Hovioikeudenkäyntiä Pekka Katajan murhan yrityksestä lykätty Teemu Torssosta koskevan lisätutkinnan takia – Torssonen sanoo, ettei tiedä uudesta tutkinnasta mitään

Syyttäjä Janne Kangas vahvistaa, että syynä on lisätutkinta, jota poliisi tekee perussuomalaisista erotetun Jyväskylän ex-kaupunginvaltuutetun Teemu Torssosen mahdollisesta osallisuudesta tapahtuneeseen. Torssonen ei ollut asiassa syytettynä käräjillä.

– Asiakokonaisuuteen liittyen lisätutkinta on vielä kesken ja kuulemisia tekemättä. Tilanne on sellainen, ettei asiaa ole mielekästä lähteä käsittelemään hovioikeudessa ennen kuin tutkinta on saatu tehtyä, Kangas sanoo.

Yle uutisoi marraskuussa, että poliisi on kuullut uutena todistajana Torssosen entistä puolisoa, joka oli aiemmin käyttänyt lähiomaisen kieltäytymisoikeutta eikä suostunut todistamaan asiassa. Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja Jussi Luoto ei kommentoinut tarkemmin lisätutkinnan sisältöä mutta arvioi, että se saattaa valmistua piankin.

Lue myös: Lavastiko Teemu Torssonen automurron? Kuuntele Torssosen kertovan hätäkeskukselle autosta varastetuista aseista – ex-avovaimon mukaan mies ei ollut edes käynyt autolla

Syyttäjä harkitsee syyttämättäjättämispäätöksen kumoamista

Kataja pahoinpideltiin kotonaan Jämsän Jämsänkoskella 17. heinäkuuta 2020. Kaksi miestä tunkeutui aamupäivällä hänen asuntoonsa tekaistun pakettitoimituksen varjolla. Katajalle sanottiin paketin olevan perussuomalaisten puoluetoimistolta.

Kun Kataja avasi oven, tekijät ryntäsivät sisään ja häntä lyötiin useita kertoja päähän vasaralla tai muulla esineellä. Väkivallanteon jälkeen tekijät pakenivat paikalta, mutta paketti jäi asuntoon.

Torssonen oli alkuperäisen esitutkinnan aikana asiassa epäiltynä ja vangittuna. Syyttäjä päätyi kuitenkin tekemään hänen osaltaan syyttämättäjättämispäätöksen ei näyttöä -perusteella.

Syyttäjä harkitsee nyt päätöksen kumoamista.

– Se tarkoittaisi, että sitten tehtäisiin uusi syyteharkinta, joka ei tietenkään automaattisesti tarkoita sitä, että nostettaisiin syyte, Kangas korostaa.

Lue myös: Kotietsintä paljasti poliitikko Torssosen hahmotelmat salaisesta sissiarmeijasta: Tällaisia olivat muistiinpanot ja hurjat soveltuvuusehdot "Valkoisille susille"

Torssonen sanoo, ettei poliisi ole ollut häneen yhteydessä eikä hänellä ole mitään tietoa uudesta poliisitutkinnasta.

– Kukaan ei ole kuulustellut minua eikä tiedossani ole, että asiaa olisi mitenkään avattu uudelleen tai että statukseni olisi jotenkin muuttunut, Torssonen kertoi.

Torssonen kiistää edelleen kaikki rikosepäilyt.

– En ole ollut missään tekemisissä asian kanssa. Tilanne on sama sen suhteen.

Lue myös: Sormenjälki, "pääroistolista", tietokonevaurio: Tämän takia Teemu Torssosta epäiltiin Pekka Katajan murhan yrityksestä 

Käräjäoikeuden mukaan syytetyn syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily

Syyttäjä nosti jutussa syytteen nelikymppistä miestä vastaan murhan yrityksestä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Hän on kiistänyt liittyneensä hyökkäykseen mitenkään.

Käräjillä syyttäjän mukaan keskeistä näyttöä jutussa olivat Katajan asunnosta löytyneestä paketista saadut sormenjäljet, joita tutkimuksissa yhdistettiin syytettyyn mieheen ja Torssoseen. Syyttäjä myös katsoi, että Torssosen eduskuntavaaliehdokkuuden kariutuminen, johon Kataja oli vaikuttamassa, oli motiivi teolle. Syytetty mies oli toiminut Torssosen tukiyhdistyksen puheenjohtajana.

Keski-Suomen käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että miehen syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily ja hylkäsi syytteet viime vuoden keväällä.

– Näyttö (syytetyn) osallisuudesta Katajaan kohdistuneeseen väkivaltaan perustuu aihetodisteisiin, joista usean yhteys käsiteltävään tapahtumaan on etäinen. Kun tekijöistä ei ole välittömiä havaintoja eikä heitä ole voitu yrityksistä huolimatta tunnistaa tekopaikalla, asiassa esitettyä näyttöä on mahdollista tulkita myös muulla kuin syytteessä kuvatulla tavalla, oikeus katsoi tuomiossaan.

Syyttäjä valitti käräjätuomiosta hovioikeuteen.

Lue myös: Ex-kaupunginvaltuutettu Teemu Torssonen tuomittiin käräjäoikeudessa yli vuoden ehdolliseen vankeuteen – oikeus piti kivellä lyömistä erityisen raakana