Israelilaisyrityksen toimittamaa vakoiluohjelmaa epäillään käytetyn muun muassa toimittajien, ihmisoikeusaktivistien, yritysjohtajien ja poliitikkojen vakoiluun ympäri maailmaa.
Asia selviää laajasta kansainvälisestä selvityksestä, jossa on tutkittu israelilaista NSO Groupia ja yhtiön Pegasus-haittaohjelmaa. Yhtiön syytetään toimittaneen vakoiluun hyödynnettävän ohjelman useiden maiden hallinnoille.
Israelilaislehti Haaretzin mukaan sortavien hallintojen uskotaan esimerkiksi käyttäneen vakoiluohjelmaa muun muassa liki 200 toimittajan tarkkailuun.
Pegasus-haittaohjelman käytön laajuudesta kertoivat sunnuntaina Haaretzin lisäksi muun muassa yhdysvaltalaislehti Washington Post, brittilehti Guardian, ranskalainen Le Monde sekä saksalaiset Süddeutsche Zeitung ja Die Zeit. Kaikkiaan tietovuotoa on ollut tutkimassa yli 80 toimittajaa yhteensä 17 mediasta ympäri maailman.
Selvityksessä pengottiin yli 50 000 puhelinnumeron listaa. Näiden numeroiden uskotaan kuuluvan henkilöille, jotka ovat päätyneet NSO:n asiakkaiden kiinnostuksen kohteeksi.
Listan jakoivat Washington Postin mukaan Ranskan pääkaupungissa Pariisissa toimiva journalistinen järjestö Forbidden Stories sekä ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen otti kantaa Pegasus-skandaaliin maanantaina Prahassa, jossa hän oli tapaamassa Tshekin pääministeriä.
– Tämä täytyy vielä vahvistaa, mutta jos näin tosiaan on, sitä on täysin mahdotonta hyväksyä, von der Leyen kommentoi.
Hän kritisoi erityisesti toimittajien puhelinten vakoilua.
– Vapaa media on yksi Euroopan unionin ydinarvoista.
Tutkituissa laitteissa jälkiä Pegasuksesta
Washington Postin mukaan ei ole tiedossa, kuinka montaa listalta löytyvää numeroa on todellisuudessa tarkkailtu.
Medioiden mukaan rikosteknisen tutkinnan kautta on kuitenkin selvitetty löytyykö listalla oleviin numeroihin yhdistetyistä laitteista jälkiä Pegasuksesta. Pienelle määrälle listalta löytyviä numeroita suoritetun tutkinnan perusteella ainakin yli puolessa tutkituista laitteista on löytynyt jälkiä kyseisestä haittaohjelmasta, kertoo Guardian.
Guardianin mukaan iPhone- ja Android-puhelimiin asennettava Pegasus-haittaohjelma antaa käyttäjälleen mahdollisuuden noukkia laitteista muun muassa viestejä, kuvia ja sähköposteja sekä äänittää puheluita ja aktivoida mikrofonit salakuuntelua varten.
Uutistoimisto AFP:n mukaan joissain tapauksissa ohjelman voi saada asennettua myös ilman, että laitteen käyttäjä tarvitsisi huijata aloittamaan ohjelman lataus itse.
Washington Postin mukaan 37 puhelimelle suoritetun rikosteknisen analyysin perusteella kyseisiin laitteisiin oli pyritty hakkeroitumaan ja tässä myös onnistuttu.
Lehden mainitsemien laitteiden joukossa olivat muun muassa kahden saudiarabialaista toimittajaa Jamal Khashoggia lähipiirissä olleen naisen puhelimet. Saudi-Arabian kruununprinssin johtaman yksikön on kerrottu surmanneen Khashoggin Turkissa vuonna 2018.
Kymmenen maata korostuvat
Uutistoimisto AFP:n mukaan listalla on muun muassa AFP:n omia sekä muiden uutistoimistojen, kuten Reutersin ja AP:n toimittajia. Lisäksi listalla on esimerkiksi Wall Street Journalin, CNN:n, New York Timesin, al-Jazeeran ja El Paisin toimittajia.
Pegasus-ohjelman käytöstä esimerkiksi al-Jazeeran toimittajia vastaan on kerrottu AFP:n mukaan jo aiemmin. Asiasta kertoivat Amnesty International ja Toronton yliopiston alainen Citizen Lab -tutkimuskeskus.
Washington Postin mukaan listalta löytyviä numeroita ei ole yhdistetty alun perin kehenkään, mutta selvitykseen osallistuneet mediatoimijat ovat onnistuneet tunnistamaan yhteensä yli tuhat ihmistä yli 50 maassa.
Näiden joukossa on muun muassa 65 yritysjohtajaa, 85 ihmisoikeusaktivistia, 189 toimittajaa sekä yli 600 poliitikkoa ja hallinnon virkamiestä, muun muassa valtionpäämiehiä, pääministereitä ja ministereitä. Lisäksi listalla on useita arabikuninkaallisiin lukeutuvia ihmisiä.
Medioiden mukaan monet numeroista ovat keskittyneet kymmeneen maahan: Azerbaidzhaniin, Bahrainiin, Unkariin, Intiaan, Kazakstaniin, Meksikoon, Marokkoon, Ruandaan, Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin.
Sovellusta asennettu myös Whatsappin kautta
Washington Postin mukaan listalla on muun muassa 15 000 meksikolaista numeroa. Meksikossa tarkkailun alaisena epäillään olleen toimittajien ja poliitikkojen lisäksi myös muun muassa ammattiyhdistysten edustajia ja hallinnon vastustajia.
Listalla kerrotaan olleen myös autopesulassa surmatun meksikolaisen freelance-toimittajan numero. Hänen puhelintaan ei ikinä löydetty, eikä ole täyttä varmuutta, oliko se hakkeroitu.
Intialainen tutkivan journalismin verkkosivusto Wire kertoi, että Intiassa käytettyjä numeroita on listalla ainakin 300, jotka kuuluvat muun muassa hallinnon ministereille, oppositiopoliitikoille, toimittajille, tutkijoille ja ihmisoikeusaktivisteille.
Intian hallinto kiisti käyttäneensä haittaohjelmaa kansalaistensa tarkkailuun vuonna 2019 sen jälkeen, kun Whatsapp haastoi NSO:n oikeuteen Yhdysvalloissa. Facebookin omistaman Whatsappin mukaan NSO:n vakoiluohjelmaa oli asennettu käyttäjien laitteille viestisovelluksen kautta. Viestisovelluksessa havaittu haavoittuvuus korjattiin sittemmin ohjelmistopäivityksellä.
NSO kiistää "valheelliset syytökset"
NSO kiisti syytökset sunnuntaina keskittyen lausunnossaan Forbidden Storiesin julkaisemaan juttuun. Yhtiön mukaan juttu on "täynnä vääriä johtopäätöksiä ja vahvistamattomia teorioita". Yhtiö uhkasi ranskalaismediaa kunnianloukkausoikeudenkäynnillä.
– Kiistämme tiukasti heidän raportissaan tehdyt valheelliset syytökset, NSO sanoi.
– Kuten NSO on aiemminkin ilmaissut, teknologiamme ei ole ollut millään tavalla kytköksissä Jamal Khashoggin hirvittävään murhaan, yhtiö jatkoi.
Lisäksi NSO painotti myyvänsä teknologiaansa puhtaasti seulan läpäisseiden valtioiden lainvalvonnan ja tiedusteluvirastojen käyttöön. Yhtiö kertoo myyvänsä ohjelmistojaan, jotta henkiä voitaisiin pelastaa estämällä rikoksia ja terroritekoja.
NSO Groupin perustivat vuonna 2010 israelilaiset Shalev Hulio ja Omri Lavie. Yhtiö toimii Tel Avivin lähettyvillä Herzliyan kaupungissa sijaitsevassa teknologiakeskittymässä.
Yhtiö ja sen haittaohjelma ovat olleet esillä mediassa ainakin jo vuodesta 2016, kun tutkijat syyttivät yhtiön auttaneen toisinajattelijan vakoilussa Arabiemiraateissa.