MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa torstaina 27. huhtikuuta 2023. Perjantain seuranta löytyy täältä.
|
22.05: Yhdysvallat asettaa Venäjälle uusia pakotteita
Yhdysvallat on ilmoittanut asettavansa uusia pakotteita Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:lle sekä Iranin vallankumouskaarti IRGC:lle. Yhdysvallat syyttää molempia tahoja sen kansalaisten panttivangeiksi ottamisesta.
– Tämä toiminta kohdistuu Iranin ja Venäjän korkeisiin virkamiehiin ja turvallisuuspalveluihin, jotka ovat vastuussa Yhdysvaltain kansalaisten panttivangiksi ottamisesta tai laittomasta pidättämisestä ulkomailla, sanoi Brian Nelson Yhdysvaltojen valtiovarainministeriöstä.
Esimerkiksi Wall Street Journal -lehden toimittaja Evan Gershkovich vangittiin viime kuussa Venäjällä vakoilusta epäiltynä. Yhdysvallat on vaatinut hänen vapauttamistaan.
Korkea-arvoisen virkamieslähteen mukaan Yhdysvallat osoittaa pakotteilla, ettei ihmisiä voi käyttää pelinappuloina maksamatta seurauksia.
Viime vuonna Yhdysvallat vaihtoi vankeja Venäjän kanssa ja sai vapautettua venäläisvankilasta koripallotähti Brittney Grinerin, joka oli vangittuna huumausainerikoksista. Lisäksi venäläisissä vankiloissa on myös kaksi entistä yhdysvaltalaista merijalkaväen sotilasta, jotka on vangittu vakoilusta ja venäläisen poliisin pahoinpitelystä.
Iranin vankiloissa taas on pidetty ainakin kolmea Yhdysvaltain kansalaista. Pakotteita asetettiin neljälle IRGC:n ylimmälle virkamiehelle.
18.46: Stoltenberg: Venäjää ei tule aliarvioida
Naton jäsenmaat ovat toimittaneet Ukrainaan myös muun muassa ilmatorjuntajärjestelmiä ja tykistöä.
Stoltenberg sanoi tuen Ukrainalle olevan ennenkuulumatonta, mutta varoitti, ettei Venäjää tule aliarvioida. Stoltenbergin mukaan Venäjä on valmis lähettämään rintamalle tuhansia sotilaita hyvin korkeilla kuolleisuusluvuilla.
Nato-maiden on jatkossakin tarjottava Ukrainalle mitä se tarvitsee voittaakseen, Stoltenberg sanoi.
Naton huippukokouksessa heinäkuussa aiotaan Stoltenbergin mukaan muodostaa suunnitelmat monivuotisesta tukiohjelmasta Ukrainalle.
12.18: Kreml: Sodan lopettavat teot tervetulleita, mutta Venäjän pitää saavuttaa tavoitteensa
Venäjä on kommentoinut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin ja Kiinan presidentti Xi Jinpingin välistä puhelinkeskustelua.
Kreml väittää toivottavansa tervetulleeksi kaiken, mikä edistää sodan päättymistä. Samaan hengenvetoon Venäjä kuitenkin totesi, että sen pitää yhä saavuttaa lausutut tavoitteensa Ukrainassa.
Venäjän väitteet siitä, mihin se ”sotilaallisella erikoisoperaatiollaan” pyrkii, ovat vaihdelleet.
Venäjän alkuperäinen tavoite oli miehittää Ukraina, syrjäyttää presidentti Zelenskyin hallinto ja riisua maan armeija aseista. Käytännössä Venäjä siis pyrki itsenäisen Ukrainan lakkauttamiseen.
Samassa yhteydessä Venäjä kommentoi myös Euroopan maiden tekemiä venäläisdiplomaattien karkotuksia. Venäjän mukaan sen ja Euroopan välit ovat alimmalla mahdollisella tasolla.
Karkotukset myös vähentävät diplomaattisten ratkaisujen mahdollisuuksia, Venäjä katsoo.
12.02: Naton Stoltenberg: Ukrainalla on nyt aseet, joilla vallata takaisin Venäjän miehittämiä alueita
Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan Ukrainalla on nyt riittävästi aseellista iskukykyä, jotta se pystyy valloittamaan takaisin Venäjän miehittämiä alueita.
Ukrainan uskotaan aloittavan vastahyökkäyksensä kevään tai alkukesän aikana.
– Yli 98 prosenttia Ukrainalle luvatuista taisteluajoneuvoista on toimitettu, Stoltenberg sanoi tiedotustilaisuudessa, jonka hän piti yhdessä Luxemburgin pääministeri Xavier Bettelin kanssa.
Stoltenberg viittasi lupauksiin, joita Naton jäsenmaat ovat Ukrainalle tehneet. Ukraina ei ole Naton jäsenvaltio, mutta se on saanut ase- ja varusteapua useilta Nato-mailta.
Tänä vuonna Ukrainalle on toimitettu muun muassa Leopard 2 -panssarivaunuja.
Lue myös: USA:n kenraali: "Ukrainan armeijalla on heikkouksia, joista en halua puhua"
11.41: Ukrainalaisopettajat kertovat MTV Uutisille arjestaan lasten kanssa raunioiden keskellä: "Jos kuolen, niin sitten kuolen"
Miltä tuntuu, kun koulusta, jossa on opiskellut vuosia, on jäljellä enää savuavat rauniot? Itä Nyt -ohjelma selvitti, miten koulunkäynti sujuu Ukrainan sodan keskellä.
Luoteis-Ukrainassa sijaitsevan Zytomyrin kaupungin lyseo numero 25 tuhoutui käyttökelvottomaksi Venäjän ohjusiskussa keväällä 2022. Koulun yli 1300 oppilasta opiskelee nyt väistötiloissa ja etäopetuksessa.
Koulunkäynti sodan runtelemassa Ukrainassa on hankalaa. MTV Uutiset tapasi Helsingin kuvataidelukiossa tutustumiskäynnillä olleita ukrainalaisopettajia.
– On hyvin vaikea opettaa lapsia, koska ilmahälytykset soivat usein ja tunteja joudutaan perumaan jatkuvasti. Koulunkäynti tapahtuu pääasiassa etänä, kertoo 26-vuotias matematiikan opettaja ja yhdeksännen luokan luokanvalvoja Jevhenii Shakhrai Zytomyrista.
Lue lisää: Ukrainalaisopettajat kertovat MTV Uutisille arjestaan lasten kanssa raunioiden keskellä: "Jos kuolen, niin sitten kuolen"
11.37: Ukraina: Venäjä menetti päivässä 510 sotilasta
Ukraina väittää Venäjän menettäneen arviolta 510 sotilasta viimeisen vuorokauden aikana. Luvuista uutisoi muun muassa ukrainalaismedia The Kyiv Independent.
Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa kaksi panssarivaunua, 16 panssariajoneuvoa ja 13 tykkiä tai raketinheitintä.
Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole juuri tappioitaan kommentoinut. Myös Ukraina julkaisee tietoja omista menetyksistään harvakseltaan.
Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.
9.12: Brittitiedustelu: Venäjä valmistelee puolustusasemia ydinvoimala-alueella
Venäjän joukot ovat satelliittikuvien perusteella valmistelleet puolustusasemia sen hallussa olevalle Zaporizhzhjan ydinvoimala-alueelle Ukrainassa, kertoo Britannian sotilastiedustelu.
Maaliskuun lopulla otetussa kuvassa näkyy hiekkasäkeillä vahvistettuja taisteluasemia useiden reaktorirakennusten katoilla.
Kyseessä on brittitiedustelun mukaan ensimmäinen osoitus siitä, että reaktorirakennuksia käytetään osana taktista puolustussuunnittelua. Toimien arvioidaan kertovan siitä, että Venäjä on yhä enemmän huolissaan Ukrainan mahdollisesta vastahyökkäyksestä.
6.22: ISW: Venäjä pakkosiirtää ukrainalaisia Ukrainasta
Venäjä vaikuttaa tahallisesti autioittavan miehittämiään Ukrainan osia ukrainalaisista, arvioi amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW). Ukrainalaisten tilalle Venäjä pyrkii ISW:n mukaan tuomaan venäläisiä.
Ukrainan varapuolustusministeri Hanna Malyar väitti keskiviikkona, että Venäjä pyrkii muuttamaan Ukrainan etnisen rakenteen. Malyarin mukaan Ukrainaan siirretään väkeä Venäjän syrjäisistä ja köyhistä kolkista.
Kodeistaan pakkosiirrettyjä ukrainalaisia puolestaan asutetaan Venäjälle, Malyar väitti.
Ajatushautomo ISW katsoo, että Venäjä todennäköisesti pyrkii väestöä vaihtamalla sulauttamaan miehittämänsä alueet tehokkaammin Venäjään niin poliittisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Näin se pyrkii hankaloittamaan alueiden mahdollista uudelleenliittämistä Ukrainaan, ISW katsoo.
– ISW on aiemmin arvioinut, että tällainen alueiden autioittaminen ja uudelleenasuttaminen saatetaan kyetä laskemaan tahalliseksi etniseksi puhdistamistamiseksi.
Ihmisten pakkosiirrot ovat sotarikos.
6.02: Tietovuoto: Venäjä aikoo levittää kauhutarinoita Itämeren tilasta ja luoda sen verukkeella uuden vaikutusverkoston
Venäjän presidentti Vladimir Putinin hallinto aikoo käyttää "Itämeren pelastamista" verukkeena luodakseen Nato-vastaista mielialaa, uusi tietovuoto paljastaa.
Vuodetuissa asiakirjoissa kerrotaan Baltian foorumi -nimisestä projektista, jonka avulla Venäjä yrittää palata Itämerta ympäröivien maiden kanssa yhteiseen pöytään ympäristökysymysten varjolla.
Lue lisää: Tietovuoto: Venäjä aikoo levittää kauhutarinoita Itämeren tilasta – tavoitteena uusi vaikuttajaverkosto
19.16: Italialaistoimittaja loukkaantui lennokki-iskussa Hersonissa
Italialainen toimittaja Corrado Zunino loukkaantui lennokki-iskussa Hersonissa, kertoi Italian ulkoministeri Antonio Tajani viestipalvelu Twitterissä keskiviikkona.
Tajanin mukaan La Repubblica -lehdelle työskennellyt Zunino voi hyvin.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kansliapäällikkö Andriy Yermak sanoi Zuninon loukkaantuneen lähellä Antonivskyi-siltaa.
18.51: Venäläinen hävittäjä putosi Murmanskissa
Venäläinen MiG-31-hävittäjä on pudonnut pohjoisen Murmanskin alueella, kertoo valtio-omisteinen Venäjän uutistoimisto TASS. Se perustaa tietonsa maan puolustusministeriön tietoihin.
Puolustusministeriö kertoo TASS:in jutussa, että hävittäjä putosi asumattomalle alueelle. Ministeriö ei ole kertonut onnettomuuden syytä.
Murmanskin alue rajoittuu lännessä Suomeen, pohjoisessa Barentsinmereen.
Lue lisää: Venäläishävittäjä syöksyi maahan Murmanskissa
17.46: Presidentti Niinistö Zelenskyin ja Xi:n puhelinkeskustelusta: ”Hyviä uutisia”
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Kiinan presidentti Xi Jinping keskustelivat tänään puhelimessa ensi kertaa sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi asiaa viestipalvelu Twitterissä. Niinistö jakoi presidentti Zelenskyin twiitin saatetekstillä ”Hyviä uutisia”.
Zelenskyi kertoi aiemmin tänään käyneensä "pitkän ja merkityksellisen" puhelun Xi:n kanssa ja toivoi sen antavan sysäyksen kahdenvälisten suhteiden kehittymiselle.
Myös Valkoisessa talossa suhtauduttiin myönteisesti presidenttien puhelinkeskusteluun, mutta suhtauduttiin varauksella siihen, että puhelu voisi johtaa jonkinlaiseen rauhanprosessiin tai -suunnitelmaan.
– Olemme tyytyväisiä uutiseen, että presidentti Xi ja presidentti Zelenskyi kävivät puhelinkeskustelun, sanoi Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusneuvoston edustaja John Kirby uutiskanava CNN:n mukaan.
– Se, johtaako se jonkinlaiseen mielekkääseen rauhanprosessiin, suunnitelmaan tai ehdotukseen, ei ole vielä tiedossa, Kirby lisäsi.
Kiinan valtionmedian CCTV mukaan Xi sanoi Zelenskyille neuvotteluiden olevan ainoa tie ulos sodasta.
Presidentti Xi ei ole tuominnut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.