Suomessa jyllää kunnon flunssakausi vuoden tauon jälkeen. Hyvä käsihygienia ja oireisena kotiin jääminen estävät tartuntatautien leviämistä ihmisestä toiseen. Pelkkien oireiden perusteella ei voida päätellä, mikä virus hengitystieinfektion taustalla on.
Suomessa jylläävä flunssakausi kaataa nyt urakalla ihmisiä sänkyyn. Jotkut ovat huomanneet, että tänä vuonna räkätauti ei ota hellittääkseen vaan jatkuu pitkään tai alkaa uudestaan pian paranemisen jälkeen.
Johtava asiantuntija Niina Ikonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kertoo, ettei kyse ole vain mututuntumasta. Tilastojen perusteella meneillä oleva flunssakausi on poikkeuksellinen edelliseen talveen verrattuna, mutta melko tavanomainen verrattuna talviin ennen pandemiaa.
Tartuntatautirekisteriin raportoitujen tapausten perusteella RS-virus on tällä hetkellä merkittävin taudinaiheuttaja. Laboratoriovarmennettuja tapauksia on raportoitu reilu kahdeksan kertaa enemmän kuin lokakuussa. Viime talvena RSV-tartuntoja raportoitiin ainoastaan yksittäisiä tapauksia.
– Viime vuonna vastaavaan aikaan marraskuussa oli yksi RSV-tartunta, kun tällä hetkellä tartuntoja on jo raportoitu 950, Ikonen kertoo.
Lue myös: RS-virus iskee välivuoden jälkeen ärhäkästi – HUSin alueella yli 20 lasta osastohoidossa
Yleensä tällaisia lukuja on raportoitu myöhemmin joulukuussa. Poikkeuksellisen vahvoja ja aikaisin tulevia RSV-epidemioita on todettu Suomen lisäksi muualla maailmassa, esimerkiksi Ruotsissa. Suurin osa laboratoriovarmennetuista RS-virustartunnoista todetaan meillä alle 4-vuotiailla, joille virus aiheuttaa vakavampia tautitapauksia kuin aikuisille.
Lisäksi liikkeellä on adenovirusta, rinovirusta sekä tavallista kausikoronaa. Niiden aiheuttamista lievemmistä flunssista taudinaiheuttaja kuitenkin varmennetaan vain pienessä osassa tapauksia, jolloin ne eivät myöskään päädy tartuntatautirekisteriin.
– Lukumääräisesti ainoastaan pieni osa, jäävuoren huippu todellisista hengitystietartunnoista kirjautuu tartuntatautirekisteriin, Ikonen sanoo.
Myös influenssan osalta tapausmäärät ovat jonkin verran lisääntyneet, mutta epidemia ei vielä ole kunnolla käynnistynyt missään päin Suomea. Uusi koronavirus kiertää etenkin rokottamattomassa väestössä.
Näin peset kädet oikein. Juttu jatkuu videon alla.
1:15
Katso videolta, miten kädet tulisi pestä tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi.
Vastuskyky tavallisille viruksille pääsi laskemaan
Syy tavallista pahemmalle flunssakaudelle löytyy todennäköisesti alentuneesta immuunisuojasta muita hengitystieviruksia kohtaan.
Pandemian aikana ihmisten väliset kohtaamiset ovat vähentyneet ja hygieniakäytänteet parantuneet, mikä on johtanut siihen, ettei muita hengitystieviruksia ole juurikaan kiertänyt koronaviruksen kanssa samanaikaisesti. Kun virukset eivät ole päässeet kiertämään väestössä, ne eivät ole myöskään tehostaneet aiempaa vastustuskykyä.
Lue myös: Heikentävätkö korona-ajan eristäytyminen ja ylihygienia vastustuskykyä? Asiantuntijoilta yksimielinen vastaus
– Monen hengitystieviruksen kohdalla tartunnan kautta saatu immuunisuoja on yleensä lyhytkestoinen. Meillä on velka näistä tartunnoista eli ei olla saatu uusia tartuntoja, jotka olisivat tehostaneet aiempaa suojaa, Ikonen kuvaa.
Nuorissa ikäluokissa vastustuskykyä ei ole välttämättä päässyt syntymään ollenkaan.
Ihmisten välisten kontaktien lisäännyttyä rajoitusten höllentämisen myötä viruksilla on ollut mahdollisuus päästä leviämään väestössä, joka on siis immuunisuojan laskemisen vuoksi herkempää myös voimakasoireisemmille tartunnoille. Kun liikkeellä on useita eri viruksia, voi sairastunut saada heti yhdestä taudista paranemisen jälkeen toisen samanmoisen.
RS-virusinfektion oireet
RS-virus on riski erityisesti pikkulapsille. Kuvituskuva.
RSV (respiratory syncytial virus) on pisaratartuntana eli esimerkiksi aivastusten kautta hyvin tehokkaasti leviävä virus. Sairastunut erittää virusta noin viikon ajan sairauden alusta alkaen. Oireet alkavat tyypillisesti 4–5 päivää tartunnasta, kertoo THL.
RS-virus voi tarttua ihmiseen useita kertoja, joista ensimmäinen aiheuttaa voimakkaimman taudinkuvan. Aikuiset ja vanhemmat lapset sairastavat yleensä lieväoireisen taudin, joka aiheuttaa nuhaa, kurkkukipua ja mahdollisesti myös kuumetta. Pikkulapsilla ja vanhuksilla RSV johtaa vakavaan alahengitysteiden tulehdukseen, keuhkokuumeeseen ja ilmatiehyiden tulehdukseen eli bronkioliittiin.
Lieväoireisessa RSV-infektiossa tärkein hoito on lepo. Vauvoilla ja vanhuksilla hengitysvaikeudet voivat vaatia jopa sairaalahoitoa.
Lue myös: Milloin on syytä lähteä lääkäriin? 7 vaarallista oiretta lapsilla: "Todella huolestuttava merkki"
Adenovirusinfektion oireet
Adenovirukset leviävät herkästi pisaroiden välityksellä, mutta osa voi tarttua myös ulosteista tai uimavedestä. Adenovirukset ovat yleisiä taudinaiheuttajia etenkin vauvoilla ja pikkulapsilla, mutta myös aikuiset voivat sairastua.
Yleensä adenovirukset aiheuttavat lieviä tai oireettomia infektioita. Vakavan tautimuodon riski koskee vauvoja ja immuunipuutteisia henkilöitä. Virukset tulehduttavat yleensä ylähengitystiet, minkä seurauksena potilaalle voi nousta korkea kuume. Lapsilla voi esiintyä kuumekouristuksia. Infektio voi johtaa nielurisa- ja korvatulehdukseen sekä keuhkokuumeeseen.
Osa adenoviruksista aiheuttaa ripulia sekä silmä- ja virtsatietulehduksia.
Adenoviruksien aiheuttamia infektioita vastaan ei ole lääkitystä vaan niiden hoito on oireenmukaista.
Rinovirusinfektion oireet
Rinovirukset ovat yleisiä nuhakuumeen aiheuttajia kaikenikäisillä. Tauti tarttuu helposti käsien välityksellä mutta myös pisaratartunta hengityseritteiden kautta.
Valtaosa rinovirusten aiheuttamista taudeista on oireettomia tai hyvin lieväoireisia. Sairastunut kärsii esimerkiksi nuhasta, kurkkukivusta ja mahdollisesti myös kuumeesta. Toisinaan infektio voi johtaa korva- tai poskiontelotulehdukseen. Hoito on oireenmukaista.
Lue myös: Jatkuvien poskiontelotulehdusten aiheuttaja voi löytyä yllättävästä paikasta: "Rutiinitarkastuksissa tämä vaiva ei tule esiin"
Koronavirusinfektion oireet
Maailmanlaajuisen pandemian aiheuttaneen SARS-CoV-2-viruksen lisäksi on olemassa lukuisia muita koronaviruksia, jotka aiheuttavat tavallisimmin lieviä hengitystieinfektioita. Etenkin syksyisin ja talvisin kiertävät kausikoronat tarttuvat pisaroiden, pintojen ja ulosteen kautta. Kausikoronan itämisaika on 2–5 päivää tartunnan saamisesta.
Koronavirukset aiheuttavat sekä oireettomia, lieviä että kohtalaisia ylähengitystieinfektioita, jotka oireilevat nuhana, yskänä, kurkkukipuna, päänsärkynä ja kuumeiluna. Pikkulapset, iäkkäät sekä immuunipuutteiset ovat alttiimpia alahengitysteihin iskeviin infektioihin, jolloin tauti aiheuttaa bronkiitin tai keuhkokuumeen.
Hoito on oireenmukaista.
Sairastumisen ehkäisy ja hoito
Kasvomaskin käyttö ja hyvä pärskimishygienia vähentävät pisaroiden leviämistä lähiympäristöön. Kuvituskuva.
Huolellinen käsihygienia ehkäisee kaikkia edellä mainittuja virusinfektioita. Kädet tulisi pestä vedellä ja saippualla erityisesti ennen ruokailua sekä flunssaisen ihmisen kohtaamisen jälkeen. Influenssaa ja uutta koronavirusta vastaan on olemassa rokote, joka pienentää riskiä saada tartunta ja sairastua vakavasti.
Mikäli taudin sattuu saamaan, tulee huolehtia nesteytyksestä ja levätä. Ruumiillinen ponnistelu sairaana lisää taudin pitkittymisen ja mahdollisten komplikaatioiden kehittymisen riskiä. Oireisena ei tule myöskään lähteä ihmisten ilmoille muita tartuttamaan.
Lue myös: Tässä vaiheessa flunssaan sairastunut on tartuttavimmillaan
Jos flunssaan liittyy kuumetta ja särkyä, voi oloa oman harkinnan mukaan kohentaa tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla. Antibiooteista ei ole apua tavalliseen nuhakuumeeseen. Nenäsumutteet lievittävät räkäisyyttä, mutta niitä tulisi käyttää vain lyhytaikaisesti.
Lääkkeettömiä hoitovaihtoehtoja flunssan hoitoon ovat nenäkannu, höyryhengitys ja yli vuoden vanhoilla hunaja.
Lääkäriin on syytä olla yhteydessä, jos flunssan oireet pitkittyvät tai siihen liittyy vakavia oireita, kuten hengenahdistusta tai yleisvoinnin heikentymistä. Omaolon oirearvio auttaa arvioimaan hoidon tarvetta.
Rokottamattomien yli 12-vuotiaiden on syytä hakeutua koronavirustestiin aina, kun heillä on infektioon sopivia oireita. Tällä hetkellä THL suosittelee täysin rokotettuja hakeutumaan testiin, jos toisesta rokoteannoksesta on kulunut alle viikko, on altistunut varmennetulle koronavirustapaukselle tai työskentelee riskiryhmäläisten kanssa. Myös vakavan koronavirustaudin riskiryhmään itse kuuluvien on hyvä hakeutua herkemmin testiin.
Lue myös: Näin räikeillä tavoilla itsehoitolääkkeitä käytetään väärin – jopa hengenvaarallista
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Kuinka hyvin erilaiset kasvomaskit todella suojaavat? Katso testi!
Lähteet: THL 1, 2, 3 & 4, Terveyskirjasto