Ilmastonmuutoksen myötä Suomeen on tulossa lukuisia uusia lajeja: eläimiä, kasveja ja hyönteisiä. Nisäkkäistä uusin tulokas on kultasakaali, josta on tänä vuonna tehty jo kaksi havaintoa. Seuraavaksi vuorossa voivat olla esimerkiksi pesukarhu, isokauris tai visentti.
Suomen luonnon uusin tulokas on euroopansakaali eli kultasakaali. Lajista on tänä vuonna tehty jo kaksi havaintoa. Laji saapui meille huomattavasti odotettua nopeammin.
– Kyllä se yllätti. Itse veikkasin, että 2025 olisi ollut se päivä, mutta näköjään lajit tulevat nopeammin kuin arvellaan ja ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin arvellaan, toteaa biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskuksesta.
Kultasakaali ei pidä lumesta ja välttelee susia, joten se asettuu todennäköisesti Suomen etelä- ja lounaisrannikolle.
Kultasakaali asettunee etelärannikolle ja Turun seudulle
Euroopansakaali ei pidä lumesta, joten se asettunee maan etelä- ja lounaisrannikolle.
– Luultavasti ruovikkomaille. Ne tykkäävät olla veden ääressä ja pyrkivät välttämään sutta ja lunta eli etelärannikolle ja Turun seudulle, on minun veikkaukseni, sanoo Lumiaro.
Virossa ensimmäinen sakaalihavainto tehtiin vuonna 2013 ja nyt maassa on jo 100-150 sakaalia.
– Jos sama meno jatkuu täällä, meillä saattaa olla parin, kolmen vuoden kuluttua etelärannikolla ensimmäinen lisääntyvä pari, uskoo Lumiaro.
Pesukarhu leviää vauhdilla Saksasta kohti pohjoista. Suomeen se ehtii arviolta 10-20 vuoden päästä.
Pesukarhu leviää vauhdilla kohti pohjoista
Ilmaston lämpenemisen myötä Suomen olosuhteet muuttuvat sopiviksi monille uusille lajeille.
– Eniten se tuo meille hyönteisiä. Tällä vuosituhannella on tullut 150 uutta yöperhosta, joista 46 on jäänyt tänne pysyvästi, tietää Lumiaro.
Nisäkkäistä esimerkiksi pesukarhu saattaa hyvinkin olla matkalla Suomeen. Tosin ennen sitä tulevat todennäköisesti tammihiiri ja isokauris eli saksanhirvi.
– Pesukarhu on vieraslaji ja niitä on Saksassa jo miljoona ja se leviää kovaa vauhtia kohti pohjoista. Latviassa on jo ensimmäinen lisääntyvä pari. Se on puolimatkassa tänne, mutta siihen menee 10-20 vuotta ennen kuin se meille ilmaantuu, ennakoi Lumiaro.
Visentti tuskin leviää omin avuin Suomeen, mutta jos joku toisi sen tänne, se menestyisi.
Visentti menestyisi jo Suomessa
Tulokkaista haitallisin on pesukarhu. Se pystyy esimerkiksi kiipeämään puihin ja tuhoamaan lintujen pesät.
– Ne ovat riesa, kun ne pystyvät kiipeämään ja elämään kaupunkien keskustoissa. Kun ne vielä ovat yöaktiivisia, niin sanotaan, että ne voi olla jopa meidän supikoiraa haitallisempi vieraslaji, huomauttaa Lumiaro.
Visentti pärjäisi jo Suomen ilmastossa, mutta sen levittäytymistä estää matkalla oleva Pietarin kaupunki.
– Suomen ilmasto on jo lämmennyt 2,3 astetta, joten visentti eläisi täällä hyvin. Itsestään se ei meille leviä, mutta jos joku sen tänne toisi, kyllä se menestyisi, arvioi Lumiaro.
Kattohaikara pesi ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 2015.
Kattohaikarat yleistyvät
Linnuista esimerkiksi kattohaikara yleistyy. Suomessa nähtiin ensimmäinen pesintä neljä vuotta sitten, mutta vielä se ei ole levittäytynyt laajemmalle. Muitakin lintuja odotellaan.
– Jalohaikara tuli jo viime vuonna pesimälajiksi. Sellaisia lajeja kuin punapäänarsku, viitatiainen, pähkinänakkeli, kiljukotka, tammitikka, jopa harjalintu, voi tulla, listaa Lumiaro.
Ilmaston lämpenemisestä kärsivät erityisesti lumesta riippuvaiset lajit kuten saimaannorppa, ahma ja naali.
– Pohjoiset lajit kuten monet pohjoisen yöperhoset, punakylkirastaat, järripeipot, siirtyvät koko ajan kohti pohjoista. 30-40 prosenttia tunturilajeista luokitellaan jo uhanalaisiksi. Naali tuskin enää palaa Suomeen pesimään. Saimaannorppa ja ahma kärsivät, samoin kylmässä vedessä viihtyvät kalat kuten siika, rautu ja taimen, huomauttaa Lumiaro.