Turun hovioikeus jatkoi Turussa vuonna 1994 kadonneen Ilpo Härmäläisen henkirikoksen käsittelyä. Oikeudessa ääneen pääsivät Härmäläisen leski sekä lakimiehen murhasta käräjillä tuomittu "mainosmies" itse.
Mainosmies, eli seitsemänkymppinen Lasse Erik Lehto tuomittiin vuonna 1994 tapahtuneesta murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen käräjäoikeudessa viime vuonna. Mies valitti tuomiostaan.
Hovioikeus alkoi puida asiaa viime viikolla. Tuolloin oikeudessa käytiin läpi jutun kirjalliset todisteet. Nyt käsittely on edennyt vaiheeseen, jossa ääneen pääsevät asiaan liittyvät henkilöt.
Käräjäkäsittelyn aikana juttu sai useampia dramaattisia käänteitä. Yksi niistä oli se, kun kadonneen lakimiehen ruumis löydettiin Turun Airistolta kesken oikeudenkäynnin.
Hovioikeudessa ei ole tähän mennessä tullut yllätyksiä tai merkittävää uutta tietoa.
Hovioikeudenkäynnin aluksi viime viikolla paikalla oli runsaasti mediaa. Murhasta syytetty mies peitteli kasvojaan.
"Elämä ei ole ollut enää samanlaista"
Hovioikeuden kolmantena istuntopäivänä ensimmäisenä pääsi ääneen surmatun lakimies Ilpo Härmäläisen vaimo. Nainen jäi leskeksi elokuussa 1994, kun Härmäläinen lähti kotoaan Turun keskustasta viimeisen kerran.
Lesken mukaan Härmäläinen kertoi olleensa matkalla katsomaan asuntoa Lehdon kanssa. Tuolta matkalta mies ei koskaan palannut. Nainen jäi yksin pienen poikalapsen kanssa.
Nainen murtui kyyneliin kerratessaan liki 30 vuoden takaisia tapahtumia.
– 3. elokuuta 1994 jälkeen elämä ei ole ollut enää samanlaista, hän sanoi.
Nainen kertoi, että katoamisen aikaan poliisi vähätteli hänen hätäänsä. Perhe oli heti katoamisen jälkeen yhteydessä virkavaltaan, sillä miehellä ei ollut tapana katoilla, saati valehdella menemisistään.
Poliisi ei ensin meinannut uskoa, että kolmekymppinen lakimies voisi olla aidosti kateissa, saati surmattu.
– Poliisista sanottiin, että se on suomalaiselle miehelle se isäksi tuleminen vaikeaa. Että se tulee sieltä Ruotsin-laivalta aamulla, leski kertoi hovissa.
Nainen kertasi katoamista edeltäneitä tapahtumia samoin kuin aiemmin jutun esitutkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa. Hän kommentoi oikeudelle, että asiat olivat tuoreemmassa muistissa, kun poliisi kuuli häntä alun perin 1990-luvulla.
Naisen ja murhasta syytetyn Lehdon väliin oli viritetty näköyhteyden estävä sermi.
Nainen kertoi, että oli yhteydessä Lehtoon heti miehensä katoamista seuraavana päivänä 4. elokuuta. Tuolloin mies kiisti olleensa Härmäläisen kanssa missään tekemisissä katoamispäivänä.
Murhasta syytetty kiisti olleensa mahakas
Lehto kiisti asian myös hovioikeudessa.
Ennen kuin Lehdon kuulemisessa päästiin katoamispäivän tapahtumiin, miestä kuultiin pitkästi taustoistaan, harrastuksistaan sekä työelämästään. Lehto vastaili avustajansa, asianajaja Heikki Uotilan kysymyksiin pitkällisesti ja ajoin poukkoilevasti.
Puolustus kävi aluksi läpi Lehdon henkilöön liittyviä asioita, joihin syyttäjä ja käräjäoikeus ovat aiemmin tarttuneet. Asioita, joiden on katsottu puhuvan Lehdon syyllisyydestä kaiken muun ohella.
Lehto kertoi esimerkiksi urheilullisesta taustastaan ja siitä, että hän juoksi aikoinaan New Yorkin maratonin alle neljään tuntiin. Mies kertoi olleensa 1990-luvulla hyvässä kunnossa, eikä missään nimessä "mahakas".
Puolustus otti asiaan kantaa, sillä erään todistajan mukaan Härmäläinen tapasi katoamispäivänään jonkun mahakkaan ja hieman epäsiistin miehen eräässä Turun keskustassa sijaitsevassa kahvilassa. Todistaja tunnisti Härmäläisen varmasti, mutta toista miestä ei.
Syyttäjä on lähtenyt siitä, että mies oli Lehto. Mainostoimistoyrittäjän toimisto sijaitsi samassa rakennuksessa.
Hovioikeudessa Lehto korosti paitsi hyvää kuntoaan, myös olleensa aina siististi pukeutunut. Hänen työhönsä mainostoimiston toimitusjohtajana kuului hänen omien sanojensa mukaan asiallisten ja hyvin käyttäytyvien ihmisten kohtaamista.
Lue myös: Kadonneen lakimies Ilpo Härmäläisen ruumis tallentui sukeltajien kameraan – harvinaiset kuvat etsintäoperaatiosta julki
"Veneessä on aina ollut hyvä seksielämä"
Lehdon kuulemisessa käytiin läpi myös esimerkiksi miehen omistamaan purjeveneeseen liittyviä yksityiskohtia. Mies kertoi, että venettä on kehuttu Suomen hienoimmaksi puuveneeksi ja selvitti, miten hän oli itse pitänyt veneestään erittäin hyvää huolta viime vuosiin saakka.
Lehdolta kysyttiin, miksi veneestä olisi löydetty poliisin tutkimuksissa jälkiä verestä ja spermasta. Mies selitti mahdollisia verijäämiä esimerkiksi lapsille ongenkoukuista aiheutuneilla vammoilla sekä huoltomiesten saamilla haavoilla. Spermajäämillekin oli selitys.
– Veneessä on aina ollut hyvä seksielämä, Lehto kommentoi.
Syyttäjän mukaan purjevene oli murhan tapahtumapaikka.
Hovioikeudessa käytiin läpi myös petollista factoring-laskutuskuviota, josta Lehto tuomittiin vuonna 1996. Syyttäjän mukaan laskutushuijaus antoi henkirikokselle motiivin. Myös käräjäoikeus katsoi näin.
Murhatuomion mukaan Lehto pelkäsi Härmäläisen kertovan poliisille huijauksesta, jonka oli määrä pelastaa Lehdon mainostoimisto vararikolta. Härmäläinen oli tietoinen laskutuskuviosta, sillä hänet oli vedetty osaksi järjestelyä.
Hovioikeudessa Lehto puolestaan väitti edelleen, että häntä itseään olisi huijattu laskutuskuviossa, ja että syypää olisi eräs kolmas mies, joka oli myös osana järjestelyä.
Kiisti nähneensä Härmäläistä
Iltapäivällä kuulemisessa edettiin katoamispäivän tapahtumiin.
Härmäläinen nähtiin elossa viimeisen kerran 3. elokuuta 1994. Mies lähti kotoaan ja kertoi menevänsä Lehdon kanssa asuntonäytölle. Härmäläinen oli vain hieman aiemmin ollut tapaamassa Lehdoksi oletettua miestä läheisessä kahvilassa.
Lehto on jo aiemmin kiistänyt paitsi tapaamisen, myös sen, että hän olisi ylipäätään ollut Härmäläisen kanssa tekemisissä katoamispäivänä. Hovioikeudessa Lehto kertoi, että tapasi Härmäläisen kaiken kaikkiaan ehkä kolme kertaa, viimeisen kerran ennen juhannusta 1994.
Tapahtumapäivän aamuna Lehto kertoi menneensä pankinjohtajan puheille, sillä hänellä oli suunnitelmissaan pieni mökki. Tämän jälkeen mies kertoi menneensä takaisin mainostoimistolleen ja lähettäneensä työntekijänsä lounaalle hänen piikkiinsä.
Tarkalleen Härmäläisen katoamisen aikoihin, eli puoliltapäivin, Lehto oli oman kertomuksensa mukaan käymässä Raisiossa sijaitsevalla huoltoasemalla, sillä yrittäjä kaipasi markkinointiapua.
Hovioikeudessa Lehto muisteli lähteneensä matkaan taksilla työntekijöidensä palattua lounaalta. Taksista hän oli noin "90-prosenttisen varma", mutta piti mahdollisena, että hän olisi erehtynyt ja käynyt huoltoasemalla jollain muulla kyydillä.
Syyttäjä on kyseenalaistanut tarinan Raision-käynnistä muun muassa siksi, että huoltoaseman omistaja kertoi aikoinaan Lehdon tulleen erikseen hänen puheilleen ja vaatineen, että hän kirjaisi kalenteriin vierailun juuri Härmäläisen katoamispäivälle. Huoltoaseman pitäjä ei muistanut, milloin Lehto olisi hänen puheillaan tarkalleen käynyt.
Hovioikeudessa Lehto kiisti teorian. Hän kertoi myös, ettei ole ollut koskaan tietoinen mistään päivyristä tai edes käyneensä huoltamoyrittäjän toimistossa.
Lue myös: Poliisi yritti hypnotisoida pankinjohtajan selvittäessään lakimiehen hämärää katoamista – katso ainutlaatuinen video
Alibinrakennusta?
Syyttäjä on siis arvellut, että Lehto yritti rakentaa tutulle huoltamoyrittäjälle esittämällään pyynnöllä alibia, kuten myös vierailullaan pankkiin.
Pankinjohtaja kertoi aiemmin ihmetelleensä Lehdon vierailua, sillä Lehdolla ei tuntunut olevan juurikaan konkretiaa mökin tai ylipäätään suunnitelmiensa suhteen.
Syyttäjän merkittävänä todisteina Lehtoa vastaan on myös puhelintolppatietoja, jotka syyttäjän mukaan osoittavat Lehdon olleen katoamisen aikaan Satavan satamassa.
Lehdon puolustuksen mukaan tolppatiedoista ei voi näin päätellä. Puolustuksen mukaan teletiedot voisivat kyseisen Naantalin Viljavaraston puhelinmaston silloisen peittoalueen perusteella yhtä hyvin todistaa Lehdon käyneen Raisiossa, kuten mies on itse kertonut.
Syyttäjän ja käräjäoikeuden näkemys on, että kertomuksistaan huolimatta Lehto poimi Härmäläisen kyytiin tämän kotiovelta Turun ydinkeskustasta pian puolen päivän jälkeen 3. elokuuta 1994 ja vei lakimiehen sitten Satavan satamaan.
Sieltä kaksikon uskotaan lähteneen Lehdon purjeveneellä matkalle, jonka aikana Härmäläinen sai surmansa.
1:10
Sukeltajat kuvasivat etsinnät, joissa Ilpo Härmäläisen ruumis löytyi. Katso videolta harvinaista videomateriaalia operaatiosta.
Dramaattinen käänne kesken oikeudenkäynnin
Härmäläisen kohtalo oli pimeänä liki 30 vuotta, kunnes lakimies löydettiin viime vuoden maaliskuussa Turun Airistolta meren pohjasta muovisäkkeihin käärittynä ja ankkuriin sidottuna. Poliisin apuna etsinnöissä oli Merivoimien sukeltajia.
Ruumis oli säilynyt jutun tutkijoiden onneksi poikkeuksellisen hyvin. Tähän vaikutti muun muassa se, että ruumis oli paketoitu muoviin. Myös olosuhteet hapettomassa merenpohjassa olivat säilymisen kannalta suotuisat.
Miestä oli ammuttu kaksi kertaa takaa, kerran päähän ja kerran selkään.
Tarkemmissa tutkimuksissa löydettiin luoditkin, jotka kaliiperin puolesta sopivat revolveriin, jollainen Lehdolla oli omistuksessaan Härmäläisen katoamisen aikaan.
Colt-merkkinen King Cobra oli kaliiperia .357. Aiemmin Lehto väitti myyneensä aseen pois jo ennen Härmäläisen katoamista, mutta poliisitutkinnassa väite osoitettiin vääräksi. Asekaupan kirjanpidon perusteella Lehto oli myynyt revolverin vasta vuonna 1998, eli vuosia katoamisen jälkeen.
Aukottomasti asetta ja luoteja ei poliisinkaan tutkimuksissa voitu silti yhdistää toisiinsa.
Lue aiempi juttu: Ilpo Härmäläisen murhasta syytetty mainosmies myi revolverinsa lakimiehen katoamisen jälkeen – asekauppiaan poika muistaa kromisen King Cobran: "Kyllä se jäi nuorelle miehelle mieleen"
"Sitä olen sanonut koko ajan"
Ruumislöytö oli dramaattinen käänne oikeudenkäyntiin. Löydön tullessa julki juttu oli ennätetty istua käräjillä miltei loppuun saakka.
Murhasta syytetyn miehen kertomukseen ruumiin löytymisellä ei ollut vaikutusta, ja mies kiistää edelleen jyrkästi murhanneensa Ilpo Härmäläistä.
– Sitä olen sanonut koko ajan. Kaikissa kuulustelupöytäkirjoissa, mies kommentoi hovioikeudessa.
Viime viikolla alkanutta hovioikeudenkäyntiä varten on varattu vielä neljä istuntopäivää ja yksi varapäivä.
Tulevien istuntopäivien aikana oikeudessa tullaan kuulemaan noin kahtakymmentä todistajaa, jotka ovat samoja kuin käräjäoikeudessa. Kaikkia käräjillä kuultuja todistajia ei kuitenkaan hovioikeudessa tulla kuulemaan.
Hovioikeus on kertonut, että istuntopäivät pyritään kaikki pitämään tammikuun aikana. Tuomio annetaan myöhemmin.