Ilmastonmuutos saattaa muuttaa Etelämantereen jälleen vihreäksi, kirjoittaa Independent.
Tutkijat varoittavat, että ilmastonmuutoksella voi olla dramaattisia seurauksia Etelämantereelle. Jääpeitteen pienenemisen lisäksi on mahdollista, että kasvit valtaavat mantereen.
Asiantuntijat uskovat, että ilmaston lämpenemisen seurauksia voidaan ennakoida kolmen miljoonan vuoden takaisesta plioseenikaudesta, jolloin maapallon hiilidioksidipitoisuudet olivat yhtä korkealla kuin tänään.
WMO:n mukaan vuonna 2017 maapallon hiilidioksidipitoisuus oli 405,5 miljoonasosaa.
Plioseenikaudella Etelämantereella kasvoi puita
Plioseenikaudella merenpinta oli noin 10–15 metriä korkeampi ja maapallon lämpötila 2–3,5 astetta lämpimämpi kuin nykypäivänä.
– Jos laitat kotona uunin päälle ja asetat lämpötilan 200 asteeseen, kestää hetki, ennen kuin uuni lämpenee. Samoin on ilmaston kanssa, professori Martin Siegert Grantham Institutesta sanoo.
Etelämannerta tutkivan British Antarctic Surveyn johtaja, professori Dame Jane Francis sanoo, että Etelämantereelta on löydetty jäännöksiä metsistä. Niiden uskotaan olevan peräisin plioseenikaudelta.
– Tämä on merkittävää, koska nyt hiilidioksidipäästöt ovat 400 miljoonasosassa, ja mikäli meillä oli sama tilanne menneisyydessä, saattaa olla ,että olemme palaamassa takaisin tähän.
– Jääpeitteet tulevat kutistumaan ajoittain, eivät koko ajan, mutta ajoittain. Se saattaa mahdollistaa kasvien paluun Etelämantereelle.
Lämpötilan ennustetaan yhä kohoavan
Professori Siegert sanoo, että ennen teollisen vallankumouksen alkua maan hiilidioksidipitoisuus oli noin 280 miljoonasosaa. Sen jälkeen maapallon lämpötila on kohonnut yhdellä asteella.
– Se tarkoittaa, että ennen vuosisadan loppua odotamme lämpötilan kohoavan vielä yhdellä asteella.
Hän sanoo, että mikäli hiilidioksidipäästöt säilyvät ennallaan, pitoisuus saattaa kohota jopa 1000 miljoonasosaan vuoteen 2100 mennessä.
– Historiassa meitä tullaan tuomitsemaan sen perusteella, kuinka ratkaisemme tämän ongelman. Tällä hetkellä emme tee hyvää työtä.