Lastensuojeluilmoitusten määrät ovat kasvussa suurissa kaupungeissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijan mukaan suomalainen lastensuojelu on nyt siinä tilassa, että se tarvitsee isomman toimintakulttuurin muutoksen. Tapasimme laitoskierteeseen joutuneen nuoren, joka kokee, että ei saanut apua ajoissa.
Kohta 17-vuotias Jani Kuosmanen alkoi karttaa koulua jo ala-asteen ensiluokilla – syyksi hän kertoo opettajan pelottavan väkivaltaisen käytöksen. Lintsaus johti huostaanottoon ja sijaisperheeseen.
– Mulla oli tosi pahoja paniikkikohtauksia siihen aikaan ja niitä en päässyt ikinä hoitamaan. Tämän takia mut sijoitettiin seuraavaan paikkaan ja siellä oli tosi pahaa väkivaltaa kohdistettuna minuun, Kuosmanen sanoo.
"Päihteiden käyttöön ei puututtu"
Pahaa oloa hän helpotti päihteillä. Kuosmasen mukaan laitoskierre oli virhe ja oikea paikka hänelle olisi ollut sijaisperhe.
– Silloin kun päihteiden käyttö alkoi, siihen olisi pitänyt heti puuttua, mutta siihen ei puututtu. Lopputulos on se, että olen tällä hetkellä todella pahassa rikos- ja päihdekierteessä.
Koronavuodet näkyvät
Asioihin yritetään puuttua ajoissa lastensuojeluilmoitusten avulla. Ilmoitusmäärät ovat kasvussa suurissa kaupungeissa. Koronavuodet näkyvät, kertoo asiantuntija.
– Ainakin nuorten mielenterveys- ja perheiden ongelmat ovat kasautuneet viime vuosina, kertoo kehittämispäällikkö Laura Yliruka THL:stä.
Eniten ilmoituksia tehdään syystä, että lapsen olosuhteiden koetaan vaarantavan lapsen kehitystä.
– Usein se voi olla perheessä oleva päihde- tai mielenterveysongelma, joka vaarantaa lapsen normaalia kehitystä, kertoo asiantuntija.
"Se apu, mitä meidän kaltaiset nuoret saa, on juuri rajoituksia rajoitusten perään"
Kuosmanen kritisoi sitä, että häntä hoidetaan rajoittamalla hänen liikkumistaan ja yhteydenpitoaan, vaikka hän tarvitsisi psykiatrista apua ja tukihenkilöä.
– Se apu, mitä meidän kaltaiset nuoret saa, on juuri rajoituksia rajoitusten perään. Se on enemmänkin johtanut siihen, että ei ole kavereita.
– Jokaisella nuorella täytyy olla oikeus yhteydenpitoon ja liikkumiseen. Yleisesti liikkumisvapauden ja yhteydenpidon rajoitukset ei pitkällä juoksulla ole niin lapsen kuin aikuisen kehityksen kannalta hyväksi. Suomessa pitäisi löytää muita keinoja sille, mitä tehdä tälläisissä tilanteissa, joissa nuori ei löydä elämästä muita keinoja selviämiseen kuin päihteet.
"Lisää resursseja lastensuojeluun ja voitot toiminnan kehittämiseen"
Kuosmanen toivoo lastensuojeluun enemmän henkilöstöresursseja lisäohjaajien saamiseksi.
– Se helpottaisi sekä aikuisten että lasten oloja. Työntekijöiden työmäärä vähenisi ja nuorten kanssa pystyisi toteuttamaan kahdestaan asioita.
Kuosmanen huomauttaa myös, että lastensuojelu ei saisi olla "rahabisnestä", vaan voittoja pitäisi suunnata toiminnan kehittämiseen.
– Monissa yksityisissä laitoksissa on huonoja oloja, koska monia laitoksia hyödynnetään "rahabisneksenä". Toiminnan päätarkoitus on mahdollistaa nuorille parempi elämä – nuorille, joilla ei ole mahdollisuutta asua kotona. Ja kyseessä on kuitenkin verorahoilla pyörivä "bisnes".
Asiantuntija: Tarvitaan toimintakulttuurin muutos
Vaikka huostaanottojen määrä kääntyi viime vuonna pieneen lasku, sijaishuoltoon uppoaa vuodessa liki miljardi euroa. Järjestelmä toimii myöhässä ja se on tuhoisaa perheille.
Asiantuntija kaipaa isompaa toimintakulttuurin muutosta nykyjärjestelmään.
– Kun ongelmat ovat pieniä, niin pidetään ne pieninä eikä päästetä asioita vaikeutumaan eli sellainen isompikin toimintakulttuurin muutos, että ei rakenneta kynnyksiä, Yliruka toteaa.
Haaveena auttaa tulevia nuoria ja perustaa perhe
Toivoa on. Kuosmanen haaveilee työpaikasta, jossa voisi hyödyntää vaikeita kokemuksiaan.
– Isoin haaveeni on olla isä, mutta itselläni ei isähahmoa elämässä ollut, koska minut haettiin niin nopeasti kotoa pois ja oma isäni oli koko nuoruuteni vankilassa.
Kuosmanen tahtoi olla uutisjutussa omalla nimellään ja kasvoillaan, huoltajan ja sosiaaliammattilaisten suostumuksella.