Hiilidioksidin tasot ilmakehässämme eivät ole olleet näin korkealla koskaan ihmisten olemassaolon aikana. Asiasta kertoo CNN.
Havaijilla sijaitseva Mauna Loan havaintoasema on mitannut, että hiilidioksidin konsentraatio ilmakehässä on yli 415 osaa miljoonasta (ppm). Luku ei ole ollut lähelläkään näin korkeaa viimeiseen 800 000 vuoteen.
Plioseeni-aikakaudella kolme miljoonaa vuotta sitten ilman lämpötilan arvioidaan olleen 2–3 celsiusastetta korkeampi kuin nyt. Tiedemiehet uskovat, että tuohon aikaan hiilidioksiditasot ovat olleet välillä 310–400 ppm.
Plioseeni-aikakaudella arktinen alue oli puiden, eikä jään peitossa. Kesälämpötilat maailman pohjoisimmissa osissa ovat olleet noin 15 celsiusastetta. Merenpinnan taso oli 25 metriä korkeammalla kuin nyt.
Seuraukset ovat tuhoisat
Hiilidioksidin korkea osuus ilmakehässä johtuu fossiilisten polttoaineiden polttamisesta ja metsien hakkuusta. Korkea hiilidioksiditaso estää maapallon luontaista viilennysjärjestelmää toimimasta. Tämä johtaa ilmaston lämpenemiseen.
Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vapautuminen on nostanut maapallon lämpötilaa jo yhdellä celsiusasteella. Lämpötila tulee vielä nousemaan, ellei välittömiin toimenpiteisiin ryhdytä.
Tutkimusten mukaan 2 astetta lämpimämpi maapallon ilmasto johtaa siihen, että helleaaltoja ja kuumia päiviä on 25 prosenttia enemmän. Tämä aiheuttaa terveysriskejä ja maastopaloja.
37% maapallon väestöstä altistuu ainakin yhdelle hyvin voimakkaalle lämpöaallolle kerran viidessä vuodessa. Kuivien aikakausien keskikesto tulee kasvamaan neljällä kuukaudella, joka altistaa 388 miljoonaa ihmistä veden puutteelle ja 194,5 miljoonaa ihmistä kuivuudelle.
Tulvat, syklonit ja hirmumyrskyt lisääntyvät. Maastopaloja syntyy entistä useammin ja sadot pienenevät. Yli miljoona eläinlajia joutuu sukupuuton partaalle.
Hyttyset kuitenkin lisääntyvät, mikä nostaa malariaan sairastumisen riskiä 27 prosentilla maailmanlaajuisesti.
Kaikki tämä aiheutuu kahdesta asteesta. 3-4 asteen nousu tekee osan maapallosta asuinkelvottomaksi.