Miten saada koulupudokkuuden, masennuksen ja velka-ahdingon jälkeen taas elämänsyrjästä kiinni? Sen tietää Ville Venesmäki, 30, jonka tie syvistä vesistä takaisin normaaliarkeen löytyi eläkeläisystävän ansiosta.
Ville Venesmäki on sanavalmis ja elämään valoisasti suhtautuva kolmikymppinen mies Lempäälästä. Hän käy aikuislukioita, tekee töitä kokemusasiantuntijana ja suunnittelee yhteiskuntatutkijan uraa.
Kaikki voisi olla toisinkin.
Venesmäki ajautui teini-ikäisenä moniin ongelmiin ja masentui. Huostaanoton, teini-isäksi tulon ja avioeron jälkeen syvimmällä alhossa mies kokee olleensa 25-vuotiaana, jolloin hän sulkeutui yksin kotiinsa kuukaudeksi. Siellä hän itki ja nukkui unilääkkeiden voimin.
Tässä jutussa Venesmäki kertoo siitä, miten elämänilon voi löytää uudelleen ja miten yhteiskunnan kelkkaan voi taas kavuta isojenkin vaikeuksien jälkeen – ja vaikka velkaa on nuoruuden lainojen jälkeen yhä 50 000 euroa.
Rahavaikeuksien häpeäminen on tavallista, kertoo Uutisaamussa vieraana ollut Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar.
7:27
"Käännekohta oli yläasteelle meno"
Elämä alkoi Venesmäen mukaan ajautua väärille urille yläasteella.
– Siinä missä ala-asteella vuorovaikutus opettajien kanssa perustui tukeen, yläasteella se vaihtui kontrolliin. Koulu ei enää näyttäytynyt ihanteena ja työllisyyden mahdollistajana, vaan rajoittavana, ikävänä ja holhoavana paikkana. Samalla kaveriporukka rupesi vetämän puoleensa yhä enemmän.
Kavereiden kanssa Venesmäki norkoili tupakkapaikalla poltellen ja huulta heittäen. Harrastukset alkoivat luisua taka-alalle ja koulumenestys heikentyä.
Lopulta Venesmäki päätyi psykologille.
– Ensimmäisen masennustestin täytettyäni näin pelkän alakulon sijasta 20 eri oiretta. Tässä kohtaa alkoi se, mikä on minun myöhemmässä tarinassani olennaista: Aloin oppia potilaaksi. Opin näkemään elämäni oireiden ja ongelmien kautta valmiissa sapluunassa.
Seuraava käännekohta Venesmäen elämässä oli huostaanotto 17-vuotiaana. Samalla entiset kaverit jäivät vanhalle kotipaikkakunnalle, eikä nuori onnistunut ystävystymään uudella paikkakunnalla kenenkään kanssa.
"Mietin, että nyt tärppäsi"
Kun Venesmäki täytti 18 vuotta, hän muutti takaisin kotipaikkakunnalle ja omaan asuntoon.
– Sosiaalitoimi hoiti vuokrani ja laskuni ja antoi maksusitoumuksen kauppaan. Sain lisäksi parin viikon välein muutaman kympin käyttörahaa, Venesmäki kuvaa.
Koska rahaa oli niukasti, Venesmäki yritti keksiä uusia ansaintamahdollisuuksia. Pian hän löysikin netistä sivuston, jossa myytiin puhelimia halvalla.
– Mietin, että nyt tärppäsi. Tässä on se bisnesunelma, millä eletään.
Lue myös: Koronatylsyyttä osamaksushoppailulla lievittävät voivat pian olla pulassa – "Nuoret käyvät minua niin sääliksi"
"Sinne menivät ne rahat"
Venesmäki pani Huutonettiin ilmoituksen myynnissä olevista puhelimista.
– Kerroin ilmoituksessa, että puhelimen saa laittamalla rahat minun tililleni ja toimitan puhelimen ostajalle, kun itse saan sen. Otin pikavippejä saadakseni määräalennusta puhelimista, joita olin itse tilaamassa.
Kun puhelimia ei alkanut kuulua, Venesmäki tajusi, että häntä on huijattu.
– Sinne menivät ne rahat. Lopulta jouduin velkakierteeseen, kun ennakkomaksut piti maksaa ja jouduin ottamaan lisää lainaa niitä maksaakseni. Pelkäsin samalla, että häkki heilahtaa. Poliisi antoi ymmärtää, että olen syyllistynyt petokseen, vaikka näin ei todellisuudessa ollut.
Velkaa kertyi kymmeniä tuhansia
Lopulta velkaa kertyi kaikkiaan 50 000 euroa.
– Olin pettynyt ja turhautunut ja minulle tuli sellainen hällä väliä -asenne koko hommaan. Mietin, että luottotiedot menevät kuitenkin ja on ihan sama, onko ulosotossa tonni vai kymppitonni.
Sen jälkeen Venesmäki kertoo ostaneensa osamaksutavaraa joka suunnasta ja ottaneensa niin paljon pikavippejä kuin vain sai.
– Kun näköpiirissä ei ollut työ- tai koulupaikkaa, myöskään väylää velkojen maksuun ei ollut.
– Ostaminen tuotti mielihyvää, joskin kallista sellaista.
Lainahanat menivät kiinni
Jossain vaiheessa rahahanat menivät väistämättä kiinni.
– Velkaa on sittemmin tullut vain lähinnä sairaala- ja lääkärimaksujen muodossa.
Kun rahasta on ollut pulaa, Venesmäki on valinnut, mitkä laskut maksaa ja mitkä jättää maksamatta. Ulosottoon ei mene mitään, koska Venesmäellä ei ole säännöllisiä tuloja.
– Elän kuukaudesta toiseen nollabudjetilla. Rahaa ei jää säästöön tai hankintoihin, vaan se kuluu melko lailla vain asumismenoihin ja ruokaan.
2:16
Apu löytyi sattuman kautta
Venesmäki arvelee, että kaikkein tärkein tekijä paluussa takaisin yhteiskunnan normaalijäseneksi ja ulos velkakierteestä oli yllättävä ystävä, jonka Venesmäen isä löysi pojalleen.
Hänestä muodostui Venesmäelle tärkeä arjen tukihenkilö, ”arkivalmentaja”.
– Isäni oli minusta huolissaan ja kysyi yhdeltä tutulta eläkeläismieheltä, pysyisikö hän auttamaan minua jotenkin. Tämä lupasi katsoa, mitä voi tehdä, mutta ei luvannut mitään.
Venesmäki alkoi käydä miehen kanssa kerran viikossa kahvilla juttelemassa niitä näitä – ja tapaamiset jatkuvat edelleen.
– Merkityksellistä on ollut se, että tämä on ollut vastapainoa oire- ja ongelmakeskustelulle, mitä on tottunut muuten kodin ulkopuolella käymään.
– Kun huostaanoton aikana sosiaaliset suhteet kapenivat merkittävästi enkä saanut uusia tilalle, sosiaalinen elämä kodin ulkopuolella koostui käytännössä kaupan kassan tapaamisesta ja psykiatrin ja muun sairaanhoidon vastaanotoista. Arki rakentui vain niiden ympärille.
Eläkeikäinen arkivalmentaja on auttanut Venesmäkeä kaiken kaikkiaan rakentamaan ehyttä arkea ja ”poluttamaan onnistumisia”.
– Niiden kautta kokemus omasta pärjäämisestä on vahvistunut pala palalta. En tiedä, olisinko löytänyt esimerkiksi musiikin uudestaan tai olisinko alkanut kirjoittaa ilman häntä. Tai olisinko ryhtynyt kokemusasiantuntijaksi, jos joku ei olisi potkinut persauksille.
Lue myös: Koronapandemia lisäsi mielenterveysongelmia ja traumaattista oireilua: "Moni kokee tällä hetkellä ahdistusta, masennusta ja unettomuutta"
Lainat varjostavat elämää vielä pitkään
Lainojen kanssa Venesmäki on naimisissa vielä vuosia. Mutta kun muu elämä on hallussa, niiden kanssa voi elää, hän arvioi.
– Nuorena en tiennyt mitä vaihtoehtoja minulla on. Esimerkiksi Takuusäätiö oli ihan tuntematon. Kun psykiatrin vastaanotolla puhuttiin rahankäytöstäni, he kysyivät, onko minulla holtittomia naissuhteita ja voisiko kyse olla maniasta. Koska kyse ei ollut siitä, velkaongelmaan ei puututtu.
Nyt Venesmäki odottaa pidempiaikaista työsuhdetta, jotta hän pääsisi velkasaneeraukseen.
– Nyt sentään tiedän, miten velasta voi selviytyä.
"Omaa historiaani en pysty kirjoittamaan uusiksi, mutta muita voi auttaa"
Venesmäki arvelee joidenkin ihmisten ajattelevan, että velkaantuminen ja muut elämän muhkurat ovat jokaisen omaa syytä. Heille hän haluaa tähdentää, että aina näin ei ole.
– Mikä esimerkiksi minun syyni oli, kun annoin nuorena rahani huijarille. En osannut ihmistä huijariksi epäillä, kun ikinä ennen en ollut sellaista kohdannut.
Oman tarinansa Venesmäki haluaa kertoa, jotta hän voisi pelastaa jonkun muun toivottomassa tilanteessa olevan nuoren elämän.
Siksi hän toimii myös kokemusasiantuntijana. Hän käy puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa omasta toipumisestaan kuntoutujille ja ammattilaisille. Lisäksi hän kirjoittaa blogia elämästään ja ajatuksistaan.
– Omaa historiaani en pysty kirjoittamaan uusiksi, mutta uskon, että jonkun muun kohdalla voidaan toimia toisin.
– Tilanteisiin on aina olemassa ratkaisu, vaikka joskus sitä joutuu etsimään vähän enemmän. Kyse on vain siitä, osaako sitä etsiä ja osataanko sitä opastaa etsimään.
Lue myös: Kukaan ei tiedä, millaisia lastensuojelulaitoksia Suomessa on – yksi ongelma nousee ylitse muiden
Ville Venesmäen neuvot nuorille lainanottajilleVille Venesmäki kertoo nähneensä vuosien varrella monen muunkin nuoren ajautuvan velkakierteeseen. – Aluksi on ostettu osamaksulla puhelin ja tietokone, sitten vähän lisää ja lisää. Lopulta kaikki raha on mennyt osamaksujen lyhentämiseen, eikä kuukaudesta ole enää selvinnyt ilman uuden velan ottamista. Venesmäki tietää omasta kokemuksesta, että kun kaikki raha menee pelkkien laskujen maksamiseen, syntyy herkästi hällä väliä -asenne rahankäytön suhteen. – Kannattaa tarkkailla, mihin rahaa oikeasti kuluu ja miten paljon, ja miettiä vasta sitten, onko järkevää hankkia vaikkapa osamaksulla uutta puhelinta. Rahaa kuluu yllättävän paljon sellaisiinkin asioihin, joita ei osaa aina ajatella. Venemäki kertoo hakeneensa itse aikoinaan mielihyvää nettishoppailulla, jossa osamaksut loivat illuusion ilmaisesta rahasta. – Sehän on vain 20 euroa kuukaudessa, hän kertoo pohtineensa ostohetkellä. – Sen jälkeen kyseinen summa on kuitenkin poissa muiden menojen maksamisesta kuukaudesta toiseen jopa useita vuosia. Venesmäki muistuttaa, että ”muutaman tonnin velka” on vielä hoidettavissa, mutta jos sitä kerryttää enemmän, koko potti seuraa mukana vuodesta toiseen. – On mukavampaa käydä töissäkin, jos ulosotto ei ole "pohjaton kaivo". Muutama satanen palkasta ulosottoon kuukausittain olisi mukavaa käyttää ihan muuhun. |
8:27
Katso myös juttu siitä, miten nuoret ahdistuivat koronarajoituksista.