Euroopan vaarallisin tulivuori herättää huolta Napolissa

Campi Flegrei -tulivuoren alueella Napolissa on vietetty viime viikkoina unettomia öitä. 

Pienet maanjäristykset ovat ajaneet asukkaat toistuvasti kaduille, ja syyskuun lopulla tapahtunut, voimakkuudeltaan 4,2:n järistys, oli rajuin 40 vuoteen. Pelkästään syyskuussa alueella järisi yli 1 100 kertaa, ja järistykset ovat jatkuneet lokakuussa.

Muun muassa kouluja, rautateitä ja metrolinjoja on jouduttu väliaikaisesti sulkemaan mahdollisten vaurioiden kartoittamiseksi.

Campi Flegrei on 12 kilometriä leveä kaldera eli romahtanut tulivuori, joka purkautui viimeksi 1500-luvulla. Sitä pidetään Euroopan huolestuttavimpana tulivuorena, sillä koko kalderan alue on erittäin tiheästi asutettua.

– Campi Flegreille on historian varrella ollut tyypillistä jaksoissa tapahtuva maaperän liike. Vuosien 1982 ja 1984 välillä maaperä nousi Pozzuolin kaupungin keskustassa 1,85 metriä, ja veneille jouduttiin rakentamaan uusi laituri, Vesuviuksen tulivuoriobservatorion johtaja Mauro Di Vito kertoo puhelimitse.

Uusi niin kutsutun bradyseismisen liikkeen jakso alkoi vuonna 2006, jonka jälkeen maanpinta on noussut enimmillään 1,15 metriä. Kohoaminen saa maankuoren halkeilemaan ja maan järisemään. Lisäksi maanpintaan nousee kaasua, joka on peräisin jopa 7–8 kilometrin syvyydessä olevasta magmasta, Di Vito kertoo.

Purkautuminen epätodennäköistä

Maaperän kohoaminen ja kaasupurkaukset voivat Di Viton mukaan olla merkkejä siitä, että tulivuori on aktivoitumassa.

– Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole mitään todisteita siitä. Tärkein lähestyvän purkauksen ennusmerkki, magman nouseminen ylöspäin, puuttuu, Di Vito sanoo.

Mahdollinen tulivuorenpurkaus ei pääsisi yllättämään, sillä Campi Flegrei on yksi maailman tarkimmin seuratuista tulivuorista. Kalderan aktiivisuutta mitataan jatkuvasti esimerkiksi maaperästä nousevista kaasuista ja vedestä otettavilla näytteillä ja maaperän lämpötilamittauksilla.

Tulivuoren neliportaisella hälytysasteikolla on vuodesta 2012 lähtien oltu toisella eli keltaisella tasolla. Siirtyminen oranssille tasolle merkitsisi evakuointioperaation alkamista esimerkiksi vanhainkodeista, sairaaloista ja vankiloista sekä kulttuuriaarteiden turvaamiseen liittyviä toimia. Punainen taso merkitsisi sitä, että kaikilla alueen asukkailla olisi 72 tuntia aikaa poistua.

Evakuointisuunnitelmassa haasteita

Campi Flegrein pahimmalla vaaravyöhykkeellä asuu 500 000 asukasta, jotka ovat levittäytyneet useamman kunnan alueelle. Viimeisimpien maanjäristysten myötä Italiassa on nostettu esiin huoli alueen evakuointisuunnitelman puutteista.

Viimeisin evakuointiharjoitus järjestettiin vuonna 2019, la Repubblica -lehti kertoo. Lisäksi pakoteinä käytettävissä teissä on rakenteellisia ongelmia, alueella on paljon luvattomasti rakennettuja taloja, eikä maanjäristysvaarassa olevista rakennuksista ole laadittu karttaa, lehti listaa. 27:n alueella sijaitsevan koulun rehtorit lähettivät syyskuussa Napolin pormestarille kirjeen, jossa he pyysivät parempaa koordinointia väestönsuojelun kanssa ja yhteisiä toimintaohjeita.

Di Viton mukaan maaperän liikkeen vaikutuksia on tärkeää vähentää esimerkiksi parantamalla rakennusten maanjäristyskestävyyttä ja vahvistamalla asukkaiden reagointikykyä.

– Valitettavasti joudumme elämään tämän ilmiön kanssa. Maanjäristykset jatkuvat, sillä myös maaperä jatkaa kohoamistaan.

Italian hallitus kuitenkin hyväksyi hiljattain lakiehdotuksen, jonka mukaan Campi Flegrein alueen infrastruktuuria ja hätätilanteisiin valmistautumista tuetaan yli 52 miljoonalla eurolla. Suunnitelmaan kuuluu muun muassa evakuointisuunnitelmien päivittäminen, maanjäristysvaarassa olevan rakennuskannan kartoittaminen ja asukkaille, kouluille ja tiedotusvälineille suunnattu tiedotuskampanja.

Nukkuminenkin pelottaa

Yksi Campi Flegrein vaaravyöhykkeellä olevista kunnista on noin 25 000 asukkaan Bacoli. Sen pormestarin Josi Gerardo Della Ragionen mukaan varsinkin alueella sattuneet voimakkuudeltaan yli 4,0:n maanjäristykset ovat saaneet paikalliset asukkaat huolestumaan, sillä edellisestä maan kohoamisesta on ehtinyt kulua vuosikymmeniä.

– Monet asukkaat pelkäävät nukkua kodeissaan ja lähettää lapsiaan kouluun. Tieteellinen yhteisö ja erityisesti Vesuviuksen observatorio pitävät meidät kuitenkin jatkuvasti ajan tasalla maan kohoamisesta ja vajoamisesta. Nämäkin järistykset kuuluvat bradyseismisen liikkeen normaaliin kehitykseen, joka on ollut Campi Flegrein tunnusomainen piirre jo vuosituhansien ajan.

Esimerkkinä Della Ragione mainitsee Bacolin edustalla sijaitsevan muinaisen roomalaiskaupunki Baian, joka painui satojen vuosien kuluessa aaltojen alle maaperän vajoamisen vuoksi. Se on nykyisin veden alla sijaitseva arkeologinen puisto, johon tehdään sukellusretkiä.

– Koska tämä ilmiö todennäköisesti jatkuu kuukausia, meidän on opittava elämään sen kanssa.

Della Ragione toivoo kunnan saavan lisää resursseja, jotka auttaisivat paikallisia sopeutumaan tilanteeseen.

– Meille työskentelee neljä teknistä asiantuntijaa, jotka ovat tällä hetkellä kaikki tarkastamassa rakennusten mahdollisia maanjäristysvaurioita. Ilman lisävoimia julkisten rakennushankkeiden eteneminen pysähtyy.

Valeuutiset kuriin

Vaikka varsinaista tulivuorenpurkauksen vaaraa ei asiantuntijoiden mukaan ole, on evakuointisuunnitelmien pitäminen ajan tasalla Della Ragionen mukana hyödyllistä asukkaiden mielenrauhan vuoksi.

– Meillä on esimerkiksi pakotieksi määritelty tie, joka on kolme metriä leveä. Jotta mahdollinen evakuointi sujuisi ongelmitta, se pitäisi laajentaa ainakin seitsemän metrin levyiseksi.

Della Ragione kertoo Campi Flegrein alueen asuntokaupan romahtaneen viime viikkojen aikana. Pormestarin mukaan aiheeton paniikki onkin vaarassa vahingoittaa alueen taloutta varsinaisia maanjäristyksiä enemmän.

– Sosiaalisen median sivuilla on levitelty valeuutisia, joiden mukaan evakuointi olisi jo aloitettu, järvi olisi täynnä kuolleita kaloja tai teille nousisi savua ja kuumaa vettä. Ne lietsovat pelkoa, ja olemme tehneet niistä rikosilmoitukset.

Katso myös: Tongan tulivuorenpurkauksen paineaalto pyyhkäisi jopa Suomen halki – Pekka Pouta: "En ole koskaan nähnyt vastaavaa"


 

Lue myös:

    Uusimmat