Terroristijärjestö Hamasin 7. lokakuuta Israeliin tekemä hyökkäys, jossa yli 1 400 ihmistä surmattiin, sai erityisesti länsimaat asettumaan voimakkaasti Israelin tueksi. Kohta kuukauden jatkunut Gazan kaistan pommitus ja lähes 10 000 kuollutta palestiinalaista ovat kuitenkin saaneet länsirintaman rakoilemaan, kertoo suomalaistutkija.
– Nyt kun tilanne on pitkittynyt, niin ehdoton lännen tuki alkaa vähän rakoilla. Valtavirran länsidiplomatia yrittää nyt tehdä samaan aikaan kahta asiaa: vannoa ehdotonta tukea Israelille ja samalla yrittää edistää humanitaarista tulitaukoa ja gazalaisten siviilien suojelua, kertoo Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvainen STT:lle.
Siviiliuhrien valtavan määrän vuoksi länsimaiden asukkaat ovat mobilisoituneet sodanvastaisiin mielenosoituksiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ja kansalaistensa painostamina länsijohtajat ovat tuenosoitustensa rinnalla alkaneet antaa "hellästi lausuttua" kritiikkiä myös Israelille, Tarvainen sanoo.
Tutkija luonnehtii länsimaiden suorittavan nyt diplomaattista nuorallatanssia, jossa yritetään miellyttää sekä Israelia että arabimaita, jotka vaativat sodalle loppua.
Lähi-itää kiertävä Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on kertonut Yhdysvaltojen kannattavan humanitaarista tulitaukoa, josta Israel on toistaiseksi kieltäytynyt.
Kuvassa ihmisiä Gazan kaistan keskiosassa Salah al-Dinin tiellä matkalla palestiinalaisalueen eteläosaan tänään 5. marraskuuta.
Suomalaistutkija vetäytyi Kyprokselle
Suomalaistutkija työskenteli aiemmin lähellä tapahtumien keskipistettä Länsirannalla Ramallahissa, josta hän on kuitenkin nyt siirtynyt evakkoon Kyprokselle. Syynä oli Israelin miehittämän Länsirannan heikentynyt turvallisuustilanne.
– Länsirannan tilanne muuttuu päivä päivältä huonommaksi. Siellä paikat ovat tosi eristettyjä toisistaan, liikkuminen on vaikeata, ihmiset eivät pysty menemään töihin ja ruokakuljetukset ovat harventuneet. Väkivalta on myös kasvussa, varsinkin siirtokuntalaisten tekemä väkivalta, Tarvainen sanoo.
Israelilaiset siirtokuntalaiset ovat hyökänneet Länsirannalla palestiinalaisten kimppuun sodan alettua, kertoo muun muassa Financial Times.
Tarvainen työnantajineen ei ole vielä päättänyt, palaavatko he Suomeen, vaan aikovat toistaiseksi seurata tilanteen kehitystä Kyprokselta käsin.
Lue myös: Vanhempiensa luona vieraillut suomalaisnainen pääsi pakenemaan lapsineen Gazasta – "Sydämeni on särkynyt perheeni vuoksi"
Pommitus ennennäkemätöntä
Tarvaisen mukaan on hämmästyttävää, että Israelin nauttima vankka tuki on kestänyt näinkin pitkään.
– Jos mietitään Gazan tilanteen kautta, on pommituskampanja ollut aivan ennennäkemätön. Israelin pudottamien pommien määrä sodan ensimmäisellä viikolla oli enemmän kuin mitä kuin mitä Yhdysvaltain johtama liittouma pommitti kuukaudessa Isisiä vastaan korkeimmillaan. -- Israel on pystynyt tosi taitavasti pidentämään sitä vankkumatonta tukea, ja nyt vasta vajaa kuukausi myöhemmin kriittisiä äänensävyjä alkaa tulla esiin, tutkija sanoo.
Yksin sodan ensimmäisellä viikolla Israel pudotti pieneen ja tiheästi asuttuun Gazaan noin 6 000 pommia, kertoi Israelin ilmavoimat.
Voisiko Israel mennä sodassaan niin pitkälle, että jopa Yhdysvallat vetäisi siltä tukensa?
– Täytyy sanoa, etten tiedä mikä se punainen linja on, joka pitäisi vielä ylittää.
-- On hyvin vaikea nähdä, että Yhdysvallat lähtisi sotilastukeaan Israelille vähentämään. Saa tapahtua todella paljon, että päästään sellaiseen pisteeseen, Tarvainen sanoo.
Sanoja voimakkaampia toimia lännen suunnalta tuskin tullaan tutkijan mukaan näkemään niin kauan, kun Israel kokee kamppailevansa olemassaolostaan. Suomalaistutkijan mukaan Israelin sotilasjohtajien ja poliitikkojen puhe on toistaiseksi yhä niin radikaalia, ettei toivoa liennytyksestä ole.
Lue myös: MTV:n toimittaja paikalla: Blinkenin puheilla ei suurta merkitystä Israelin toimintaan
Lännen uskottavuus koetuksella
Israelin ja Hamasin välinen sota on sysännyt länsimaat diplomaattiseen liemeen. Yhdysvalloilla ja Euroopan mailla on vaikeuksia säilyttää uskottavuutensa, sillä globaalin etelän maissa länsimaiden suhtautuminen Israeliin ja palestiinalaisiin on nähty kaksinaamaisena, kun sitä verrataan puheisiin Ukrainasta.
– Lännen geopoliittinen ja normatiivinen valta maailmassa on kuitenkin perustunut puheille demokratian, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolesta. Näyttäytyy kaksinaismoralistisena, että näitä periaatteita ei suojella, kun on kyse Israelista ja Palestiinasta. Tämä haastaa lännen geopoliittista toimintaa ja vaikutusvaltaa, Tarvainen sanoo.
Tutkijan mukaan länsimailla voi kansanvälisessä politiikassa olla edessään korkeiden periaatteiden ja universalismin aikakauden loppu, kun näitä arvoja ei enää pystytä edistämään maailmalla uskottavasti.
– Selkeästi Israelin puolelle asettuminen tässä tilanteessa tekee sen todella vaikeaksi ja rapisuttaa tällaisten periaatteiden uskottavuutta.
Lue myös: Hizbollahin johtaja ylistää Hamasin hyökkäystä "suureksi siunatuksi operaatioksi"
Israelin diplomatiahanke jäissä
Niin kutsutussa globaalissa etelässä Latinalaisen Amerikan, Afrikan ja Lähi-idän muut maat ovat ryhmittyneet voimakkaasti Gazan siviilien puolelle ja Israelin pommituksia vastaan. Poikkeus on Intia, joka hindunationalistisen pääministeri Narendra Modin kaudella on profiloitunut Israelin vankkana tukijana.
Israelin diplomaattinen asema on sekin muuttunut sodan myötä vaikeaksi. Ennen lokakuun 7. päivän hyökkäystä Israel oli pikku hiljaa lämmitellyt välejään useisiin arabimaihin, ja horisontissa siinsi suhteiden normalisointi Saudi-Arabian kanssa.
Tämä prosessi on nyt jäissä, ja kansan vastustuksen vuoksi arabimaiden johtajien voi olla jatkossa vaikea tehdä kädenojennuksia Israelille.