”Lopulta ainoa valtionpäämies, joka osoitti myötätuntoa oli Burger King” – lue turvapaikkaa myös Suomesta hakeneen tietovuotaja Edward Snowdenin tarina

NSA:n globaalin vakoiluohjelman paljastaneen Edward Snowdenin omaelämäkerta Pysyvästi merkitty käy läpi tapahtumat, joista Oliver Stone ohjasi elokuvan. Kirjan kirjoittaminen oli Snowdenille vaikeaa: ”Jos on suuren osan elämästään yrittänyt välttää tunnistetuksi tulemista, on vaikeaa kääntää täysin takkinsa ja tehdä 'henkilökohtaisia paljastuksia'”, Snowden myöntää.

Toukokuussa 2013 tuiki tuntematon Edward Joseph Snowden lensi Hongkongiin. Siellä hänen oli määrä tavata kolme toimittajaa. Heille Snowden paljastaisi Yhdysvaltain tiedustelukoneiston vakoilevan koko maailmaa.

Hongkongissa Snowden eli ja odotti Mira-hotellin huoneessa. Snowden ei omien sanojensa mukaan poistunut hotellihuoneesta kymmeneen päivään. Toimittajat pahoittelivat viivästyksiä ja peruivat tulemisiaan. Tekosyyt ja anteeksipyynnöt seurasivat toisiaan.

Kymmenen päivän aikana Snowden söi läpi hotellin koko huonepalvelumenun. Lisäksi hänellä oli ratkottavaan pitkään vaivannut pulma.

– Kuinka ilmaista mahdollisimman vakuuttavasti ei-teknisille henkilöille, jotka melko varmasti suhtautuivat minuun epäilevästi, että Yhdysvaltain valtiovalta valvoo koko maailmaa, pohtii Edward Snowden omaelämäkerrassaan Pysyvästi merkitty.

Lopulta toimittajat Green Greenwald ja Laura Poitras saapuivat Snowdenin hotelliin. Heidän oli määrä etsiä hotellin baarista alligaattorinnahkaiselta näyttävä sohva, istua alas ja odottaa henkilöä, jolla olisi mukanaan Rubikin kuutio.

Snowden arvioi olleensa journalisteille pettymys. Hän oli liian nuori, eikä polttanut tai ollut kuolettavasti sairas.

”Olin toivonut voivani palvella maatani”

Edward Snowden ei kymmenen vuotta sitten tiennyt juuri enempää NSA:n eli Kansallisen turvallisuusviraston toimista kuin muutkaan uutisointia seuranneet ihmiset.

– Olin toivonut voivani palvella maatani, mutta meninkin sille töihin, Snowden pohtii.

Alkuvuodesta 2009 NSA:n riveihin liittynyt Snowden luki heinäkuussa 2009 julkisen version liittovaltion itsensä tekemästä katsauksesta, jolla oli vaatimaton otsikko: ”Julkinen raportti Presidentin valvontaohjelmasta”.

Dokumentti herätti Snowdenin kiinnostuksen. Julkaisussa puhuttiin lakeihin perustuvista ohjelmista sekä viitattiin ”Muihin Tiedustelutoimiin” (isot kirjaimet alkuperäisestä raportista), joilla ei katsauksen mukaan ollut muuta laillista pohjaa kuin presidentti George W. Bushin sota-ajan valtaoikeudet.

Muun muassa varapresidentti Dick Cheney ja oikeusministeri John Ashcroft olivat kieltäytyneet tekemästä yhteistyötä dokumentin tekijöiden kanssa. Heitä ei voinut pakottaa, sillä kyse ei ollut virallisesta tutkinnasta, vaan katsauksesta.

NSA:n työntekijänä Snowden etsi raportin salaiseksi luokiteltua versiota. Sitä hän ei löytänyt.

Sattuma paljasti vakoiluohjelman

Snowden ehti unohtaa koko raportin, kunnes sen salainen versio päätyi hänen työlistalleen. Järjestelmä oli antanut automaattisen hälytyksen, sillä tiedosto oli jätetty palvelimelle, joka oli heikosti suojattu. Snowdenin tehtävä oli avata tiedosto ja varmistaa, että järjestelmä on oikeassa.

Tiedoston sisältö muutti Snowdenin elämän.

Raportti sisälsi tarkat tiedot NSA:n salaisista valvontaohjelmista ja menetelmät Yhdysvaltain omien lakien kiertämiseen.

Raportin suurin salaisuus oli Stellar Wind, joka valvoi Yhdysvaltain kansalaisten sähköposteja, puheluita, rahasiirtoja ja internetin käyttöä ilman lupaa tai erityistä syytä.

Snowdenin mukaan Yhdysvallat muuttui 11.9.2001 tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen ”turvallisuusvaltioksi, jonka militarisoidut poliisivoimat vaativat täydellistä kuuliaisuutta”.

– Autoritäärisessä valtiossa oikeudet ovat peräisin valtiolta, joka suo ne kansalle. Vapaassa valtiossa oikeudet ovat peräisin kansalta, joka suo ne valtiolle, Snowden kirjoittaa.

Terrori-iskujen jälkeinen Yhdysvallat oli Snowdenin mukaan ”yhdistynyt ja päättäväinen. Muu maailma suhtautui siihen myötätuntoisesti.

– Se (Yhdysvallat) olisi voinut käyttää tuota harvinaista solidaarisuuden hetkeä hyödykseen vahvistaakseen demokraattisia arvoja. Sen sijaan maani lähti sotaan, Snowden muistelee ja katuu sitä, miten hän likimain automaattisesti tuki tuota päätöstä.

Snowden kaipaa vanhaa nettiä

Erittäin pienellä piirille tarkoitetun NSA:n huippusalaisen dokumentin lukeminen ei tehnyt Edward Snowdenista tietovuotajaa yhdessä yössä.

Snowden sai fyysisiä oireita. Hän törmäili ovenpieliin ja pudotti lusikoita. Vesilasit läikkyivät. Snowden syytti ongelmistaan huonoa ruokavaliota, unenpuutetta ja vähäistä liikuntaa. Huimauskohtauksen jälkeen hän päätti mennä lääkäriin.

Diagnoosi: epilepsiakohtaus.

– Olin lannistunut. Elämäni kahta suurta instituutiota oli petetty, ja ne pettivät minua: maani ja internet. Ja nyt sitten ruumiinikin noudatti niiden esimerkkiä, Snowden muistelee synkkää elämänvaihettaan.

Snowden hurahti tietotekniikkaan heti, kun isä oli tuonut kotiin pöytätietokone Compaq Presario 425:n.

– Siitä hetkestä, kun tietokone saapui, se ja minä olimme erottamattomat. Olin aikaisemmin ollut haluton menemään ulos potkimaan palloa, mutta nyt pelkkä ajatuskin tuntui absurdilta, Snowden kertoo hänelle varsin tyypilliseen kuivan humoristiseen sävyyn.

Internet ja Snowdenin murrosikä osuivat samaan aikaan. Tämä oli Snowdenin mukaan onnekas sattuma. Internet oli Snowdenille paikka, jossa hän saattoi olla kuka tahansa ja luoda joka päivä itsensä uudelleen.

– Pidän tänä päivänäkin 1990-luvun verkkoa miellyttävimpänä ja menestyksekkäimpänä anarkiana, jonka olen koskaan kokenut, Snowden kertoo netistä, johon hän muiden aikalaistensa tapaan oli yhteydessä kovaäänisellä modeemilla.

Snowdenin näkemys netistä on sittemmin synkistynyt. Hänen nähdäkseen teknologia on osoittautunut vahvaksi aseeksi vapautta vastaan.

Muutos käynnistyi vuosituhannen vaihteessa. Internet keskittyi ja yhdistyi. Sekä valtiot että yritykset alkoivat tarjota palveluita netin käyttäjille. Siinä ohessa Snowden löysi netistä nykyisen vaimonsa Lindsay Millsin, jonka hän tapasi HotOrNot-sivustolla.

– Se internet, jonka kanssa minä kasvoin ja joka minut kasvatti, oli katoamassa. Ja sen mukana oli katoamassa nuoruuteni, Snowden kertoo 2010-luvun alusta.

”Puuvilla päihittää kamerat”

Snowden halusi puhua löydöksistään tyttöystävälleen Millsille. Se ei tietenkään käynyt päinsä.

– En voinut kertoa, että entiset työtoverini SNA:ssa voisivat lukea rakkausrunot, jotka hän oli lähettänyt minulle tekstiviestinä. En voinut kertoa, että he pääsisivät käsiksi kaikkiin hänen ottamiinsa valokuviin, eivätkä vain ammatillisiin, vaan myös intiimeihin, Snowden miettii.

Snowdenille tämä merkitsi ennen kaikkea sitä, että valtio uhkasi kansalaisiaan. Jos yksilö joskus ryhtyisi hankalaksi, niin valtio voisi käyttää hänen yksityiselämäänsä häntä vastaan.

– Mikään ei ole vaikeampaa kuin elää sellaisen salaisuuden kanssa, josta ei voi puhua, Snowden toteaa.

Hän päätti, että kertoisi salaisuutensa koko maailmalle.

Snowden alkoi kopioida NSA:n tiedostoja digikameroista ja kännyköistä tutuille SD-korteille. Yhden kortin täyttämiseen saattoi kulua kokonainen työvuoro.

Kotonaan Snowden käytti tietokonettaan peiton alla. Snowden pelkäsi kameroita.

– Puuvilla päihittää kamerat, Snowden vitsailee.

”Nimeni on Ed Snowden”

Hongkongissa Snowden vei häntä tapaamaan tulleet toimittajat Green Greenwaldin ja Laura Poitrasin huoneeseensa. Dokumentteja kuvannut Poitras käynnisti kameransa ja käänsi sen Snowdeniin. Snowden ei ollut aiemmin tavannut elokuvantekijää. Nyt hänestä tehtiin dokumenttia. Snowden ei myöskään ollut aiemmin ollut tavannut toimittajaa. Nyt hän oli tietolähde.

– Tuota noin, nimeni on Ed Snowden. Olen, öh, 29-vuotias, Snowden lausui kameralle.

Poitras kuvasi Snowdenia Hongkongissa neljän päivän ajan. Greenwald ja myöhemmin seuraan liittynyt brittilehti Guardianin toimittaja Ewen MacAskill viettivät hotellihuoneessa viisi päivää ja kuuntelivat Snowdenin tarinaa valtiosta, joka vakoili hänen mukaansa kaikkea ja kaikkia.

Snowden paljasti itsensä

Kun Snowden oli sanonut sanottavansa, oli hän tietyllä tapaa tyhjän päällä. Ennen lähtöään Hongkongiin Snowden oli ottanut epilepsiaan vedoten sairaslomaa. Kotiinsa hän oli jättänyt älypuhelimensa ja tyttöystävälleen lapun, jossa luki ”tuli työkeikka. Rakastan sinua”.

Guardian julkaisi ensimmäisen Snowdenin paljastuksiin perustuneen jutun 5. päivä kesäkuuta 2013. Snowden tiesi, että oli vain ajan kysymys milloin hänen henkilöllisyytensä paljastuisi.

Snowden myös ymmärsi, että vastaisku tulisi olemaan raju ja välitön.

– Instituution on helpompi tuhria (tietovuotajan) maine kuin ruveta väittelemään periaatteista, Snowden sanoo ja perustelee väitteensä aiempien tietovuotajien kohtaloihin.

Snowden päätti toimia ensin ja esitellä itsensä. Sitten hän katoaisi. Tai näin oli tarkoitus. Yhdeksän päivää ensimmäisen artikkelin jälkeen Yhdysvallat nosti Snowdenia vastaan syytteet. Viikkoa myöhemmin se pyysi Snowdenin luovutusta. Samana päivänä Snowden täytti 30 vuotta. Kiina ilmoitti, että sen täytyy vähintään harkita luovutuspyyntöä.

Kiinan pohdinnan lopputuloksen vartoilu ei ollut Snowdenin kannalta järkevää. Hänen juristinsa suosittelevat turvapaikaksi Ecuadoria, jonka suurlähetystössä WikiLeaksin Julian Assange oli asunut vuodesta 2012 lähtien.

Haki Suomesta turvapaikkaa

Ecuadoriin Snowdenin oli tarkoitus lentää Moskovan, Havannan ja Caracasin kautta. 

Kaksikymmentätuntinen välilasku Moskovassa on venynyt nyt liki seitsemään vuoteen, sillä kun Snowden saapui Moskovaan, totesivat viranomaiset hänen passinsa olevan mitätöity. Näin ollen Snowdenin täytyi jäädä lentokentälle. Siellä hän vietti raamatulliset 40 yötä ja päivää.

Snowden haki turvapaikkaa 27 maasta. Suomi ei käsitellyt hakemusta sillä perusteella, että turvapaikkahakemus olisi pitänyt jättää Suomessa.

– Lopulta ainoa valtionpäämies, joka osoitti myötätuntoa tapaustani kohtaan oli Burger King, joka ei koskaan kieltänyt minulta Whopperia (ilman tomaattia ja sipulia), Snowden muistelee lentokenttäelämäänsä.

Snowdenin humoristinen näkemys ei täysin pidä paikkaansa, sillä useat Etelä- ja Väli-Amerikan maat tarjosivat Snowdenille turvapaikkaa, mutta passittomuuden vuoksi hänen oli vaikea matkustaa.

Rakkaus saapuu Moskovaan

Elokuun 1. päivänä Snowden sai väliaikaisen turvapaikan Venäjältä ja poistui Moskovan lentokentältä. Snowden vertaa elämäkerrassaan maanpakoa karkotukseen. Teininä hän käytti sanaa karkotus kuvaamaan tilannetta, jossa hän joutui pois netistä.

Snowdenia huvittaa, kun hän kertoo nykyisestä kodistaan. Lehdistössä sitä nimitetään hänen mukaansa ”salaiseksi olinpaikaksi”. Tosiasiassa kyse on kolmiosta, josta Snowden maksaa vuokraa.

Talvella 2014 Snowdenin tyttöystävä Mills vieraili ensimmäistä kertaa Moskovassa.

– Kun hän avasi oven, hän painoi kätensä poskeani vasten ja minä sanoin rakastavani häntä. ”Shh”, hän sanoi. ”Tiedän”, Snowden kertoo pariskunnan uudelleentapaamisesta.

Edward Snowden ja Lindsay Mills menivät naimisiin vuonna 2017. He asuvat edelleen Moskovassa.

Lue myös:

    Uusimmat