EU-komissio ehdottaa, että Ukrainalle annettaisiin virallinen hakijamaan asema.
EU:n jäseneksi päästäkseen Ukrainan on kuitenkin täytettävä monia ehtoja, eivätkä kaikki nykyiset jäsenet ole toivottamassa Ukrainaa empimättä tervetulleeksi.
Akatemiatutkija Timo Miettinen ei usko, että tämänpäiväisissä neuvotteluissa olisi kyse pelkästään Venäjän näpäyttämisestä Ukrainan mahdollisella EU-jäsenyydellä.
– Kyllä ennen kaikkea tässä halutaan tunnustaa, että Ukraina on vapaa demokratia ja suvereeni valtio, jolla on oikeus valita oma turvallisuusjärjestönsä.
Miettinen jatkaa, että Ukraina on edistynyt siltä vaadittavissa reformeissa, joita EU siltä edellyttää jäsenyyden saamiseksi. Ukraina on hyvin korruptoitunut maa ja sen talous on Venäjän hyökkäyksen jäljiltä entistä enemmän kuralla, eikä se ollut erityisen hyvissä kantimissa ennenkään.
– Ukrainalla on hyvin paljon ongelmia. Ne liittyvät julkisen sektorin toimintaan ylipäätään sekä oikeuslaitoksen toimintaan ja erityinen kysymys on myös vähemmistöjen asema.
Lue myös: Voisiko Ukrainasta tulla EU:n jäsen? – Näistä syistä maa on erittäin huono jäsenkandidaatti
Ukraina on saanut paljon huomautuksia erilaisilta ihmisoikeusjärjestöiltä, esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen ja etnisten vähemmistöjen suhteen. Erityisen kriittisesti Ukrainan mahdolliseen EU-jäsenyyteen ovat suhtautuneet Ruotsi, Hollanti ja Tanska.
Euroopan unioni määritteli Kööpenhaminan huippukokouksessaan vuonna 1993 liittymiskriteerit uusille jäsenmaille.
Vaatimuksiin kuuluu muun muassa vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian ja oikeusvaltion, toimiva markkinatalous sekä kyky hoitaa EU-jäsenyydestä syntyvät velvoitteet.
Lisäksi jäsenkandidaatin pitäisi pystyä täyttämään rahaliittoon kuulumisen edellytykset, vaikka ei itse euroalueeseen kuuluisikaan.
Ukrainan mahdollisesta lopullisesta jäsenehdokuudesta päättää jäsenmaiden johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto.