Suuri osa Moskovan terrori-iskun epäillyistä on tämänhetkisten tietojen mukaan kotoisin Tadzhikistanista. Tadzhikistanissa on pitkään ollut islamistisia virtauksia, joita vastaan valtion maallinen ja itsevaltainen hallinto on pyrkinyt taistelemaan.
Noin kymmenen miljoonan asukkaan Tadzhikistan strategisesti tärkeä valtio Keski-Aasiassa. Maa on Afganistanin pohjoinen naapuri, ja Tadzhikistanilla on ollut oma roolinsa Afganistanin levottomassa lähi-historiassa. Afganistanin väestöstä liki neljännes on etnisiä tadzhikkeja ja Tadzhikistan on osallistunut vuonna 2021 uudelleen valtaannousseen taleban-liikkeen vastaiseen aseelliseen toimintaan Afganistanin pohjoisosassa.
Entinen neuvostotasavalta Tadzhikistan on itsevaltaisesti johdettu, kuten muutkin alueen entiset neuvostotasavallat. Maa julistautui itsenäiseksi Neuvostoliiton hajotessa syyskuussa 1991 ja sai kansainvälisen tunnustuksen saman vuoden joulukuussa.
Sisällissodassa kuoli ainakin kymmeniä tuhansia
Toisin kuin suurimmassa osassa entisiä neuvostotasavaltoja, Tadzhikistanin itsenäistymisprosessi oli hyvin verinen. Maa ajautui heti itsenäistymisensä jälkeen sisällissotaan, jossa ratkottiin uuden valtion luonnetta.
Toisella, lopulta sodan voittaneella puolella, oli entisestä neuvostoaikaisesta johtajaeliitistä muodostunut hallinto Emomali Rahmonovin johdolla, toisella puolella taas oppositio, jonka pääosa ajoi maahan islamistista hallintoa.
Sota kesti viisi vuotta 1992–97 ja päättyi Rahmonovin joukkojen voittoon Venäjän välittämässä rauhansopimuksessa. Arviot kuolonuhrien määrästä vaihtelevat 20 000:n ja 150 000:n välillä.
Kun entiset neuvostojohtajat olivat saaneet vakiinnutettua valtansa, he muovasivat uuden valtion rakennuspalikat iranilaisesta nationalismista. Tadzhikin kieli ja Iranin pääkieli, farsi eli nykypersia, ovat läheistä sukua keskenään ja ainakin osin keskenään ymmärrettäviä puhuttuna.
Kansallismielisyyttään osoittaakseen presidentti Rahmonov muun muassa kehotti kansalaisia luopumaan Neuvostoliiton aikana tuoduista venäläisistä vaikutteista, kuten -ov päätteistä sukunimissä. Hän näytti itse esimerkkiä ja muutto nimensä muotoon Emomali Rahmon.
Ulkopoliittisesti Tadzhikistan on liittoutunut Iranin, ja myös Venäjän kanssa jo 1990-luvulta lähtien. Taustalla on muun muassa kiitollisuudenvelka Venäjälle, joka toimitti tuhansia sotilaita taistelemaan Rahmonin hallituksen puolella sisällissodassa.
Hallinto pyrkii tukahduttamaan islamismin
Rahmon on edelleen Tadzhikistanin presidentti, ja on ollut sitä yhtäjaksoisesti vuodesta 1992 alkaen. Tämä tekee hänestä yhden tämän hetken pitkäaikaisimmista valtionpäistä.
Rahmonin hallinto on pyrkinyt tukahduttamaan islamistisen liikehdinnän rajuilla kansalaisvapauksien rajoituksilla, jotka puolestaan ovat aiheuttaneet syvää katkeruutta maan uskovaisen väestönosan keskuudessa. Muun muassa Amnesty International -järjestön mukaan hallinto käyttää laajalti kidutusta ja mielivaltaisia pidätyksiä.
Eversti siirtyi Isisin puolelle
Isisin tiedetään varmuudella olleen aktiivinen Tadzhikistanissa aiemmin. Merkittävän vahvistus terroristijärjestölle Tadzhikistanin maaperällä tapahtui vuonna 2015, kun sisäministeriön Omon-joukkojen komentaja, eversti Gulmurod Halimov siirtyi Isisin puolelle. Hänen huhutaan sittemmin siirtyneen taistelemaan Isisin puolelle Syyrian sisällissotaan. Hänen uskotaan kuolleen Venäjän tekemässä ilmaiskussa Syyriassa vuonna 2017, mutta asiaa ei ole voitu vahvistaa täydellä varmuudella.
Isis on aika ajoin hyökkäillyt Tadzhikistanin turvallisuuskoneistoa, lähinnä raja-asemia vastaan. ETYJ:n raportissa vuodelta 2020 arvioidaan kuitenkin, ettei Tadzhikistaniin kohdistu erityisen merkittävää uhkaa Isisin taholta. Tadzhikistanilaisia vapaaehtoisia tidetään kuitenkin varmuudella taistelleen Isisin riveissä ainakin Syyrian sisällissodassa.
Moskovan terrori-iskun tekijäksi ilmoittautunut Isis-K on Isis-järjestön lähinnä Afganistanissa ja Pakistanissa toimiva haara.
Perjantai-illan konserttisali-iskussa Moskovassa kuoli ainakin 133 ihmistä.
Lue myös: Tällainen on Moskovan iskun tekijäksi ilmoittautunut Isis-K
Lähteet: BBC, Reuters, Al Jazeera, Etyj, CIA World Factbook, Amnesty International