Afganistan, Tshetshenia ja Syyria ovat vahvoja symboleja jihadisteille, kirjoittaa MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kremlin turvallisuuspalvelut yrittävät sysätä perjantain terrori-iskun Ukrainan syyksi. Tähän uskoo harva Venäjän ulkopuolella.
Iskun tekijäksi ilmoittautui Afganistanissa toimiva Isis-K. Jihadistijärjestön mukaan kyse on sodasta Isisin ja islamia vastaan taistelevien maiden välillä.
Venäjä löysi nopeasti Moskovan terrori-iskun epäillyn ilmansuunnan: Ukraina. Tällä voi motivoida kansalaisia paremmin kuin sillä, että teon takana olisivat väkivaltaiset islamistit, jotka muistuttaisivat Venäjän jo vuosia jatkuneesta sodankäynnistä Syyriassa, ja sodista jo vuosikymmeniä sitten.
Lue myös: Venäjän pääuutiskanavalla nähtiin väärennetty video, jolla Moskovan isku yritettiin vierittää Ukrainan syyksi
Moskova tukee Syyrian dikaattoria Bashar al-Assadia. Kansannoususta maassa on jo toistakymmentä vuonna, mutta Assad taistelee yhä monia hallintoaan vastustavia ryhmittymiä vastaan. Niiden joukossa on myös islamisteja.
Venäjä ajaa omia intressejään alueella toimivia ulkovaltoja, kuten Yhdysvaltoja, vastaan.
Isis piti vuosia kolmasosaa Syyriasta osana kalifaattiaan, kunnes vuoden 2017 lopulla Yhdysvaltain johtama liittouma ajoi sen pois lähes koko maasta.
Isis vaikuttaa nyt voimakkaimmin Afganistanissa, siihen viittaa K-kirjain. Khorasan on historiallinen alue, johon kuului alueita nykyisistä Iranista, Afganistanista ja Neuvostoliitosta itsenäistyneistä Keski-Aasian tasavalloista.
Afganistan, Tshetshenia ja Syyria jihadistien sotalippuja
Venäjästä puhuttaessa Afganistan ja Syyria ovat vahvoja symboleja jihadisteille. Kolmas keskeinen pyhään sotaan kutsu on Tshetshenia.
Krasnogorskin terrorihyökkäyksen tekijöistä ei ole toistaiseksi täyttä varmuutta, mutta moni pitää Isisin roolia uskottavana.
– Venäjä on suuremman jihadistiyhteisön pitkäaikainen vihollinen, jos mennään takaisin kamppailuun (jo) Neuvostoliittoa vastaan Afganistanissa. Mutta 1990-luvulla todennäköisesti tärkein jihadistien kohde olivat Tshetshenia ja Venäjä, muistuttaa tutkija Dan Byman yhdysvaltalaisesta Csis-tutkimuslaitoksesta uutistoimisto Reutersin kuvapalvelulle.
Lue lisää: Islamistisia virtauksia: Tällainen maa on Tadzhikistan, josta suuri osa Moskovan iskusta epäillyistä on kotoisin
Afganistanissa Neuvostoliitto yritti vuosikymmenen kestäneessä sodassa (1979–1989) kukistaa asevoimillaan maan kommunistihallintoa tukien sunnalaiset mujahedin-taistelijat, joita tukivat tuntuvimmin Yhdysvallat ja Pakistan.
Moskova hävisi ja vetäytyi nöyryytettynä. Länsi sai huomata, että Yhdysvaltain vapaustaitelijoiksi kutsumat mujahedinit eivät taipuneet sen ohjattavaksi. Osa mujahedineista päätyi 1990-syntyneeseen taleban-liikkeeseen.
Venäjä kävi verisen sodan itsenäiseksi pyrkinyttä, muslimienemmistöistä Tshetshenian tasavaltaa vastaan 1994–1996. Toinen, 1999 alkanut Tshetshenian sota Kaukasuksella, kesti vuosikymmenen.
Lavastiko turvallisuuspalvelu pommi-iskut 1999?
Perjantainen terrori-isku konserttiin Moskovan lähellä nosti esiin syksyn 1999 Venäjällä, kun maassa tapahtui useita siviilien henkiä vaatineita kerrostalojen räjähdyksiä.
Tähän mennessäkään ei ole aukotonta tietoa siitä, kuka teki iskut. Virallisesti syyttävä sormi kohdistui Tshetsheniaan.
Yksi versio kuitenkin on, että ne toteutti maan turvallisuuspalvelu FSB. Tuolloin pääministerinä toimi Vladimir Putin, jonka toiminta pommi-iskujen jälkeen nosti hänen suosiotaan, ja pian hänestä tuli presidentti.
Lue lisäksi: Terrori-iskussa käytetty käytetty Renault teki ex-omistajastaan epäillyn – naapurit kertovat miehen myyneen menopelin jo aikoja sitten
Nyt Tshetshenia on tiukasti sotaherramaisen tasavallan päämiehen Ramzan Kadyrovin hallinnassa. Moskovan näkökulmasta Tshetshenia ja Kaukasuksen muut muslimitaustaiset tasavallat ovat yhä räjähdysherkkiä alueita.
– Venäjän nähdään toimivan Syyrian kanssa, ja taistellen muslimeja vastaan Keski-Aasiassa, Csis-tutkimuslaitoksen Byman toteaa.
Keskiaasialaisia Isis-K:n riveihin
Keski-Aasian tasavalloista lähtöisin olevia miehiä taisteli Isisin joukoissa Syyriassa, ja heitä on liittynyt Isis-K:n riveihin.
Isis-K:n perustivat 2015 Pakistanin talebaneista irtautuneet sunnitaistelijat. He olivat pettyneitä sekä Afganistanin että Pakistanin talebanien mielestään liian myönteiseen suhtautumiseen islamin vihollisiin, joihin myös Venäjä heidän mielestään lukeutuu. Talebanien hallinto ei myöskään ole riittävästi sharian mukainen, järjestö katsoo.
0:41
Katso video: Venäjällä vietettiin sunnuntaina kansallista surupäivää.
Isis-K, joka toimii talebaneja vastaan suuressa osassa Afganistania, on kiihdyttänyt iskujaan myös Afganistanin ulkopuolella. Viime tammikuussa se teki verisiä pommi-iskuja shiia-johtoisessa Iranissa.
Lue myös: Tämä suosikkiyhtye odotti takahuoneessa, kun terroristit hyökkäsivät konserttisaliin – taustalla vuosikymmenten ura
Isis-K:lta tuskin jäi huomaamatta, että talebaneilla on tuore sotilasattasea Moskovassa. Ryhmä sanoo tehneensä toissa vuonna iskun Venäjän suurlähetystöä vastaan Kabulissa.
– Jos isku Venäjällä lopullisesti yhdistetään ISKP:hen (Isis-K), se alleviivaisi ryhmän päättäväisyyttä yhdistää toimintansa päämääriinsä, eli iskeä niihin maihin, joilla on keskeinen rooli Lähi-idän ja Keski-Aasian geopolitiikassa, sanoo valtio-opin apulaisprofessori Amira Jadoon yhdysvaltalaisesta Clemsonin yliopistosta Al-Jazeera-uutiskanavalle.
Jihadistit katsovat suojelevansa sorrettuja muslimeja
Jihadistinen Isis katsoo, että Venäjä on osa muslimeja sortavaa läntistä kristikuntaa. Isis on hyökännyt myös ei-kristittyjen maiden, kuten kiinan, kohteita vastaan.
Putin ei ole pyrkinyt peittelemään Venäjän kristillistä perustaa ja ’perinteisiä kristillisiä arvoja’, vaikka on tuonut esiin maan moniuskonnollisuutta. Hän haluaa Venäjän pysyvän Assadin tukena Syyriassa.
Lue lisää: Entinen Moskovan-suurlähettiläs Himanen perjantain iskuista: Yksi tekijä ei viittaa lainkaan Isis-tyyppiseen iskuun
Kreml haluaa pitää kansalaisten huomion ja mielet periviholliseksi propagoimassaan Ukrainassa, mutta Syyria, Kaukasus, Keski-Aasia ja Afganistan eivät ole kadonneet minnekään.
Yhdysvallat varoitti julkisesti aiemmin maaliskuussa mahdollisista terrori-iskuista Venäjällä. Putin piti niitä provokaationa ja yrityksenä horjuttaa Venäjää.