Hyvinvointialueilla ei hyväksytä valvontaviranomaisen omaa lastensuojelua koskevaa henkilöstömitoitusta – "Valvira toimii kuin valtio valtiossa"

Asiantuntijan mukaan valvontaviranomaisten vaatimus siitä, että puolet laitosten kasvatus- ja hoitohenkilökunnasta on oltava ammattikorkeakoulutettuja, ei perustu lakiin ja silti kyseistä linjausta on pidetty voimassa vuosikausia. 

Hyvinvointialueyhtiön mielestä keinotekoinen mitoitus estää palvelujen turvaamista ja nykyvaatimus on johtanut muun muassa siihen, että sijaishuollon toimintayksikköjä on jouduttu sulkemaan ja yksikköjä on jäänyt avaamatta, kun riittävää määrää korkeakoulutettuja ei ole saatu rekrytoitua.

Valviran mukaan kyse on asiakasturvallisuudesta.

Valvirasta kerrotaan MTV Uutisille, että heidän lähtökohtansa on se, että sijaishuollon laitoksissa puolet henkilöstöstä pitää olla korkeasti koulutettuja, tapauskohtaisesti harkittuna. 

– Lastensuojelulainsäädännössä sanotaan, että siellä pitää olla riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöitä ja riittävä määrä muuta henkilöstöä.

– Vakiintunut käytäntö on, että se puolet ja puolet voisi olla hyvä ja tämä perustuu siihen, että kun puhutaan lastensuojelun sijaishuollon yksiköistä, niin kysymys on erittäin vaativasta sosiaalihuollon palvelusta. Työntekijöiden koulutuksen pitää olla riittävää siihen hommaan, toteaa Valviran ylitarkasta Pekka Ojaniemi.

"Yli toimivallan on menty"

Ojaniemi ei osaa sanoa, miksi mitoitukseksi on valittu juuri tuo puolet henkilöstöstä. Hyvinvointialueyhtiön asiantuntijan mukaan Valvira toimii kuin valtio valtiossa ja ylittänyt toimivaltansa.

– Kyllä myös valvontaviranomaisen toiminta pitää perustua lakiin. Siellä käytetään merkittävää julkista valtaa, sanoo erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen. 

– Yli toimivallan on menty, on luotu lakiin perustamaton mitoitus ja sanktioitakin on annettu tästä. Sellaisen mitoituksen painoarvo, joka ei perustu lakiin, on täysi nolla. Siitä pitää päästä eroon, jotta hyvinvointialueet pääsevät rakentamaan omaa palvelutuotantoa.

Mitoituksesta luopuminen on myös iso kustannuskysymys rahavaikeuksissa painiville hyvinvointialueille.

– Aina kun vaaditaan korkeampaa koulutusta, tuppaavat palkat nousemaan ja hinnat menemään ylös. Kun päästäisiin tästä nyt irti ja saataisiin vapaammin valita hoito- ja kasvatushenkilökuntaa, niin kyllä se kääntäisi hinnat alaspäin.

– Ei voi ajatella sillä tavalla, että säästön nimissä voisi lähteä osaamisvaatimusta laskemaan. Se on jo asiakasturvallisuuskysymys sitten, sanoo Ojaniemi.

Lähetä vinkki!

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.

Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.

Talentia: Ehdotus ei ole lapsen edun mukainen

Ammattijärjestö Talentian mukaan hyvinvointialueiden ehdotus ei ole lapsen edun mukainen. 

– Ammattikorkeakoulutuksen saaneet työntekijät tuovat mukanaan korkeatasoista osaamista ja ammattitaitoa, joka on välttämätöntä lastensuojelutyön vaativuudessa. Lain tulkinnan pitäisi perustua lapsen edun ensisijaisuuteen. 

Talentia katsoo, että lastensuojelulaitoksen henkilöstön koulutuksen, kokemuksen ja lukumäärän tulee olla laatukriteereillä riittävä sinne sijoitettujen lasten palvelutarpeeseen ja yksilölliseen huolenpitoon ja erityishoidon tarpeeseen nähden. 

– Laissa mainittu ”riittävä” määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöitä turvaa sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon yhdenvertaisen osaamisen lastensuojeluyksiköissä. On huomioitava, että Lastensuojelulain 60 § lastensuojelulaitoksen henkilöstöstä ei rajoita ”muun” moniammatillisen henkilöstön käyttöä, sanoo puheenjohtaja Jenni Karsio. 

– Sen sijaan, että Hyvil korostaisi sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhdenvertaisen osaamisen tärkeyttä lastensuojelulaitoksessa, se pyrkii esitetyllä joustavoittamisella muuttamaan lastensuojelulaitoksen työskentelevien nimikkeistöä siten, että saadaan palkattua vähemmän ja halvempaa työvoimaa. 

Henkilöstö kokee, että palkkaus ei vastaa työn vaativuutta

Talentiasta huomautetaan, että lastensuojelulaitoksista tehtyjen selvitysten perusteella 92 prosenttia henkilöstöstä kokee, että työn vaativuuden ja palkkauksen välinen epäsuhta on sijaishuollossa keskeisin ongelma henkilöstön vaihtuvuudelle, saatavuudelle ja pitovoimalle.

Henkilöstöperusteiden ja koulutusvaatimusten muuttamisen sijaan Talentia katsoo vaikuttavuuden kannalta päinvastoin tarpeelliseksi edellyttää lainsäädännössä vaativassa sijaishuollossa tiukempaa sekä tarkemmin yksilöityä velvoittavuutta ammatilliselle osaamiselle.

Ministeriöstä kerrottiin MTV Uutisille, että hyvinvointialueet aikovat satsata sijaishuollossa nykyistä enemmän omaan tuotantoon. Siitä lisää voi lukea täältä:

Vaihtoehdot vähissä lastensuojelun sijaishuollossa – hinnat karkaamassa pilviin

Lue myös: MTV tapasi laitos- ja rikoskierteeseen joutuneen Janin, 17, joka kertoo, mitä lastensuojelulle pitäisi tehdä: "Päihteiden käyttööni olisi pitänyt puuttua heti"