Tunturilinnuilla menee nyt yllättävän hyvin – tarkkaa syytä ei tiedetä

Tunturilinnuilla on takanaan onnistunut kesä - poikasia syntyi paljon ja ne selvisivät hengissä.

– Tärkein syy on se, että tunturialueilla oli erittäin hyvin sopuleita ja myyriä. Tällaisessa tilanteessa nisäkäspedot ja lintupedotkin käyttävät näitä myyriä ja sopuleita ravintonaan ja niiden saalistus ei kohdistu muihin lintuihin, selittää Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) yli-intendentti Aleksi Lehikoinen.

Toiset lajit hyötyvät, toiset kärsivät

Hyvältä vaikuttava tilanne on hieman yllättävä, koska ilmastonmuutoksen on ajateltu uhkaavan erityisesti tunturilintuja.

– Se on yllätys ja tarkkaa syytä tähän ei tiedetä. Voi olla, että lajit ovat hyötyneet lyhytaikaisesti ilmastonmuutoksesta ja pesimämenestys saattaa olla parempaa, mutta pitkällä tähtäimellä tilanne voi muuttua huolestuttavammaksi. On väheneviä ja runsastuvia lajeja, mutta kokonaistilanne on tällä hetkellä parempi kuin mitä voisi kuvitella, pohtii Lehikoinen.

Toisaalta tiedetään, että vuoristossa elävien lintujen levinneisyysalueet siirtyvät jatkuvasti ylöspäin ja lopulta vastassa on tunturin laki eli elinalueiden pinta-ala pienenee koko ajan. Tunturilakien lajien kuten suosirrin, merisirrin tai pulmusen kannalta tilanne on huolestuttava.

– Nämä lajit saattavat heikentyä. Niiden levinneisyysalueet siirtyvät yhä lähemmäs lakialueita ja ne voivat kadota paikallisesti. Kyllä se tietyille lajeille on selkeä riski, huomauttaa Lehikoinen.

Suurimmassa häviämisvaarassa ovat Suomessa muun muassa merisirri, tunturikiuru, pikkusirri ja tunturipöllö.

Toisaalta joidenkin lajien levinneisyysalueet ovat laajentuneet ja ne ovat siirtyneet yhä enemmän pesimään tunturialueilla. Esimerkiksi liro ja taivaanvuohi kuuluvat näihin hyötyviin lajeihin.

Lapin turismi vaikuttaa tunturilintuihin

Tunturilajien menestykseen vaikuttaa väistämättä myös turismi.

– Kyllä polkureittien varsilla, jossa ihmiset enemmän liikkuvat, on keskimäärin vähemmän lintuja kuin vastaavasti niiden ulkopuolella. Kannattaisi ehkä miettiä, voitaisiinko tietyt alueet rajata niin, ettei siellä voisi liikkua helikoptereilla. Kävelyä ei voi kieltää, mutta olisi hyvä, jos ihmiset eivät pääsisi joka paikkaan niin helposti kuin nykyään, esittää Lehikoinen.

Aika monet tunturilajit ovat jo lähteneet muuttomatkalle kohti etelää.

– Kahlaajat lähtevät muutolle jo hyvin varhaisessa vaiheessa, mutta kapustarintojen päämuutto on vielä tulossa. Samoin odotellaan vielä lapinsirkun ja niittykirvisen päämuuttoa. Monet petolinnut saapuvat paljon myöhemmin. Piekanan ja tuulihaukan syysmuutto tapahtuu vasta syys-lokakuun aikana, tietää Lehikoinen.

Tavanomaista lämpimämpi syksy voi vaikuttaa joidenkin lajien muuttoaikatauluun.

– Useimmilla lajeilla lämmin syksy ei viivästytä muuttoa, mutta myöhemmin muuttavat lajit saattavat voimakkaammin reagoida syksyn lämpötilaan, arvioi Lehikoinen.