esimerkiksi otsalohkoilla asetamme toiminnallemme tavoitteet, suunnittelemme ja aloitamme toimintamme.
Aivorungossa olevat keskukset puolestaan säätelevät esimerkiksi ruumiin lämpötilaa ja nälän- ja janontunnetta.
Tiedetään esimerkiksi, että ihmisen yrittäessä itsemurhaa otsalohkon alueella tapahtuva rationaalinen ajattelu heikkenee.
– Niin sanotut tunneaivot eli ne aivoalueet, jotka liittyvät tunteiden kokemiseen, ottavat hetkellisesti ohjat käsiin ja ongelman ratkaisutaito sekä kyky nähdä tulevaisuuteen hämärtyy hetkellisesti, kertoo itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Frans Horneman Mieli ry:stä.
– Tällaisessa tilassa ihminen kärsii ikään kuin putkinäöstä, hän ei havaitse ympäristöä samalla tapaa kuin muulloin ja huomio kapeutuu ainoastaan kipuun ja kärsimykseen. Tällainen aivoissa leimahtava hätätila on ajallisesti hyvin rajattu, mutta sen aikana ihmisen tunteiden ja rationaalisen ajattelun hallintakyky on romahtanut hetkellisesti.
Lue myös: "Mitä kuuluu?" – näin voit tukea itsetuhoisten ajatusten kanssa kamppailevaa lähimmäistä
Vaikka eri aivoalueilla tiedetään olevan omat tehtävänsä ihmisen toiminnoissa, tosiasiassa eri toimintoja ei voida kuitenkaan paikantaa vain yhdelle tietylle aivoalueelle, koska aivot koostuvat erilaisista hermoverkoista. Se tarkoittaa, että tiettyyn toimintaan liittyvät hermosolut voivat sijaita useissa eri paikoissa aivoissa, jotka ovat toiminnallisesti yhteydessä toisiinsa.
Tästä syystä ei voida sanoa, että masennus tai itsemurhataipumus "asuu" tietyssä osassa aivoja, vaan pikemminkin ne liittyyvät tiettyjen hermoverkostojen toimintaan.
– Masentuneilla jotkin hermoverkostot toimivat keskimääräistä aktiivisemmin ja toiset taas keskimääräistä hitaammin. Nämä poikkeavuudet pystytään linkittämään masennuksen oireisiin, kertoo Scheinin.
– Tiedetään esimerkiksi, että jos masennus pääsee pitkittymään, aivojen muistin kannalta merkittävät rakenteet kutistuvat selvästi. Kutistumista nähdään esimerkiksi muistin kannalta merkittävällä hippokampuksen alueella ja masennushan voi oireilla muun muassa muistamattomuutena.
"Tällainen aivoissa leimahtava hätätila on ajallisesti hyvin rajattu, mutta sen aikana ihmisen tunteiden ja rationaalisen ajattelun hallintakyky on romahtanut hetkellisesti."
Masentunut ei välttämättä pysty ajattelemaan asioita eri näkökulmista
Toinen esimerkki liittyy tunteisiin.
Masentuneella tunne-elämän säätelystä vastaavan aivokuoren aineenvaihdunta on vaimentunutta ja tunne-elämästä vastaavan limbisen järjestelmän aineenvaihdunta on vilkastunut, kerrotaan masennusinfo.fi-sivustolla.
Eli ne hermoverkot, joihin nämä alueet linkittyvät, toimivat masentuneella poikkeavasti.
– Yksi asia, mikä on johtanut ajattelemaan hermoverkkojen roolia masennuksessa, on etuaivokuorella sijaitseva pieni alue nimeltään dorsolateraalinen prefrontaali lohko. Tutkijat huomasivat, että jos aivoinfarkti oli osunut tuolle aivoalueelle ja aiheuttanut siellä surkastumista, sairastui ihminen suuremmalla todennäköisyydellä aivoinfarktin jälkeen masennukseen kuin jos infarkti olisi tapahtunut toisella aivoalueella.
– Suoraa linkkiä masennuksen ja kyseisen aivoalueen välillä ei ole, mutta osalla masentuneista siihen liittyvä hermoverkko käy ikään kuin hitaammalla, Scheinin kertoo.
Kyseisen alueen toiminta liittyy muun muassa siihen, kuinka hyvin ihminen pystyy ajattelemaan asioita erilaisista näkökulmista, ja yksi masennuksen oireista on tietynlainen näköalattomuus omaa elämää kohtaan.
Stressiin liittyvillä hermoverkostoilla yhteys itsemurhataipumukseen?
Tutkimuksissa on havaittu, että stressinsäätelyyn liittyvät hermoverkot voivat olla yhteydessä itsemurhaan.
Aivoissa on useita stressinsäätelymekanismeja, mutta itsemurhaan liittyen eniten niistä on tutkittu hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselia eli HPA:ta. HPA kontrolloi stressihormoni kortisolin eritystä. Stressihormoni kortisolin erityksen tiedetään lisääntyvän masennuksessa, kerrotaan The Scientist -lehdessä.
Varhaisia vihjeitä HPA-akselin ja itsemurhan yhteydestä on saatu vertaamalla itsemurhaan kuolleiden ja muihin syihin kuolleiden ihmisten aivonäytteitä. Itsemurhaan kuolleiden ihmisten näytteissä havaittiin korkeampi kortikotropiinia vapauttavan hormonin pitoisuus. Kyseessä on yksi niistä hormoneista, joka laukaisee stressihormoni kortisolin tuotannon elimistössä.
Lue myös: Pienet vaatteet ovat edelleen viikattuina laatikossa – kolme keskenmenoa syöksivät Sannin, 31, masennukseen
Peruskortisolitasojen on kuitenkin havaittu olevan sekä normaalia korkeampia että alhaisempia itsemurhaa yrittäneillä ihmisillä. Kortisolin reaktiivisuus stressiin voi myös olla häiriintynyt ihmisillä, joilla on itsemurhakäyttäytymistä.
Muissa tutkimuksissa on saatu vihjeitä siitä, että itsemurhaan kuolleilla ihmisillä kortisolin tuotantopaikat, lisämunuaiset, ovat laajentuneet.
Koska masennuksen ja muiden mielialahäiriöiden esiintyvyys on suuri niiden ihmisten keskuudessa, jotka päätyvät itsemurhaan, ei tutkimuksissa ole yritetty selvittää sitä, liittyivätkö havaitut vaikutukset itsemurhaan vai mielialahäiriöihin yleisemmin.
Krooninen tulehdustila yhteydessä masennukseen ja itsemurhiin
Masentuneiden ihmisten joukosta löytyy enemmän heitä, joilla tulehduksesta kertovat merkkiaineet ovat hieman koholla kuin niiden joukosta, jotka eivät sairasta masennusta, kertoo Noora Scheinin.
Neuroinflammaation eli keskushermoston kudosten kroonisen matala-asteisen tulehdustilan voidaan näin ollen tulkita olevan yhteydessä masennukseen. Tutkimuksissa on myös havaittu, että tulehdusta hillitsevillä lääkkeillä on masennusta vähentäviä vaikutuksia.
– Tässä mielessä masennuksen voidaan ajatella olevan koko kehon häiriö, koska tulehdustila vaikuttaa koko kehoon.
Lue lisäksi: Hanna muistaa jokaisen hetken yöstä, jona hänen 17-vuotias tyttärensä teki itsemurhan – "Pieni vastoinkäyminen, impulsiivinen teko ja kaikki oli siinä"
Myös yhteyttä kroonisen tulehdustilan ja itsemurhien välillä on tutkittu, kerrotaan The Scientist -lehdessä.
Itsemurhaan kuolleilla ihmisillä on löydetty merkkejä lisääntyneestä tulehduksesta aivoissa. Tutkimustiedon mukaan joihinkin terveydellisiin tiloihin, joihin liittyy tulehdusta, liittyy suurempi itsemurhariski.
Kohonnutta itsemurhariskiä on aiemmin raportoitu ihmisillä, joilla on autoimmuunisairaus tai traumaattinen aivovamma. Sekä autoimmuunisairauksiin että traumaattisiin aivovammoihin liittyy infektioiden tapaan tulehdus.
Yksi selitys sille, miksi masentuneen ihmisen aivoissa tietyt hermoverkot toimivat aktiivisemmin ja toiset hitaammin kuin terveen ihmisen aivoissa, voi löytyä neuroplastisuudesta eli hermosolujen muovautumiskyvystä.
Useat tutkimukset ovat myös tunnistaneet kohonneita tulehduksellisten sytokiinien pitoisuuksia ihmisillä, joilla on itsemurhakäyttäytymistä. Sytokiinit ovat elimistön puolustusreaktioiden keskeisiä säätelijöitä.
Esimerkiksi vuonna 2019 tehdyssä, lähes kahtatuhatta meksikolaisamerikkalaista ihmistä tutkineessa analyysissä havaittiin, että sytokiini IL-8:n pitoisuus veressä oli kohonnut naisilla, jotka olivat yrittäneet itsemurhaa, riippumatta siitä, olivatko he masentuneita vai eivät.
Edelleen on kuitenkin epäselvää, miten hermotulehdus tarkalleen vaikuttaa itsemurhakäyttäymiseen. Myöskään sitä ei tiedetä, onko tulehduksen ja itsemurhien välillä yhteyttä myös silloin, kun ihminen ei ole masentunut.
Aivojen muovautumiskyky voi olla estynyt masennuksessa
Yksi selitys sille, miksi masentuneen ihmisen aivoissa tietyt hermoverkot toimivat aktiivisemmin ja toiset hitaammin kuin terveen ihmisen aivoissa, voi löytyä neuroplastisuudesta eli hermosolujen muovautumiskyvystä, kertoo Scheinin.
– Ei ole pystytty suoraan mittaamaan, että masentuneilla hermokasvutekijöitä olisi vähemmän kuin ei-masentuneilla, mutta käänteisesti eri masennuksen hoitomenetelmillä on huomattu olevan hermokasvutekijöitä lisääviä vaikutuksia.
Normaalisti hermokasvutekijät ylläpitävät ja lisäävät hermosolujen välisiä yhteyksiä. Voi siis olla, että masentuneella hermosolujen välinen viestintä on saattanut heikentyä ja hermoverkko lamaantua, kerrotaan masennusinfo.fi-verkkosivustolla.
– Masennuslääkkeet ja monet muut masennuksen hoitomenetelmät kuten liikunta saattavat hoitaa depressiota siten, että hermosolut tulevat yleisesti ottaen muovautumiskykyisemmiksi. Eri hoitokeinot lisäävät hermokasvutekijöiden määrää, mikä lisää aivojen muovautumiskykyä ja auttaa ihmistä pääsemään irti masennuksen noidankehästä, koska aivot pystyvät ottamaan vastaan esimerkiksi positiivisia havaintoja.
Toisin sanoen masennuksesta toipuminen tapahtuu, kun tiettyjen hermoverkkojen solujen väliset yhteydet lisääntyvät ja vahvistuvat.
Tarvitsetko keskustelutukea?
MIELI ry tarjoaa apua:
Mieli ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111.
Sekasin-chat on suunnattu 12–29-vuotiaille nuorille
Voit varata keskusteluajan kriisityöntekijälle oman alueesi kriisikeskukselle tai etävastaanotolle, jos tarvitset keskusteluapua vaikeassa elämäntilanteessa.
Tukinetissä voit osallistua ryhmächatteihin tai kahdenkeskisiin chatteihin, ottaa osaa ryhmäkeskusteluihin tai saada henkilökohtaisen tukihenkilön. Sekasin-chat on suunnattu 12–29-vuotiaille nuorille.
Itsemurhien ehkäisykeskukset antavat tukea itsemurhaa yrittäneille, mutta myös heidän läheisilleen sekä itsemurhan tehneiden omaisille.
Lue myös: "Tällä hetkellä järjestelmä on hirvittävän pirstaleinen" – näin Suomen mielenterveyskriisi ratkeaisi asiantuntijoiden mukaan
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Katso myös: Nuorten naisten itsemurhat ovat lisääntyneet – tässä huolestuttavat syyt
19:31
Miksi nuorten naisten itsemurhat ovat lisääntyneet?
Lähteet: The Scientist (2020), masennusinfo.fi