Kannustavatko hallituksen leikkaukset suomalaisia töihin? Nyt puhuu professori Heikki Hiilamo

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon mukaan sosiaaliturvan leikkaukset eivät paranna työllisyyttä.

Hallituksen listalla ovat muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja sen lapsikorotuksen poistaminen, asumistuen leikkaus sekä indeksien jäädytykset moniin etuuksiin, muun muassa opintotukeen. 

Leikkauksia on suunnitteilla myös toimeentulotukeen. Suurimpia säästökohteita ensi vuonna ovat ansiosidonnainen työttömyysturva, 175 miljoonaa euroa ja asumisen tuet 180 miljoonaa euroa.

Kannustavatko tällaiset hallituksen päätökset ja suunnitelmat ihmisiä töihin?

– Kyllä niistä jotkin varmasti kannustavat. Ansioturvan porrastaminen ja suojaosien poistaminen saattavat auttaa työllistymään kokoaikaisesti, mutta yleisessä kuvassa näiden vaikutusten mittakaava ei välttämättä ole kauhean suuri, varsinkin kun otetaan huomioon, että työllisyys on tällä hetkellä pikemminkin heikentynyt, professori Hiilamo sanoo MTV Uutiset Livessä.

Hiilamo sanoo, ettei hän usko, että ”tällaisilla pienillä etuusmuutoksilla” saataisi merkittävää osaa ihmisistä kannustettua töihin.

Parantavatko sosiaaliturvan leikkaukset työllisyyttä yhtä paljon kuin valtiovarainministeriön laskelmissa oletetaan? 

Hiilamon mukaan ministeriön laskemissa lähdetään melko kaavamaisesti liikkeelle siitä, että muun muassa asumistukien heikentäminen tai indeksijäädytykset parantaisivat työllisyyttä. 

– En jaksa siihen kyllä uskoa, ja itse asiassa voi hyvinkin käydä niin, että kannustimet heikkenevät indeksijäädytysten seurauksena, koska isompi osa ihmisiä tippuu toimeentulotuelle.

Lue myös: Tänään TV:ssä: Näin ansiosidonnaisen heikennykset vaikuttavat Iiron toimeentuloon – "Saatamme joutua myymään asuntomme"

Toimeentulotuen tarpeen ennakoidaan lisääntyvän leikkausten myötä. Mitkä ovat vaikutukset? 

Hiilamo muistuttaa, että toimeentulotuki on viimesijainen etuus, josta on hyvin vaikea päästä eteenpäin.

– Oikeastaan ainoa mahdollisuus on sitten päästä hyväpalkkaisiin töihin, että toimeentulotuen tarve poistuu. Silloin, jos saa vain jonkin verran lisätuloja, niin ne melkein kokonaan leikkaantuvat pois toimeentulotuesta.

Professori Hiilamo toteaa, että toimeentulotuen ehdot ovat ankarat, ja hallitus on tiukentamassa sitä asumiskulujen osalta entisestään.

– Toimeentulotuen hakeminen edellyttää sitä, että täytyy näyttää tiliotteet, vuokrasopimukset, lääkekuitit, ja kaikki tutkintaan. Se myös vaatii aika paljon byrokratiaa.

Entä jos työvoiman tarjonta kasvaa, kuten hallitus toivoo, lisääntyvätkö työpaikat samaan aikaan?

Professorin mukaan eivät välttämättä lisäänny.

– Se riippuu osittain suhdanteesta, ja tässä ollaan aika lailla sen armoilla, mitä kansainväliselle suhdanteelle tapahtuu. 

Millä keinoilla työllisyyttä pitäisi sitten lisätä, jos ei nimenomaan hallituksen esittämillä keinoilla?

– Tässä on joitain keinoja, jotka ovat varmaankin ihan paikallaankin. Meillä on ollut ehkä turhankin hyvät kannustimet osa-aikaiseen työssäkäyntiin, professori Hiilamo arvioi.

Hänen mukaansa pidemmällä aikavälillä ihmisten niin kutsutun inhimillisen pääoman kehittäminen on tärkeä keinoja, jolla pääsee eteenpäin työelämään.

– Meillä on hyvin isoja eroja koulutuksen mukaan siinä, mikä on työllisyysaste. 

Torstaina SAK:n ammattiliitot kertovat suunnittelemistaan toimista hallituksen leikkaussuunnitelmia ja työmarkkinauudistuksia vastaan. Millaista myrskyä odotat syksyn työmarkkinapolitiikkaan?

– Saa nähdä. Voi tulla aika isokin myrsky, koska tässä on aika radikaaleja ehdotuksia.

Hiilamo arvelee, että hallituksen suunnitelma on voitu jollain lailla virittää jo valmiiksi yläkanttiin, jotta niissä olisi niin sanotusti tinkimisen varaa.

– Mutta ei se ilman myrskyä toteudu.

Lue lisää: Eeva Lehtimäen kommentti: Velkalaivasta runoileva hallitus vaikeni kaikesta ikävästä

Tällaiset terveiset pääministeri Orpo lähettää Suomen köyhille: "Tämä on se tie, joka meidän pitää kulkea"