Italiassa on tänä talvena nähty kummia.
Gardajärven pinta on laskenut niin matalalle, että järvessä sijaitsevaan San Biagion saareen on päässyt kävellen. Piemontessa jo 19 kunnan asukkaille on jouduttu tuomaan juomavettä säiliöautoilla.
Syy löytyy viime vuodesta, joka oli yksi kuumimmista 500 vuoteen. Kun se yhdistyy tämän talven vähäisiin sateisiin, uhkaa Italiaa tänä kesänä kaikkien aikojen kuivuuskausi.
– Kyse on kumulatiivisesta vaikutuksesta, kun uusi kuivuus jatkuu edellisen perään. Vaikka keväällä ja kesällä sataisi tavallista enemmän, ongelmana on viime vuonna menetetyt vesivarastot. Siksi kesästä on tulossa hyvin kriittinen, sanoo Italian kansallisen tutkimuskeskuksen CNR:n ilmastotutkija Antonello Pasini.
Erityistä huolta herättää maan pisin joki Po, jonka laakso kärsii Pasinin mukaan 60–70 prosentin vesivajeesta. Joen pinta oli maaliskuussa tasolla, jolla se yleensä nähdään vasta kesäkuussa.
– Ongelmana on, että Alpeilla on satanut vain vähän lunta, ja ilmastonmuutoksen seurauksena lumisateet siirtyvät entistä korkeammalle, Pasini kertoo.
Lumipeite vapauttaisi veden laaksoon vähän kerrallaan kevään ja kesän aikana. Kun vesi sen sijaan tulee alas rankkasateina, se ei imeydy kuivaan maahan, vaan virtaa suoraan mereen.
Maatalous pulassa, äkkitulvien riski kasvaa
Pasinin mukaan toista vuotta jatkuvan kuivuuskauden taustalla on ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen. Ilmiö ei kosketa vain Italiaa. Esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa vettä on jo jouduttu säännöstelemään.
Kuivuus aiheuttaa vahinkoa maataloudelle, varsinkin paljon vettä tarvitseville Pohjois-Italian maissi- ja riisiviljelmille. Matala vedenpinta vaikeuttaa vesivoiman käyttöä, ja ilmastonmuutos lisää terveydelle vaarallisia helleaaltoja sekä ilmaston ääri-ilmiöitä.
– Italiaan saapuu Afrikasta korkeapainetta, joka lähtiessään jättää tien vapaaksi pohjoisesta virtaavalle kylmälle ilmalle. Kylmän ja kuuman ilman törmäys aiheuttaa katastrofeja, kuten Marchessa ja Ischiassa nähtyjä äkkitulvia, Pasini kuvaa.
Pääministeri Giorgia Melonin hallitus aikoo nimittää erityisen komissaarin ja työryhmän Italian vesikriisiä ratkomaan, uutisoi La Repubblica -lehti kansainvälisenä maailman vesipäivänä 22. maaliskuuta.
Vedensäästöä rakenteellisilla muutoksilla
Pasinin mukaan ilmastonmuutoksen eteneminen vaatii Italialta sopeutumistoimia kuten vesijohtojärjestelmän vuotojen tukkimista, viljelysten kastelua vettä säästävällä tihkukastelulla ja veden kierrätyksen lisäämistä.
Tällä hetkellä lähes 38 prosenttia maan vesijohdoissa virtaavasta juomavedestä menee hukkaan, Italian tilastokeskuksen Istatin tuore raportti kertoo. Lisäksi Italiassa saadaan talteen vain 11 prosenttia sadevedestä, kun esimerkiksi Espanjassa luku on 35 prosenttia.
Pasinin mukaan italialaiset poliitikot eivät ole tottuneet tekemään pitkän tähtäimen rakenteellisia muutoksia. Siksi maa on huonosti valmistautunut ilmastonmuutoksen seurauksiin.
– Olemme erittäin hyviä toimimaan hätätilanteissa, kuten maanjäristyksen jälkeen, mutta ennaltaehkäisyssä on paljon parantamisen varaa.
Pasinin mukaan ilmaston lämpeneminen olisi vahingollisten seurausten minimoimiseksi saatava pysähtymään 1,5 asteeseen. Esimerkiksi Alppien jäätiköiden menettäminen olisi hänen mukaansa tilanne, johon Italian olisi äärimmäisen vaikea sopeutua.