Venäjän puolustusministeri väittää maan joukkojen torjuneen Ukrainan maihinnousut.
Venäläisten sotakommentaattorien keskuudessa Ukrainan sillanpääasemat Dneprjoen itärannalla ovat aiheuttaneet "hysterian", arvioi yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
Tiistaina puolustusministeri Sergei Shoigu lausui Venäjän virallisen kannan Dneprjoen taisteluista.
– Kaikki Ukrainan asevoimien maihinnousuyritykset Hersonin suunnalla ovat olleet epäonnistuneita, Shoigu sanoi.
Shoigu lisäksi väitti, että ukrainalaisjoukot ovat kärsineet "massiivisia" tappioita ja että venäläisjoukot hiljalleen parantavat asemiaan.
Venäläismedioissa ehdittiin viime viikolla jo julkaista Dneprjoelta uutinen, jonka mukaan venäläisjoukot siirtyvät "parempiin asemiin". Uutiset vedettiin kuitenkin takaisin vain minuutteja myöhemmin.
Reutersin mukaan Venäjä on aikaisemminkin puhunut joukkojen siirtämisestä "parempiin asemiin", kun kyse on todellisuudessa ollut vetäytymisestä.
Shoigun sanat tuskin auttoivat
Ajatushautomo ISW katsoo, että vaikka Shoigun kommenttien tarkoitus oli rauhoitella kriittisiä sotakommentaattoreita, ne tuskin onnistuivat tässä tavoitteessa.
Monet venäläiset sotakommentaattorit näyttävät olevan taipuvaisia uskomaan pikemminkin Ukrainan kuin Venäjän arvioita Dneprjoen sotatilanteesta.
Ukraina on useaan eri otteeseen väittänyt, että se on vallannut sillanpääasemia Dneprjoen itäpuolelta. Myös alueelta julkaistut videot ja raportit viittaavat Ukrainan pitävän hallussaan sillanpääasemia.
Kyse on Hersonin alueen merkittävimmästä rintamamuutoksesta sitten marraskuun 2022, jolloin Ukraina valtasi takaisin Hersonin kaupungin.
Sotatieteilijä Ilmari Käihkö sanoo MTV Uutisille Ukrainan etenemisen alueella olleen poikkeuksellisen nopeaa, kun sitä vertaa muihin tämän vuoden sotatapahtumiin.
Ukraina hyökkää kolmella alueella
Britannian puolustusministeriö kuvailee Dneprjoella käytävää taistelua "sekavaksi" yhdistelmäksi jalkaväen ja tykistön sotimista.
Britannian julkisen arvion mukaan Ukraina on käyttänyt erityisen tehokkaasti taistelulennokkeja, kun taas Venäjä on tukenut maavoimiaan merkittävällä määrällä ilmaiskuja. Paikallistetun kuvamateriaalin perusteella Venäjän tiedetään iskevän ukrainalaisjoukkoja vastaan lisäksi muun muassa termobaarisia ammuksia tulittavilla TOS-1A-raketinheittimillä.
Britannia pitää taisteluita Dneprjoen itärannalla epämiellyttävänä yllätyksenä Venäjän johdolle.
– Venäjä vetäytyi Dneprin länsirannalta vuosi sitten. Lähes varmasti tavoitteena oli pitää ukrainalaisjoukot joen länsipuolella, hiljentää alue ja vapauttaa venäläisjoukkoja muualle, Britannia kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Tiedossa on, että Venäjä siirsi Hersonissa olleita laatujoukkoja, kuten laskuvarjojääkäreitä, kesän aikana Länsi-Zaporizhzhjaan torjumaan Ukrainan vastahyökkäyksen pääiskua.
Joukkojensiirron on arvioitu jättäneen Hersonin alueen suhteellisen haavoittuvaksi Ukrainan hyökkäyksille. Venäjä todennäköisesti oli valmis ottamaan tämän riskin, koska joukkojen siirtäminen ja huoltaminen Dneprin yli on vaikeaa.
Epäselvää on, kuinka paljon Ukrainalla on alueella joukkoja. Länsiviranomaiset ovat väittäneet, että Ukraina on kuljettanut joen yli vähintään osia kolmesta prikaatista. Raskaan kaluston läsnäolosta ei ole varmuutta.
Selvältä kuitenkin näyttää, että Ukraina hyökkää alueella ainakin Krynkyn, Poiman ja Pishchanivkan kylien alueilla. Kylät sijaitsevat 12, 13 ja 30 kilometriä itään Hersonin kaupungista.
0:39
Venäläissotilailta kovia väitteitä
Alueella taistelevat yksittäiset venäläissotilaat ovat ISW:n mukaan kritisoineet olosuhteita ja sodanjohdon päätöksiä Dneprjoen alueella.
Esimerkiksi väitetysti merijalkaväessä taisteleva sotilas on sanonut Venäjän pakottanut sotilaita taisteluihin, vaikka he vielä toipuvat vammoistaan.
Toinen sotilaan puolestaan väitetään kirjoittaneen, ettei Venäjällä ole riittävästi tiedustelulennokkeja. Kolmas puolestaan sanoo, että epäsuorasta tulituesta on pulaa Ukrainan tehokkaan vastatykistön vuoksi.
Näiden ongelmien laajuutta tai paikkaansa pitävyyttä ei ole kyetty vahvistamaan.
1:03