Tutkimuksen tavoitteena on lieventää sairaalahoitoa vaativaa koronavirusinfektiota ja estää sen muuttumista niin vakavaksi, että potilas tarvitsee tehohoitoa.
Koronavirus aiheuttaa joillekin potilaille elimistössä niin voimakkaan immunologisen puolustusreaktion, että sen uskotaan edistävän vaikean tautimuodon kehittymistä. Koronaviruksen tunkeutuessa elimistöön sitä vastaan käynnistyy puolustusreaktio. Jos elimistön vastahyökkäys on liian voimakas, se voi samalla vahingoittaa kudoksia.
– Ajatuksena on, että tulehdusreaktiota vaimentamalla pystytään hillitsemään taudin kulkua. Pyrimme vaikuttamaan elimistön virusinfektion aikana tapahtuvaan puolustusreaktioon enemmän kuin itse virukseen, sanoo johtava ylilääkäri Johanna Mattson HUSin Syöpäkeskuksesta.
Vastaavaa hoitoa jo 1900-luvun alussa
Tutkijat arvioivat, että hoidon mahdolliset hyödyt nähdään nopeasti. Idea lähti HUSin Syöpäkeskuksen ylifyysikko, professori Mikko Tenhusen oivalluksesta.
Vastaavaa hoitoa käytettiin 1900-luvun alkupuolella bakteerien ja virusten aiheuttaman keuhkokuumeen hoidossa ennen kuin antibiootit keksittiin.
Lisäksi sitä on annettu jo vuosikymmeniä matala-annoksisena koko kehon alueelle luuydinsiirtoon liittyvän käänteishyljintäreaktion hoidossa. Siinäkin tavoitteena on elimistön oman puolustusreaktion vaimentaminen.
– Pitkäaikaishaittana tämän suuruinen säteily aiheuttaa noin yhden prosentin lisääntyneen riskin saada sädetetylle alueelle syöpäkasvain 10–20 vuoden kuluessa. Siksi tutkimukseen otetaan mukaan vain yli 50-vuotiaita potilaita, Tenhunen kertoo.
Hoitoa kokeillaan aluksi viidellä potilaalla
Elimistön voimakasta puolustusreaktiota kutsutaan tulehdusreaktioksi, jossa vapautuu elimistöön välittäjäaineita. Niiden vaikutuksesta esimerkiksi veren hyytyminen voi lisääntyä tai kertyä nestettä keuhkoihin.
– Hoidamme aluksi viisi potilasta, minkä jälkeen arvioimme, laajennetaanko tutkimukseen osallistuvien määrää, kertoo Mattson.
Tutkimukseen otetaan vapaaehtoisia sairaalassa hoidettavia koronaviruspotilaita, joilla on keuhkokuume. Tutkimus ja potilaiden hoito tapahtuu HUSin Syöpäklinikalla erillään muusta sädehoitoyksikön päivittäistoiminnasta. Maailmalla on käynnistynyt hiljattain kaksi muuta vastaavaa tutkimusta.
Aiheesta lisää tänään Viiden jälkeen -ohjelmassa.