Poliisi: Ilmoitukset juutalaisiin kohdistuneista viharikoksista kolminkertaistuneet

Poliisin tilastoimien viharikosten määrä on noussut huomattavasti, Poliisiammattikorkeakoulun tuore raportti kertoo.

Vuonna 2023 poliisi kirjasi yhteensä 1 606 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Tämä on 29 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.

Suomen rikoslaki ei tunne viharikosta tai vihapuhetta rikosnimikkeinä, mutta vihamotiivi on yksi laissa mainituista rangaistuksen koventamisperusteista. 

Niinpä mikä tahansa rikoslain määrittelemä rikos voi olla myös viharikos, jos teon motiivina on ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskontoa tai vakaumusta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.

Lisäksi laissa on mainittu rikoksia, joiden tunnusmerkistöön vihamotiivi sisältyy. Näitä ovat syrjintä, kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Suurin osa (68 prosenttia) viharikosten rikosilmoituksista liittyi rikosepäilyihin, joiden motiivi rikosilmoituksesta ilmenevien tietojen perusteella liittyi uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan. 

Lue myös: Oikeus: Mies haukkui uhria homoksi, pahoinpiteli ja ajoi autolla kohti – 11 kuukautta ehdotonta vankeutta

Lähi-itä ja Venäjä vaikuttavat

Raportin kirjoittanut tutkija Jenita Rauta kertoo MTV:lle, että ajankohtaiset tapahtumat näkyvät myös viharikostilastoissa.

– Koko Euroopan tällaiseen viharikosilmapiiriin on vaikuttanut ihan selkeesti tää Gazan tilanne, siihen on vaikuttanut Venäjän hyökkäyssota. Jotenkin on ollut huomioitavissa sellainen, että tällaiset yhteiskunnalliset tapahtumat vaikuttaa koko yhteiskunnan ennakkoluuloihin ja syrjiviin asenteisiin, Rauta sanoo.

Epäillyt viharikokset olivat pääosin sanallisia loukkauksia, uhkailuja ja häirintää. Näiden rikosten määrä kasvoi edellisvuodesta ja lisäksi rikokset kansanryhmää vastaan kiihottamisesta kaksinkertaistuivat.

Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvissä ilmoituksissa tavallisimmin tapahtumapaikkana oli julkinen ulkoilmapaikka, kuten tie, katu tai tori.

Vuonna 2023 niistä Suomessa asuvista henkilöistä, joiden kansalaisuus oli muu kuin suomalainen, suhteellisesti eniten etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvän epäillyn viharikoksen kohteeksi joutuivat Somalian kansalaiset. 

Yksitoista prosenttia kaikista etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä rikosilmoituksista taas kohdistui romanitaustaiseen henkilöön. Näissä yleisin rikosnimike oli kunnianloukkaus.

Lue myös: Oulun maahanmuuttajat järkyttyivät kauppakeskuspuukotuksista

Ilmoitukset juutalaisiin kohdistuneista viharikoksista kolminkertaistuivat

Uskontoon tai vakaumukseen liittyvien viharikosilmoitusten määrä kasvoi 36 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Näissä tapauksissa yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset, ja noin kolmasosa niistä oli kunnianloukkauksia. Juutalaisiin kohdistuneiden viharikosilmoitusten määrä jopa kolminkertaistui. 

Poliisiammattikorkeakoulun raportti on jatkoa rasistisen rikollisuuden vuosiselvityksille, joita on tehty vuodesta 1998 lähtien ensin sisäministeriön poliisiosastolla ja sittemmin Poliisiammattikorkeakoulussa. 

Nykyisessä laajuudessaan epäiltyjen viharikosten määrää on seurattu Poliisiammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien. 

Suomen rikoslaissa ei ole rikosnimikkeitä viharikos tai vihapuhe, mutta vihamotiivi on rangaistuksen koventamisperuste. Mikä tahansa teko, jonka Suomen rikoslainsäädäntö määrittelee rikokseksi, voi siis olla viharikos. Ratkaisevaa on teon motiivi.

Juttua muokattu kello 11.40: Muutettu otsikko