Inarinsaamelainen Inka Kangasniemi arvioi, että enemmistö saamelaisista vastustaa lakiuudistusta, joka on repinyt hallituksenkin rivejä. Hän toivoo rauhaa saamelaisyhteisöön, jossa erimielisyydet ovat ajaneet ihmisiä "rintamalinjoihin".
– Olemme eläneet vuosikaudet totaalisessa konfliktissa, saamelaiskäräjien jäsen Inka Kangasniemi kertoo saamelaisyhteisön sisällä vallitsevasta tunnelmasta.
Inka Kangasniemi toivoo, ettei kiistelty lakiuudistus saamelaiskäräjistä menisi läpi.
Hänen mukaansa konflikti on kytenyt vuonna 1995 tehdyn saamelaiskäräjälain uudistuksen seurauksena, jolloin lakiin "ei leivottu demokratian itsekorjautuvuutta".
– Kun meillä Suomessa on vaalit, ja siellä lähtee keulimaan jokin tietty ääripää, seuraavissa vaaleissa toinen "ääripää" tulee pehmittämään tilannetta. Eli aina tapahtuu itsekorjautuvuutta, joka säilyttää tasapainon. Meillä saamelaiskäräjälakiin ei ole tällaista itsekorjautuvuutta leivottu.
Lue myös: Hallitus käsitellee kiisteltyä saamelaiskäräjälakia taas tänään
Puolustajat ja vastustajat perustelevat kantojaan samoilla argumenteilla
Saamelaiskäräjälain uudistaminen jakaa rajusti mielipiteitä niin hallituspuoluiden kuin saamelaisyhteisöjenkin sisällä. Laki oli etenemässä viime tingassa eduskuntaan, mutta keskusta esti sen ainakin toistaiseksi.
Kiistasta tekee erikoisen se, että sekä lakiuudistusta vastustavat että sitä puolustavat tahot perustelevat näkökulmiaan osin samoilla argumenteilla, kuten saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisella.
Kangasniemen mukaan saamelaiskäräjien vaalit menettäisivät merkityksensä, mikäli lakiuudistus menee läpi. Kangasniemi on itse yksi saamelaiskäräjien jäsenistä.
– Se tarkoittaisi sitä, että me elettäisiin sen jälkeen autoritaarisessa hallintomallissa.
Kangasniemi arvioi, että enemmistö saamelaisista vastustaa lakiuudistusta nykymuodossaan.
– Saamelaiskäräjät ei edusta saamelaisia sinänsä, kaikki näkökulmat eivät pääse esille. Saamelaiskäräjät edustaa tällä hetkellä valtaa pitävää ryhmittymää ja heidän etujaan. Tämä on ongelmallista legimiteetin kannalta.
4:47
Keskustan pohjoisen kansanedustajat tyrmäävät saamelaiskäräjälakiesityksen.
Lue myös: "Auttakaa meitä": saamelaiset pyytävät apua sosiaalisessa mediassa – tästä hallitusta repivässä kiistassa on kyse
Toivoo rauhaa saamelaisyhteisöön
Kangasniemi kertoo, että saamelaiskäräjien sisällä on "selvät rintamalinjat", jotka jakautuvat niin, että suunnilleen puolet käräjien jäsenistä vastustavat saamelaiskäräjälain uudistusta.
– Meitä, jotka seisomme rintamalinjan toisella puolella, ei ole otettu saamelaiskäräjälakia uudistavaan työryhmään. Se on täysin kummeksuttava asia ja huonoa hallintoa ja alkuperäiskansapolitiikkaa.
Kangasniemi sanoo, että olisi äärimmäisen tärkeää saada palautettua sisäinen rauha saamelaisyhteisöön.
Uudistusta puoltavat tahot pettyneitä hallituksen viivyttelyyn
Tällä hetkellä hallituspuolue Keskusta on asettunut vahvasti lakiuudistusta vastaan.
Asian valmistelu kuuluu oikeusministeriölle ja oikeusministeri Anna-Maija Henrikssonille, mutta MTV Uutisten tietojen mukaan myös pääministeri Sanna Marin (sdp) on ollut asiassa aktiivinen. Marinin mukaan lain läpi vieminen on ihmisoikeuskysymys.
Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä julkaisi torstaina Twitter-tilillään kahdeksan saamelaiskäräjän jäsenen ja kahden varajäsenen tekemän vetoomuksen, jossa perustellaan sitä, miksi lakiuudistusta ei pitäisi toteuttaa.
Sosiaalisen median vaikuttaja ja lakiuudistusta aktiivisesti puoltanut saamelainen Emmi Nuorgam julkaisi torstaina Instagram-tilillään kahdeksan postauksen sarjan, jossa vetoomuksessa esitettyjä väittämiä kumottiin.
Nuorgam tuo esille myös kansanedustaja Markus Lohen (kesk.) Helsingin sanomille antaman haastattelun, jossa Lohi kertoo, että saamelaiskäräjät saisi esityksessä liian paljon valtaa estää saamelaisalueille suunniteltavia maankäyttö- ja muita hankkeita.
– Onko kyse sittenkin vallasta ja siitä, että Lapin kansanedustajat pelkäävät aluepoliittisen valtansa puolesta? Nuorgam pohtii tilillään.
Etenkin sosiaalisessa mediassa vaikuttavat saamelaisaktivistit ovat tuoneet esille surua ja pettymystään siitä, että lakiesitys ei ole edelleenkään edennyt eduskuntaan.
"Meillä ei ole lakia turvana"
Kangasniemen mukaan nykyinen saamelaiskäräjälaki on ehdottomasti uudistuksen tarpeessa. Hänen mukaansa lakiesitystä valmistavassa työryhmässä pitäisi kuitenkin olla saamelaiskäräjät laajasti edustettuna, jotta lakiuudistus olisi "aito kompromissi".
– Siinä vaiheessa määritelmälläkään ei olisi niin isoa roolia ja merkitystä, jos saisimme demokratian toimimaan.
Jotta lakiuudistus tukisi itsekorjautuvaa demokratiaa, tulisi Kangasniemen mukaan lakiin sisällyttää vaatimus listavaaleista, jolloin saamelaiskäräjävaaleissa noudatettaisiin suhteellista vaalitapaa.
– Henkilövaalit ovat hyviä silloin, kun äänestetään tiettyyn positioon henkilöitä. Nyt kun saamelaiskäräjillä äänestetään henkilövaaleilla, sieltä positiosta jaetaan vielä paikkoja. Se ei ole parlamentarismia.
Suhteellinen listavaali tarkoittaa vaalitapaa, jossa äänestäjä äänestää ensisijaisesti ehdokaslistaa. Listalta valitaan niin monta ehdokasta kuin listan suhteellinen osuus on äänistä. Henkilövaali on listavaalia vastakkainen vaalitapa, jossa äänestetään suoraan yksittäisten ehdokkaiden välillä.
Esimerkiksi alue- ja kuntavaaleissa käytetään suhteellista, avointa, listavaalitapaa. Eduskuntavaaleissa käytetään henkilö- ja listavaalien yhdistelmää.
Kangasniemen mukaan etenkin inarinsaamelaiset kärsisivät, mikäli lakiehdotus menee eduskunnassa läpi.
– Meillä ei ole omaa lakia turvana. Toistuvasti on nyt käynyt niin, että saamelaiskäräjät on kävellyt inarinsaamelaisen yhteisön tahdon yli. Meidän itsemääräämisoikeuttamme käyttäävät tällä hetkellä muut tahot.
15:59
Katso myös: Hallituskriisi uhkaa, tällä kertaa syynä saamelaiskäräjät – Eeva Lehtimäki kertoo, mistä on kyse.
Kangasniemi: YK:n ratkaisua käytetään lakiuudistuksen lobbaamiseen
Lakiuudistuksen tarvetta perustellaan sillä, että YK on vaatinut Suomen valtiolta toimia saamelaisten oikeuksien parantamiseksi.
YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea antoi viime kesäkuussa ratkaisun koskien valituksia Korkeimman hovioikeuden päätöksistä merkitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon henkilöitä, joita vaalilautakunta ei ollut tunnustanut. Komitean ratkaisussa katsotaan KHO:n loukanneen valittajien oikeutta määrätä alkuperäiskansana saamelaiskäräjien kokoonpanosta.
Ratkaisussa suositeltiin, että saamelaiskäräjälaki tarkistetaan sen varmistamiseksi, että saamelaisten oikeudet toteutuvat jatkossa koskien äänioikeutta saamelaiskäräjävaaleissa.
Kangasniemen mukaan YK:n ratkaisu ei kohdistu lakiin ja lain nykyiseen saamelaisen määritelmään. Hänen mukaansa YK:n antamia moitteita tulkitaan tavoilla, joita käytetään lakiuudistukseen lobbaamiseen.
Hänen mukaansa saamelaiskäräjälakiuudistuksen läpi meneminen eduskunnassa tarkoittaisi sitä, että saamelaiskäräjät ja Suomen valtio polkisivat saamelaisten perusoikeutta vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon.
– Silloin vaaliluettelosta on mahdollista poistaa henkilöitä, jotka ovat saamelaiskäräjälain mukaan saamelaisia, Kangasniemi sanoo.
Vaaliluettelo on lista, johon merkityillä henkilöillä on oikeus äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa. Kangasniemi viittaa siihen, että nykylaissa on niin kutsuttu lappalaiskohta, jonka mukaan saamelaisuuuteen riittää se, että on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on aikoinaan merkitty lappalaiseksi veronkanto- tai henkikirjassa.
Jos laki uudistetaan nykyisen ehdotuksen mukaan, lappalaisista polveutuminen ei enää riittäisi siihen, että voisi tulla merkityksi vaaliluetteloon. Vaaliluettelo koottaisiin siten uudelleen muuttuneiden kriteerien pohjalta, jolloin siitä poistettaisiin useita sellaisia henkilöitä, joilla on aiemmin ollut oikeus äänestää ja asettua ehdollle saamelaiskäräjävaaleissa.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja kannattaa lakiuudistusta
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanoi aiemmin MTV:lle, että lakiuudistuksella varmistettaisiin saamelaisten vaaleilla valitun ja virallisen äänen kuuluminen saamelaisia koskevissa päätöksentekoprosesseissa.
Hänen mukaansa nykylaissa oleva lappalaiskohta on hyvin kiistanalainen.
– Lappalaispykälä ei vastaa saamelaisten kulttuurille ominaista tapaa määritellä saamelainen. Eiväthän saamelaiset oikeastaan ikinä pitäneet mitään verokirjoja, vaan se on ollut tällainen kuningaskuntien tapa hoitaa veronmaksua. Ei Suomessa voida lähteä siitä, että nykyinen lappalaispykälä kuvaisi aidosti sitä, ketkä ovat saamelaisia.
– Kysymys on siitä, että saamelaisille on itsemääräämisoikeus määritellä itse oman kansansa jäsenet ja instituutioidensa rakenteet, Juuso sanoi.
Katso myös: Eteneekö riitaisa saamelaislaki hallituksessa keskustan vastustuksesta huolimatta? Videolla oikeusministeri Henrikssonin tiedotustilaisuus 10.11.2022.
5:39
