Koronarokotukset etenevät Suomessa perusterveissä ikäluokissa nyt hyvin eri tahtiin alueesta ja kunnasta riippuen.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa rokotusvuorossa ovat 65 vuotta tänä vuonna täyttävät perusterveet, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä rokotetaan Espoossa jo 45-vuotiaita, Lohjalla jopa 40-vuotiaita.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) jakoi aiemmin rokotteita alueille koronapotilaita hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten määrän sekä 70 vuotta täyttäneiden määrän mukaan, THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio kertoo. Ikärakenteen vuoksi esimerkiksi Etelä-Savossa rokotekattavuus on lähes 43 prosenttia väestöstä, mutta Pohjois-Pohjanmaalla vasta vajaat 27 prosenttia.
Viime viikosta alkaen jako on tehty 16–69-vuotiaiden määrän perusteella. Astra Zenecan rokotteita on jaettu koko ajan 18–69-vuotiaiden määrän mukaan.
Koronaviruksen lääketieteellisiä riskiryhmiä THL:n rokotejaossa ei ole otettu huomioon, sillä riskiryhmäläisten määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Tämä voi osaltaan selittää eroja rokotettavissa ikäryhmissä, Kontio arvioi.
– Ehkä paikkakunnilla, joissa on edetty hitaammin, riskiryhmäläisiä on enemmän.
Lisäksi esimerkiksi Hus-alueella 2. riskiryhmään kuuluvia on hakeutunut Kontion mukaan rokotuksiin huonosti, jolloin rokotusaikoja on avattu lisää.
– Jos vähänkään on tyhjäkäyntiä ajanvarauksessa, sinne avataan heti lisää ikäryhmiä.
Alueiden sisällä jakoperusteet vaihtelevat
Rokotejaon perusteet sairaanhoitopiirien sisällä vaihtelevat jonkin verran. Paikallisesti esimerkiksi riskiryhmien painottaminen on mahdollista.
Esimerkiksi Etelä-Savossa rokotteet on jaettu kuntiin ikärakenteen ja sairastavuuden mukaan, kertoo Essoten pandemiapäällikkö, ylilääkäri Hans Gärdström. Rokotukset ovat alueella pääosin edenneet perusterveisiin 50-vuotiaisiin.
Kanta-Hämeessä jako on tehty ikärakenteen ja asukasmäärien perusteella, sillä riskiryhmäläisten määrästä ei ole jakoperusteeksi riittävän tarkkaa tietoa, sanoo sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen.
– On myös ajateltu, että maakunnan sisällä se kuitenkin on varsin tasaista. 1. ja 2. riskiryhmät ovat niin laajoja molemmat.
Länsi-Pohjassa taas rokotteita on jaettu koko ajan vain väestöpohjan, ei ikärakenteen perusteella. Johtajaylilääkäri Jyri J. Taskilan mukaan alueella ei alkuvaiheessa ollut tiedossa, että annokset jaettiin alueille yli 70-vuotiaiden määrän mukaan. Kun asia selvisi, jakoperuste päätettiin pitää samana, sillä toisten annosten laskeminen olisi käynyt hyvin hankalaksi.
Kuntien välisiä eroja on Taskilan mukaan kuitenkin myöhemmin tasattu.
Lye myös: Lasten koronarokottaminen voitaisiin aloittaa ehkä jo kesällä, arvelee THL – tässä 12 kysymystä ja vastausta rokottamiseen liittyen
Pienissä kunnissa eteneminen epätasaista
Myös sairaanhoitopiirien sisällä on eroja rokotusten etenemisessä eri ikäryhmiin, mikä selittynee ainakin osin juuri rokotushalukkuuden vaihtelulla sekä sillä, ettei riskiryhmäläisten määrää tarkkaan tiedetä.
Esimerkiksi Länsi-Pohjassa Torniossa rokotetaan jo perusterveitä viisikymppisiä, mutta osassa alueen kunnista vasta 65 vuotta täyttäviä tai riskiryhmäläisiä.
Alueen rokotejako väestöpohjan mukaan on Taskilan mukaan hieman painottanut rokotteita Tornioon. Lisäksi pienien kuntien rokotetoimitusten välissä voi olla pitkiäkin taukoja, ja jo yksi massarokotuspäivä voi edistää rokotuksia isolla harppauksella, Taskila huomauttaa.
Alueiden sisällä painottamista ei pidetä tehokkaana
THL tekee tänään keskiviikkona päätöksen rokotteiden mahdollisesta kohdentamisesta alueille epidemiatilanteen mukaan.
Alueellista painottamista varten kahden viikon ilmaantuvuuden pitäisi olla yli 100 tapausta 100 000 ihmistä kohden. Tällä hetkellä kaikki sairaanhoitopiirit jäävät sen alle. Tilannetta tarkastellaan toukokuun loppuun asti aina keskiviikkoisin, Mia Kontio kertoo.
Periaatteessa alueiden sisälläkin jakelua olisi mahdollista painottaa tautitilanteen mukaan, jos näin haluttaisiin. Sairaanhoitopiireissä tätä ei kuitenkaan pidetä kovin tehokkaana epidemianhallintakeinona.
– Yksittäisen tartuntaryppään jo alkaessa ollaan myöhässä. Altistuneet pitää kuitenkin laittaa karanteeniin. Jos tauti on itämässä, rokotussuoja ei kerkeä siihen, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Leskinen sanoo.
– Tilanne voi muuttua muutamassa päivässä taas ihan päinvastaiseksi.
Länsi-Pohjan Taskila huomauttaa, että saman työssäkäyntialueen sisällä ihmiset liikkuvat paljon kuntien välillä.
– Ei ole järkevää tehdä isompaa painottamista. Sitten ihmiset kantavat viruksen rokottamattomiin kuntiin.
Lue myös: Läpimurto: Suomalainen tutkimusryhmä selvitti syyn, miksi osa sikainfluenssarokotteen saaneista sairastui narkolepsiaan
Astra Zenecaa jäänee käyttämättä kymmeniätuhansia annoksia
STT:n haastattelemissa sairaanhoitopiireissä ollaan tähän mennessä saavutettuun rokotuskattavuuteen tyytyväisiä. 70 vuotta täyttäneistä ensimmäisen annoksen on saanut Suomessa lähes 90 prosenttia. Riskiryhmien rokotettujen osuutta on vaikea arvioida, sillä ryhmien koostakaan ei tarkkaa tietoa ole.
Astra Zenecan rokotteelle ei enää vaikuta olevan kovin suurta kysyntää. Sitä annetaan Suomessa vain 65–69-vuotiaille, joiden rokotukset ovat monella alueella jo pitkällä, ja osa rokottamattomista ei kyseistä rokotetta halua.
– Astra Zenecan päiviin jää tyhjiä vapaita aikoja toisin kuin niihin päiviin, jolloin saatavilla on Pfizer-Biontechia, kertoo Sally Leskinen Kanta-Hämeestä.
Länsi-Pohjassa perusterveille 65–69-vuotiaille on toistaiseksi tarjolla vain Astra Zenecaa. Osa on silti jäänyt mieluummin odottamaan muita rokotteita, Jyri J. Taskila kertoo.
Suomeen on tullut Astra Zenecan rokotetta yhteensä 630 000 annosta, joista rokotusrekisterin mukaan on annettu noin 350 000, THL:n Mia Kontio kertoo. Toisia annoksia annetaan vielä noin 200 000, lisäksi ensiannoksia annetaan vielä jonkin verran. Enempää Astra Zenecan toimituksia ei Suomeen ole enää tulossa. Käyttämättä jää siis luultavasti joitain kymmeniä tuhansia annoksia.