Mitä mielenterveyteen liittyy ja miten omasta mielenterveydestä voi pitää huolta? Entä mitä tehdä, jos on huolissaan läheisen jaksamisesta? Muun muassa nämä kysymykset askarruttivat ihmisiä ensimmäisessä lnstagram-livessä.
Kahdeksana iltana kesäkuussa kuka tahansa voi kysyä Instagram-livessä mieltä painavista kysymyksistä ammattilaisilta. Mielenterveydestä keskustelevat ja kysymyksiin vastaavat psykologit Sini-Sofia Savola ja Jaakko Sahimaa.
Keskustelua isännöi asiantuntijapsykologi Juho Mertanen MIELI ry:stä. Mertasen mukaan ensimmäisessä livessä linjoilla oli osallistumassa keskusteluun noin 600 ihmistä. Jutun kirjoitushetkellä live-lähetysten tallenteita on katsottu Instagramissa yhteensä yli 11 000 kertaa.
MIELI ry:n Instagram-liven tarkoitus on arkipäiväistää keskustelua mielenterveydestä ja poistaa siihen liittyvää häpeäleimaa. Live-lähetyksissä keskustellaan mielenterveystaidoista ja tehdään näkyväksi mielenterveyden positiivista puolta.
– Aiheeseen liittyvissä keskusteluissa mielenterveys usein koetaan mystisenä ja yhdistetään vain mielen sairauksiin. Todellisuudessa mielenterveys on kuitenkin läsnä meidän kaikkien arjessa ja tarvitsemme voimavaroja kannattelemaan haastavissa elämäntilanteissa, Mertanen kertoo.
Ihmisiä erilaisista elämäntilanteista
Mertanen kertoo, että ihmisten esittämät kysymykset ovat suurelta osin yleisesti elämään ja ihmisyyteen liittyviä asioita, eikä niistä voi päätellä henkilön taustaa tai elämäntilannetta.
Joistakin kysymyksistä käy kuitenkin Mertasen mukaan ilmi, että live on tavoittanut eri ikäisiä ihmisiä erilaisista elämäntilanteista.
– On tullut kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten pärjätä yksinäisyyden kanssa koulussa. Toisaalta olemme myös pohtineet keski-iän haasteiden kanssa kamppailevien ihmisten kysymyksiä, Mertanen täsmentää.
Mikä saa meidät voimaan huonosti?
Livessä pohditaan myös nykyajan tuomia haasteita mielenterveydelle ja verrataan haasteita menneisiin aikoihin. Toisaalta jaksossa pohditaan myös, mikä nykymaailmassa puolestaan tukee mielenterveyttä.
– On hyvä pohtia esimerkiksi omaa sosiaalisen median käyttöä. Pitääkö olla koko ajan tavoitettavissa vai kannattaisiko minun asettaa rajoja ruutuajalle, Mertanen sanoo.
– Pienet arkiset teot, lähi-ihmissuhteista huolenpitäminen ja omasta fyysisestä terveydestä huolehtiminen myös vahvistavat mielenterveyttä, hän lisää.
Arjen pyörittäminen vaikuttaa
Yksi teemoista käsittelee arjen hyvinvointia. Mertasen mukaan arkielämää ja esimerkiksi raha-asioiden hoitamista ei välttämättä mielletä psyykkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeäksi.
– Halusimme tuoda keskusteluun sellaisia teemoja, joita ei yhdistetä mielenterveyteen, ja joista pitäisi puhua enemmän, hän kertoo.
Live-formaatti on samanaikaisesti keskusteleva ja pohdiskeleva.
– Psykologeina voimme antaa joihinkin asioihin vastauksia ja tutkimustietoa, mutta myös yhdessä ihmettely ja pohtiminen kuuluvat asiaan. Ihmisiä selkeästi kiinnostaa, mitä tutkimukset sanovat ja tutkimustieto osaltaan täydentää ihmisten kokemustietoa, Mertanen kertoo.
– Palautteen perusteella ihmiset ovat saaneet keskustelusta konkreettisia vinkkejä oman mielenterveyden edistämiseen.
Miten koronatilanne näkyy?
Ylen huhtikuussa kirjoittamassa uutisartikkelissa Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka kertoi, että koronakriisin mielenterveydelliset seuraukset koskettavat satoja tuhansia suomalaisia.
Koronatilanne on näkynyt myös MIELI ry:n kriisipuhelimen tilastoissa. Tammi-huhtikuun aikana kriisipuhelimeen tuli lähes 83 000 soittoyritystä, joka on lähes 46 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, MIELI ry:n tiedotteessa kerrotaan.
– Kriisipuhelintoiminnassa työskentelevät ihmiset kertovat, että huolenaiheet ovat kuluneen kevään aikana liittyneet koronaan ja sen aiheuttamaan henkiseen pahaan oloon. Tilanne on myös pahentanut muista asioista johtuvaa huonoa oloa. Jos on jo lähtökohtaisesti ollut huono olla, niin kyllä korona on tilannetta entisestään vaikeuttanut, Mertanen sanoo.
Pitkäjänteinen ihmisten mielenterveyden tukeminen vaatii Mertasen mukaan myös ennaltaehkäisevää ja rakentavaa työtä.
– Mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut ja siihen pitää vastata, mutta sen rinnalla täytyy tehdä myös ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Pelkkä ihmisten hoitaminen ei riitä, koska silloin ei puututa ongelmien juurisyihin.
Apua saa puhelimitse ja verkossa:
Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa numerossa 09 2525 0111.
Tukinetissä toimii reaaliaikainen Solmussa-Chat aikuisille.
Sekasin-chat tarjoaa reaaliaikaista tukea nuorille.
Kirjoittaja on osallistunut Helsingin yliopiston avoimen yliopiston Journalismi ammattina -kurssille. Artikkeli on osa kurssin lopputyötä.