Italiassa heräilee supertulivuori, jonka purkauksen voima voisi mullistaa planeettamme elämän: "Pamaus kuuluisi Suomessa asti"

Tongalla tammikuun 15. purkautuneen Hunga Tonga–Hunga Haʻapai -tulivuoren voima oli Nasan mukaan jopa satoja kertoja suurempi kuin Hiroshimaan pudotettu atomipommi vuonna 1945. Sen aiheuttama pamaus kuului tuhansien kilometrien päässä, ja paineaalto matkasi lähes äänennopeutta Suomeen saakka.

Vaikka Tongan purkaus oli yksi suurimmista lähihistoriassa, se on tähän mennessä vaatineet vain kolme kuolonuhria. Vaikka jokaisen ihmishengen menetys on liikaa, tiheämmin asutetulla seudulla seuraukset olisivat voineet olla tuhoisammat.

Hunga Tonga–Hunga Haʻapai -tulivuori ei myöskään ole läheskään suurin tulivuoremme.

Italian Napolin kaupungin alla heräilee niin kutsuttu supertulivuori. Sen purkaus voisi olla katastrofaalinen ja mullistaa elämän Suomessa asti. 

Campi Flegrei eli suomeksi "palava pelto" ei ensisilmäyksellä näytä kovin uhkaavalta, sillä se on romahtanut tulivuori eli kaldera. Vaikka se ei siis nouse kovin korkealle, on se kaikkea muuta kuin pieni.

Osin maan alla lymyävä supertulivuori on läpimitaltaan jopa 12 kilometriä laaja. Sen pintaosat koostuvat 24 kraatterista, kuumista lähteistä ja lukuisista aukoista, joista purkautuu kuumaa kaasua.

Supertulivuoriksi kutsutaan tulivuoria, jotka ovat ainakin kerran purkautuneet vulkaanisella räjähdysasteikolla (VEI, Volcanic Explosivity Index) mitattuna korkeimman eli kahdeksannen asteen voimakkuudella. Tällaista purkausta kutsutaan superpurkaukseksi.

Supertulivuoren käsite ja luokittelu ovat kiistanalaisia tiedemaailmassa, joten luokittelutavoissa on eroja. 

Italian Campi Flegrei on historian saatossa purkautunut useasti, välillä pienemmin, mutta muutaman kerran myös superpurkauksen voimalla.

Noin 200 000 vuotta sitten Campi Flegrein purkaus oli niin valtava, että tuhka pimensi taivaan koko planeetalla ja aiheutti vulkaanisen talven.

Edellinen epätavallisen suuri purkaus Campi Flegreillä nähtiin noin 40 000 vuotta sitten.

– Silloin siitä levisi tuhkakerroksia Venäjälle asti. Tällaisen purkauksen vaikutukset manner-Eurooppaan olisivat pahimmillaan katastrofaalisia, sanoo geologi ja tutkijatohtori Jussi Heinonen Helsingin yliopistosta.

Supertulivuori heräilee

Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että Campi Flegrei on heräilemässä lähes 500 vuoden uniltaan. Maan alla sen sisuksiin kerääntyy hiljalleen magmaa, mikä saattaa jossain vaiheessa purkautua.

Heinosen mukaan Campi Flegrein keskusosa on kohonnut 1950-luvulta lähtien kolme metriä, mikä ei vielä merkitse välitöntä uhkaa. Campi Flegrei on kuitenkin kehittymässä kohti purkausta.

– Se voi tapahtua tuhannen vuoden päästä, tai voi olla, että lopulta sitä ei tule ollenkaan, Heinonen kuvailee.

Viimeksi Campi Flegrei purkautui vuonna 1538. Purkaus oli ihmisten onneksi suhteellisen pieni, mutta se silti kesti kahdeksan päivää ja muodosti kalderan sisälle Monte Nuovon, tuhkasta kasautuneen kartiomaisen kukkulan.

– Yleisellä tasolla pitäisin Campi Flegreitä Euroopan huolestuttavimpana tulivuorena, Heinonen sanoo.

Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka kyse on supertulivuoresta, ne eivät aina purkaudu sellaisella voimalla kuin aiemmin.

– Mikään ei tarkoita, että purkaus olisi näin suuri. Se on itseasiassa hyvin epätodennäköistä.

Pamaus kuuluisi Suomessa asti

Vaikka Campi Flegreillä pian tapahtuva superpurkaus on hyvin, hyvin epätodennäköistä, kuvitellaan hetki, että niin kuitenkin kävisi.

– Jos purkaus olisi sellainen kuin 40 000 vuotta sitten, todennäköisesti se räjähdyksen paineaallon aiheuttama pamaus kuuluisi täällä Suomessa asti, Heinonen sanoo.

– Tuulensuunnasta riippuen olisi mahdollista, että tänne sataisi tuhkaa ehkä jopa senttimetrinkin paksuudelta.

Lähempänä tulivuorta seuraukset olisivat tuhoisat. Napolin miljoonakaupunki on rakennettu osin Campi Flegrein päälle, ja esikaupunkialueet mukaan lukien lähialueella asuu yli kolme miljoonaa ihmistä. Ihmishenkien menetysten mittakaava riippuisi evakuointien nopeudesta ja pelastustöiden onnistumisesta.

Purkaukset voivat myös aiheuttaa tsunameja, kuten Tongalla. Aallot nousivat useiden metrien korkeuksiin Alaskassa saakka.

Välittömän tuhon lisäksi superpurkaus vaikuttaisi myös ilmastoon.

– Kun aerosolit ja hieno tuhka leviävät ilmakehään, ne estävät auringonsäteilyä pääsemästä maapallolle. Siinä voisi Suomessakin olla pari aika kylmää vuotta edessä.

Sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia on vaikea ennustaa, mutta ne olisivat kauaskantoisia ja mahdollisesti jopa tuhoisampia kuin itse purkaus.

Vulkaaninen talvi olisi vakava uhka ruoantuotannolle. Kasvit alkaisivat kuolla, mikä tarkoittaisi vaikeuksia ruokkia ihmisiä tai karjaa. Sään ääri-ilmiöt lisääntyisivät.

Superpurkaukset ovatkin aiheuttaneet historian aikana nälänhätiä. Näin kävi esimerkiksi vuonna 1815, kun Tambora-tulivuori purkautui. Kyse ei ollut superpurkauksesta, koska voimakkuuden on arvioitu olleen VEI-asteikolla seitsemän.

Sitä pidetään modernin ajan suurimpana tulivuorenpurkauksena, ja sen uskotaan olevan pääsyy koko planeettaa koetelleisiin epätyypillisiin sääilmiöihin. Vuosi oli ennätyksellisen kylmä ja sateinen kaikkialla. Sen vuoksi kyseinen vuosi tunnetaankin nimellä "vuosi ilman kesää".

Arviolta 100 000 ihmistä kuoli vähintään epäsuorasti purkauksen seurauksena.

Purkausta on mahdoton ennustaa, mutta luultavasti tietäisimme etukäteen

National Geographicin mukaan superpurkauksia on tiedetysti tapahtunut viimeisen 36 miljoonan vuoden aikana vain 42. Se on erittäin vähän, kun ottaa huomioon, kuinka monia tulivuoria purkautuu vuosittain.

– Jokaisella hetkellä on käynnissä keskimäärin 10–20 tulivuorenpurkausta ympäri maapalloa, Heinonen sanoo.

Hyvin suuren mittakaavan purkaus ei todennäköisesti tapahdu meidän elinaikanamme. Ja vaikka tapahtuisi, saisimme tietää siitä etukäteen.

– Harvoin näin tarkkaan seuratut tulivuoret, kuten Campi Flegrei, purkautuvat täysin yllättäen.

– Jos suuri purkaus olisi akuutisti tapahtumassa, ensimmäiset merkit olisivat maanjäristyksiä ja mahdollisesti epätavallisia kaasupurkauksia. Ne voisivat edeltää kuukausia, viikkoja tai päiviä purkausta. Sellaisesta ei ole merkkejä.

Onko vain sattumaa, että meidän elinaikanamme ei ole tapahtunut superpurkausta? Sitä on vaikea sanoa.

Vaikka tiedettäisiin, että purkaus on tulossa, aikaikkuna voi silti olla kymmeniä tai satoja tuhansia vuosia.

– Tällaiset yhden ihmisen elämät ja vuosisadatkin menevät helposti tulivuorten aikasyklien virhehaitariin. Se tekee tästä [arvioinnista] vähän hankalaa. Maapallo toimii vähän hitaammalla vauhdilla kuin ihmisten arki.

Supertulivuoret eivät välttämättä ole vaarallisimpia

Campi Flegrei ei suinkaan ole maapallon ainoa supertulivuori. Aktiiviseksi luokiteltavia supertulivuoria on laskentatavasta riippuen 10–20 ympäri planeettamme.

Yksi tunnetuimmista sijaitsee Yellowstonen kansallispuistossa Yhdysvalloissa. Siitä kuulee joskus sanottavan, että sen purkaus olisi myöhässä. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, Heinonen sanoo.

Yellowstonella on ollut kolme suurta purkausta: 2,1 ja 1,3 miljoonaa sekä 640 000 vuotta sitten. Sen vuoksi jotkut väittävät, että purkausväli on noin 750 000 vuotta, ja nyt olisi uuden purkauksen aika.

Sanomatta heiltä kuitenkin jää se, että vaikka tulivuoret toimisivat aikataulujen mukaan, aikaikkunassa on vielä ainakin 100 000 vuotta pelivaraa. 

– Yhdysvalloissa on muitakin tulivuoria, jotka ovat paljon akuutimpia vaaroja kuin Yellowstone. Se voi olla jopa vasta 20. vaarallisin tulivuori siellä. Esimerkiksi St. Helens purkautui 1980, jolloin kuoli kymmeniä ihmisiä ja sillä oli suuret vaikutukset lähiseudulle.

Muita aktiivisia supertulivuoria on muun muassa Toba Indonesiassa ja Taupo Uudessa-Seelannissa.

Viimeisin superpurkaus planeetallamme tapahtui Taupolla yli 25 000 vuotta sitten.

Koska tulevien purkausten voimakkuutta on vaikea ennustaa, Heinonen pitää lähtökohtaisesti vaarallisimpina tulivuorina niitä, joiden lähellä on paljon asutusta. 

– Tähän peilaten Campi Flegrei on varmasti siellä vaarallisimpien luokassa.

Ihmiset tarvitsevat tulivuoria

Potentiaalisesta tuhovoimastaan huolimatta tulivuoret tarjoavat planeetallemme elämää. Ilman niitä ei olisi meitäkään.

Ilman planeettamme vulkaanista toimintaa meillä ei olisi maankamaraa, jolla nykyisin kävelemme.  Yksi keskeisistä purkauksissa vapautuvista kaasuista on vesihöyry.

Varhaisen Maan jäähtyessä vesi tiivistyi ilmakehässä ja ensimmäiset meret syntyivät. Alkumeriä ja erilaisia tulivuoriympäristöjä pidetään mahdollisina paikkoina elämän kehittymiselle maapallolla.

Nykyisinkin tulivuorten jäljet näkyvät kaikkialla. Ilman niitä ei olisi esimerkiksi Havaijin saaria tai Islantia. 

Tulivuorten levittämä tuhka on erittäin tehokas lannoite. Vulkaaniset alueet ovatkin planeettamme ravinnerikkaimpia ja tarjoavat erinomaista viljelysmaata, jolla elämä kukoistaa.

– Tämä on lopulta tällainen symbioosi, josta ihminen välillä kärsii.

Katso myös: Tongan tulivuorenpurkauksen paineaalto pyyhkäisi jopa Suomen halki – Pekka Pouta: "En ole koskaan nähnyt vastaavaa"