Inka, 26, menetti luottotietonsa heti tultuaan täysi-ikäiseksi: ”Sellaista jäätävää ahdistusta, selviämistä ja murehtimista”

Uusikaupunkilainen Inka, 26, on elänyt viimeiset kahdeksan vuotta luottotiedottomana, eli käytännössä koko tähän astisen aikuisen ikänsä.

Hän oli 15-vuotiaasta asti seurustellut reilusti vanhemman miehen kanssa, jonka luottotiedot olivat menneet jo aikaisemmin. Kun Inka tuli täysi-ikäiseksi, he asuivat jo yhdessä, eikä rahaa ollut paljoa.

– Oli taas sellainen tilanne, ettei oltu syöty pitkään aikaan. Sitten mun puoliso sanoi, että miten olisi yksi pikavippi, hyvinhän me se yhdessä maksetaan, Inka kertoo.

Lue myös: Menetitkö luottotietosi? Näitä yllättäviä asioita et saa ehkä enää hankittua

Inka ja hänen poikaystävänsä päätyivät ottamaan uusia pikavippejä, joiden summat vaihtelivat 50-300 euron välillä kerrallaan.

– Ajattelin silloin, että tietysti maksan tämän takaisin. Mutta kun se lasku sitten tuli, eikä rahaa ollut, niin ei sitä yksinkertaisesti pystynyt maksamaan.

Inkan mukaan he käyttivät lainaamansa rahat ruokaan ja muihin välttämättömiin tarpeisiin. Laskupinot kuitenkin kasvoivat, ja alle vuodessa Inka oli saanut maksuhäiriömerkinnän, eli menettänyt luottotietonsa.

– Kyllähän minä olin nähnyt sen arjen, miten vaikeaa on, kun luottotiedot menettää. Mutta se tilanne oli kuitenkin niin epätoivoinen, ja se oli niin äärettömän helppoa rahaa. Siitä se sitten lähti.

"Se oli elämäni hirveimpiä aikoja"

Inka kuvailee elämäänsä luottotiedottomana jatkuvana kituuttamisena. 

– Se oli monta vuotta sellaista jäätävää ahdistusta, selviämistä ja murehtimista. Sitä on ihan kamalaa muistella, koska se oli elämäni hirveimpiä aikoja, Inka kuvailee.

– Ikinä en ole itsemurhaa miettinyt, mutta silloin oli sellainen olo, että tätäkö tämä vaan on. Tuntui, ettei ole mitään ulospääsyä.

Inkalla oli haaveita omakotitalosta ja matkustelusta, mutta hän kertoo tietäneensä sen olevan mahdotonta. Asiat eivät edenneet, ja hän vain turtui tilanteeseen.

Lue myös: Talous kasvaa, mutta vipit vinkuvat edelleen ja ylivelkaantuminen jatkuu

– Olit aikuinen, mutta silti et ollut itsenäinen. Ei voinut tehdä isoja päätöksiä, Inka kuvailee.

– Siinä kohtaa ikätoverit alkoivat ostaa asuntoja ja autoja, asioita joita ei tuosta vaan osteta suoraan, vaan siihen tarvitsee lainan. Tuntui, että itse junnaa siinä nuoruuden typeryydessä.

Häpeää Inka kuvailee suureksi, ja meni yli vuosi ennen kuin hän kertoi tilaanteesta äidilleen, joka sen jälkeen pystyi auttamaan esimerkiksi puhelinliittymän hankinnassa. Raha-asioista tarkalle isälleen hän kertoi vasta viime vuonna. 

 "Nykyhetki ei merkitse mitään"

Asiat muuttuivat, kun Inka valmistui hoitoalan ammattikoulusta ja pääsi työelämään osa-aikaisten töiden parissa. Hän kertoo alkaneensa nähneensä elämän eri tavalla, kun huomasi, että palkasta pystyisikin vähentämään velkoja, ja tilanteesta voisikin olla suunta ylöspäin.

Hän jätti pitkäaikaisen poikaystävänsä, ja nautti hetken ”normaalista” palkansaajan arjesta, eli omien sanojensa mukaan siitä, että pystyi ostamaan kaupasta maitopurkin ilman, että täytyy metsästää alennuksia.

Inka saikin pian vakituisen työn ja uuden parisuhteen, muutti uuteen kaupunkiin ja alkoi maksaa velkaansa pois. Elämä vakiintui, mutta silti luottohäiriömerkintä varjosti elämää.

Inka olisi esimerkiksi tarvinnut hajonneen autonsa tilalle uuden, jotta töihinpääsy helpottuisi. Hän soitteli käytettyjen autojen myyjille, mutta kukaan ei suostunut osamaksuun.

– Eihän se tietenkään onnistu, koska se nykyhetki ei merkitse mitään. Se on vaan pelkästään se menneisyyden merkintä, josta ne katsovat, että tämä on epäluotettava ihminen.

Inka haluaisi myöskin opiskella töiden ohella, mutta rikkoutunut tietokone estää sen. Hän ei saa läppäriä osamaksulle, joten hän päätti laittaa opiskeluhaaveet jäihin siksi aikaa, kunnes on säästänyt koko summan. Asunnot Inka uskoo saaneensa tuurilla.

– Tietyllä tavalla se tuntuu epäreilulta, kun haluaisi edetä ja tehdä asioita, ja silti tuntuu, että potkitaan päähän. Mutta kyllä minä sen aina takaraivossa muistan, että ihan oma vika.

"Kun lähdin kotiin, itkin koko matkan"

Inka oli hakeutunut velkaneuvontaan jo aikaisemmin, mutta tulojen ollessa epäsäännöllisiä ja pieniä tilanteelle ei voitu mitään. Vuonna 2017 Inka sai vakituisen työn, ja viime vuonna hänelle myönnettiin Takuusäätiön lainantakaus. Tämä tarkoittaa, että hän sai otettua pankista lainan, jolla hän maksoi laskut pois. Nyt hän lyhentää pienikorkoista velkaa pelkästään pankille.

Velkajärjestely ei kuitenkaan ollut helppo prosessi Inkalle. Valtavan paperityön ja Takuusäätiön ehtojen täyttämisen lisäksi vanhojen muistelu tuntui pahalta. Se oli kuitenkin sen arvoista.

– Olin pankissa ja minulla oli kaikki ne laput, ja se pankkitäti naputteli ne sinne ja maksoi kaikki pois. Kun lähdin sieltä kotiin, itkin sen koko matkan.

Inka kuvailee, että vaikkei työ todellakaan ollut ohi ja paljon oli maksettavaa jäljellä, hänen harteiltaan tippui tuolloin mielettömän iso taakka.

Inka on saanut maksettua velkansa ensi vuoden maaliskuussa, ja viiden vuoden sisällä hän on taas luottokelpoinen myös virallisesti. Maksuhäiriömerkinnät poistuvat luottotietorekisteristä velan tyypistä riippuen 2–5 vuodessa. Hän kertoo, ettei unelma omakotitalosta tunnu enää niin kaukaiselta.

Inka ei silti lähtisi lyhentämään maksuhäiriömerkintöjen aikoja, koska hän pelkää ihmisten käyttävän silloin rahaa huolettomammin, jos merkinnän saa pois heti. 

– Totta kai nyt kun olen itse tässä tilanteessa, ajattelen, että kaikki merkinnät pois vaan. Mutta ehkä siinä ei sitten ole sitä pelotetta?

Ennen mentiin hattu kourassa pankkiin, nykyään laina haetaan netistä

Turun yliopiston projektikoordinaattori Laura Sistonen on tutkinut nuorten maksuvaikeuksia, ja pitää epävarmaa elämäntilannetta isona syynä siihen, miksi nuoret aikuiset korostuvat maksuhäiriötilastoissa. 

– Muutto lapsuudenkodista on aika iso asia, kun ensimmäistä kertaa otetaan vastuuta omasta taloudesta. Monille saattaa tulla yllätyksenä, kuinka paljon yksinasuminen todellisuudessa kustantaa, ja paljonko välttämättömyyksiin menee rahaa, Sistonen sanoo. 

Hänen mukaansa kulutuskulttuuri on myös yksi merkittävä tekijä nuorten maksuhäiriöissä. Nuoruus on aikaa, joilloin ihmisellä on halua ja resursseja toteuttaa itseään, ja nykyään se tehdään usein kulutuksen kautta.

– Sosiaalisessa mediassa on valtavasti kaikenlaisia vaikuttajia, jotka eivät ehkä suoraan kehota ostamaan, mutta heidän elämässään kulutus näyttäytyy somen kautta aika suurena osana, Sistonen kertoo. 

– Teknologiakin menee niin nopeasti eteenpäin, että jos sinulla pitäisi aina olla se uusin puhelin tai läppäri, niin eihän siihen todellisuudessa olisi kenelläkään varaa.

Nykypäivänä on muutenkin yleisempää, etteivät kuluttajat iästä riippumatta hahmota omien tulojen ja menojen tasapainoa. Kaksikymppiä kuussa ei kuulosta paljolta, mutta kun laskuja tulee useasta lähteestä, niiden kokonaissummat voivat yllättää.

Toisin kuin nuoret, suuret ikäluokat ovat eläneet yhteiskunnassa, jossa luotonottaminen ei ole ollut niin jokapäiväistä.

– Silloin on menty se hattu kourassa pankkiin hakemaan lainaa, kun nykyään sen saa muutamalla klikkauksella netistä. Nuoret ovat tottuneet siihen, eikä se tunnu niin isolta asialta. Joskus se voi tuntua jopa välttämättömyydeltä, kun niin paljon kaikkea ostetaan osamaksuilla, Sistonen sanoo.

Nuorten pahoinvointi on vakava asia yhteiskunnalle

Sistonen näkee nuorten työikäisten maksuhäiriöiden yleisyyden vakavana ongelmana yksilölle sekä yhteiskunnalle. 

– Varmaan itse kukin tietää, miten talousongelmat kuormittavat. Moni maksuhäiriöinen tuntee itsensä epäonnistuneeksi ja kakkosluokan kansalaiseksi.

Hänen mukaansa tilannetta voitaisiin parantaa vahvistamalla taloudenhallintaa peruskoulussa ja kehittämällä luottotietojen rekisteröintiä reaaliaikaisemmiksi. Sistonen on iloinen, että pikavippifirmojen toimintaan on jo puututtu, mutta hänen mielestään sitä voisi edelleen kiristää.

– Jotkut firmat mainostavat yhä aika härskisti, Sistonen sanoo.

Lue myös: HS: Uusi yhtiö myöntää tuhansien eurojen vippejä luotto-ongelmaisille – epäillään kiertävän lakia 

Hän haluaisi kuntien panostavan enemmän sosiaaliseen luototukseen ja kunnan velkajärjestelyihin sen sijaan, että käytettäisiin ulkomaalaisia perintäyhtiöitä.

– Ymmärrän, että se on bisnestä, mutta kun miettii nuorten velkaantumista, se tuntuu aika rankalta bisnekseltä, Sistonen sanoo.

Yksilön lisäksi nuorten maksuhäiriöt voivat tulla kalliiksi myös yhteiskunnalle. Huono-osaisuuden on tutkittu helposti kasaantuvan ja johtavan pahimmassa tapauksessa syrjääntymiseen.

Inkan nimi on muutettu.