Vastatoimet lähtevät helposti isolle kierrokselle, sanoo Lähi-idän asiantuntija.
Lähi-idässä on nyt niin "arvaamattomia toimijoita ja tekijöitä" liikkeellä, että tilanne voi lähteä mihin suuntaan tahansa, arvioi Lähi-idän asiantuntija Olli Ruohomäki, Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija.
Ruohomäen mukaan päävaihtoehtoja on kaksi.
– Karkeasti ottaen tilanne joko rauhoittuu de-eskalaation myötä tai se leimahtaa paljon suuremmaksi yhteenotoksi, Ruohomäki sanoo puhelimitse MTV Uutisille.
De-eskalaatio tarkoittaa käytännössä sitä, että molemmat osapuolet pidättäytyisivät vastatoimista ja Iran "suitsii myös sijaistoimijoitaan", Ruohomäki sanoo. Iranilla on huomattavaa vaikutusvaltaa esimerkiksi Hizbollahiin, Hamasiin ja Hutheihin.
– Hizbollahin käyttö on niin sanottu kertalaukaus. Siitä seuraisi Israelin massiivinen vastaisku, kuten nähtiin vuonna 2006. Libanon ei todellakaan halua sitä, se on vararikon partaalla. Mutta jälleen kerran, Lähi-idässä kierrokset voivat lähteä arvaamattomiin suuntiin.
Israelin ja Libanonin välinen sota vuonna 2006 aiheutti yli 1 000 ihmisen kuoleman ja valtavia materiaalisia vahinkoja Libanonissa.
USA ei kannata eskalaatiota
Yhdysvallat on sanonut tukevansa tiukasti Israelia, mutta yhdysvaltalaismedioiden mukaan myös viestittänyt Israelin poliittiselle johdolle, ettei se aio osallistua mahdollisiin kostoiskuihin Irania vastaan.
– Washingtonin intresseissä ei ole eskalaatio, koska siitä voisi seurata iskuja Yhdysvaltain sotilaskohteisiin esimerkiksi Syyriassa ja Irakissa. Sota laajentuisi ja se voisi vetää Yhdysvallat mukaan, Ruohomäki sanoo.
Yhdysvaltojen ulkopoliittinen lautanen on tällä hetkellä varsin täynnä, Ruohomäki sanoo. Yhdysvallat on tukenut merkittävästi Ukrainaa sen puolustautuessa Venäjää vastaan, minkä lisäksi Kiinan uhka vaatii panostusta. Kaiken lisäksi Yhdysvalloissa on vaalivuosi, Ruohomäki muistuttaa.
Lähi-idän turvallisuustilanne on huonontunut nopeasti siitä lähtien, kun Hamas aloitti hyökkäyksensä Israelia vastaan viime vuoden lokakuussa. Maasota Gazassa jatkuu yhä, minkä lisäksi esimerkiksi Iranin tukemat Huthit ovat iskeneet laivoja vastaan Punaisellamerellä.
Lue myös: Puolustusvoimien ex-komentaja tietää, mihin Israel todennäköisesti iskee Iranissa
Vuosien varjosota
Israelin armeijan mukaan Iran hyökkäsi Israeliin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 320 ohjuksella ja dronella. Ballistisia ohjuksia oli 120, risteilyohjuksia 30 ja droneja 170, Israel listaa. Lukuja ei ole vahvistettu.
Liki 99 prosenttia Iranin laukaisemista ohjuksista ja droneista ammuttiin alas, väittää Israelin armeijan tiedottaja Daniel Hagari. Israelin lisäksi ilmatorjuntaan osallistuivat tiettävästi ainakin Yhdysvallat, Britannia, Jordania ja Ranska.
Ruohomäen mukaan yli 300 ohjuksen ja dronen hyökkäystä ei voida pitää Iranin sodanjulistuksena.
– Iran on käynyt Israelin kanssa varjosotaa vuosien ajan. Tietysti kyse on eskalaatiosta, hän katsoo.
Iran on myös viestittänyt, että sen osalta "asia on loppuun käsitelty". Tilanne tosin muuttuu, jos Israel vastaa Iranin hyökkäykseen.
– Tuppaa olemaan niin, että vastatoimesta seuraa vastatoimi, jota seuraa vastatoimi. Se lähtee helposti isolle kierrokselle, Ruohomäki toteaa.
Israel on aiemmin todennut, että se iskee takaisin, jos Iran yrittää kostaa sen Damaskoksen suurlähetystön pommituksen, josta iranilaisjohto syyttää Israelia. Huhtikuun 1. päivä tapahtuneessa hyökkäyksessä kuoli seitsemän Iranin sotilasta, mukaan lukien kaksi kenraalia.
Israel on kiistänyt olleensa Damaskoksen hyökkäyksen takana.
Haukat ja kyyhkyt
Iranin ilmahyökkäyksen koon huomioiden on "vaikea nähdä, miten Israel voisi olla vastaamatta", arvioi Pentagonin entinen viranomainen Dana Stroul, joka toimii nykyään tutkimusjohtajana Washington Institute for Near East Policy -ajatushautomossa.
Jos Israel hyökkää mittavasti takaisin Iranin maaperälle, seuraa sitä jälleen uusi Iranin isku, Ruohomäki arvioi.
– Iranissakin on haukat ja kyyhkyt. Vallankumouskaartissa on haukkoja. Heidän arvovaltansa ja kunniansa on pelissä. Sisäpoliittisista syistä on pakko iskeä.