Venäjän hyökättyä Ukrainaan moni maa haki ja pääsi EU:n jäsenvaltioehdokkaaksi. Eniten valokeilassa on ollut Ukraina, mutta jonossa on kaikkiaan kymmenen maata.
EU:n itälaajenemiseen kaikkein positiivisimmin suhtautuvat vihreiden ehdokkaat. Asia käy ilmi MTV:n eurovaalikoneesta.
Eduskuntapuolueista vihreiden jälkeen myönteisimmällä linjalla EU:n itälaajenemisen suhteen ovat SDP, Kokoomus, RKP ja Liike Nyt.
– Se on hyvä asia niille maille, joita se koskee mutta myös koko Euroopalle. Se laajentaa meidän sisämarkkinoitamme ja lisää turvallisuutta, arvioi RKP:n eurovaaliehdokas Eva Biaudet.
Unionin laajenemiseen kielteisimmin suhtautuvat perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ehdokkaat.
– EU:n laajeneminen ei ole itse tarkoitus. Se voi olla hyvä asia, jos saadaan sellaisia jäseniä, jotka eivät ole korruptoituneita ja joissa toimii vapaa markkinatalous, oikeuslaitos, ihmisoikeudet ja demokratia, sanoo kristillisdemokraattien eurovaaliehdokas Tapio Puolimatka.
Perustamisensa jälkeen EU on laajentunut seitsemään otteeseen. Tuorein jäsen on Kroatia, joka liittyi unioniin vuonna 2013. Nyt jäsenmaita on 27 ja liittymisprosessissa on kymmenen maata.
Turkki haki jäsenyyttä jo 1987, mutta sen prosessi on käytännössä seisahtunut presidentti Recep Tayyip Erdoganin valtakaudella.
Kuudelle Länsi-Balkanin maalle on räätälöity aivan oma prosessi kohti EU-jäsenyyttä. Ovella kolkuttelevat myös Ukraina, Moldova ja Georgia, joiden matkaa hidastavat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja geopoliittiset kytkökset Venäjään.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan onkin ollut yksi kimmoke monille maille hakea unionin jäsenyyttä. Vuosi 2022 oli unionin laajenemisen kannalta merkittävä, eikä vain siksi, että Ukraina jätti jäsenhakemuksen neljä päivää Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen.
Vuonna 2022 Ukraina, Moldova sekä Bosnia ja Hertsegovina hyväksyttiin ehdokasmaiksi aiempien rinnalle. Lisäksi Georgia ja Kosovo jättivät jäsenhakemuksensa. Georgia sai ehdokasmaan aseman joulukuussa 2023, Kosovo odottelee yhä päätöstä.
Georgiassa on kuohunut viime viikkoina, kun parlamentti on runnonut läpi ulkomaisia toimijoita koskevaa lakia, jota kriitikot kutsuvat myös Venäjä-laiksi.
Laajemmin tarkasteltuna laissa on kyse siitä, onko Georgian paikka Euroopan vai Venäjän vaikutuspiirissä. EU ja muut Georgian länsimaiset kumppanit ovat kehottaneet Georgiaa perumaan lain.
Georgian presidentti Salome Zurabishvili sanoi MTV:n haastattelussa uskovansa, että lokakuun parlamenttivaalit ratkaisevat, palaako Georgia eurooppalaiselle tielle.
Lue lisää: Georgian presidentti tyrmää ”venäläislain” MTV:n haastattelussa – sanoo käyttävänsä veto-oikeutta
Suomessa enemmän huomiota on saanut Ukrainan potentiaalinen EU-jäsenyys, jonka alkutaival on nytkähtänyt nopeasti liikkeelle.
MTV:n vaalikoneessa ehdokkaille esitettiin seuraava väite: ”Ukraina tulee hyväksyä EU:n jäseneksi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.” SDP:n, kokoomuksen ja vihreiden ehdokkaat suhtautuvat väitteeseen myönteisimmin.
– Mielestäni se on äärettömän kunnianhimoinen lupaus. Ja itse toivon, teen työtä sen eteen ja uskon, että tähän päästäisiin, mutta kristallipalloa ei ole. Mutta on selvää, että Ukrainaa ei voida ottaa EU:n täysjäseneksi puolikuntoisena. Se on niin suuri maa, toteaa kokoomuksen eurovaaliehdokas Sirpa Pietikäinen.
Sen sijaan kielteisin suhtautuminen Ukrainan nopeaan EU-jäsenyyteen on kristillisdemokraattien, vasemmiston ja perussuomalaisten ehdokkailla.
Esimerkiksi kristillisdemokraattien Tapio Puolimatka pitää ajatusta sotaa käyvän maan EU-jäsenyydestä epätodennäköisenä.
Keskustan eurovaaliehdokas Petri Honkonen sen sijaan katsoo, että Ukraina voitaisiin ottaa jäseneksi kesken sodankin, jos jäsenmaat asiasta yhteisymmärrykseen pääsisivät.
– Mielestäni EU:n pitäisi kehittää toinen jäsenyyspolku Ukrainalle. Sillä autettaisiin ja tuettaisiin sodan kourissa olevaa maata täyttämään jäsenyysvelvoitteet, mutta sitten myös ne jäsenyyden tuomat edut tulisivat vasta sitten myöhemmin.