Japani kiinnostaa suomalaisia. STT kysyi joukolta kansalaisopistoja ja yliopistojen kielikeskuksia, minkä kielten kurssit keräävät eniten aikuisopiskelijoita ja mitkä kielet taas ovat menettäneet suosiotaan.
Vastauksia kertyi viideltätoista kansalais- tai työväenopistolta ja kolmelta kielikeskukselta.
Kielikeskusten listojen kärkipaikalla komeilee valtakieli englanti. Myös kansalais- ja työväenopistoissa englanti on edelleen suosittu kieli. Kestosuosikkeja ovat myös espanja ja venäjä. Tosin esimerkiksi savonlinnalaisesta ja eteläkarjalaisesta opistosta kerrotaan, että venäjän kurssit eivät ole tänä vuonna täyttyneet entiseen malliin.
Euroopan ulkopuolisista kielistä isoimmalta hitiltä vaikuttaa japani. Esimerkiksi Oulu-opistossa, Helsingin aikuisopistossa ja Helsingin yliopiston kielikeskuksessa japanin kursseille on ollut jo useamman vuoden ajan kova kysyntä.
Suomen kolmanneksi suurimman kansalaisopiston Oulu-opiston kielten vastuuopettaja Aila Perämäki sanoo, että japani on erityisen suosittua nuorten keskuudessa.
Helsingissä japanin kurssien suosiota on todennäköisesti kasvattanut se, että Aalto-yliopisto lopetti sen opetuksen vastikään, arvioidaan Helsingin aikuisopistosta. Japani houkuttelee suomalaisia niin vaihto-opiskelumaana, työmahdollisuuksien takia kuin matkakohteenakin.
Eläkeläiset lukevat espanjaa
Matkailu selittää myös sitä, että espanja on kolmen suosituimman kielen joukossa valtaosassa kyselyyn vastanneista kansalais- ja työväenopistoista, sanoo Kansalaisopistojen liiton tiedottaja Lauramaija Hurme.
Helsingin yliopiston kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi kertoo, että Aasian kielet, kuten japani ja kiina, ovat nyt trendikkäitä.
– Ehkä hiukan yllättäen myös korean suosio on suurta.
Sen sijaan sukukieli viron opiskelu on vähentynyt, vaikka Suomenlahden toiselle puolelle reissataankin paljon.
– Viro on ollut laskusuunnassa tänä ja viime vuonna. Ryhmät kyllä syntyvät mutta ovat selvästi takavuosia pienempiä. Selkeää yhtä syytä tähän ei ole nähtävissä, Tuomi sanoo.
Kansalais- ja työväenopistojen vastauksissa näkyy arabian kielen kurssien voimakas kysyntä.
– Kasvanut maahanmuutto on varmasti osaltaan nostanut esimerkiksi arabian, persian ja kurdin kielten tarvetta, arvioi Hurme.
Tarvetta on niin pääkaupunkiseuduilla kuin sellaisilla paikkakunnilla, joihin on perustettu vastaanottokeskus. Vastaavasti suomen kielen kurssit vetävät väkeä monissa kansalais- ja työväenopistoissa.
Esiintyminen osana kielitaitoa
Yliopistojen kielikeskuksissa painotetaan nykyään vuorovaikutusta, viestintää ja esiintymistä. Ne ovat tärkeä osa opiskelijan kielitaitoa.
– Esiintymisvarmuuden kursseja on lisätty, koska niitä kysytään niin paljon, kertoo Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen johtaja Peppi Taalas.
Vieraista kielistä saksa on kasvattanut suosiotaan Jyväskylässä. Syyt ovat todennäköisesti paikallisia: Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden opintomatkoja ja työharjoitteluja Saksaan tuetaan.
Taalas sanoo uskovansa "monikieliseen malliin”. Pelkkä englanti ei vie kaikkialle.
Kaikki lähtee opiskelijan tarpeista, Taalas painottaa. Yhden on tärkeää osata lukea ja tulkita vanhoja tekstejä, toisen pitää pystyä käyttämään oman alansa sanastoa puheessa.
Virheettömyyteen ei enää edes pyritä. Tärkeämpää on käytännöllisyys.
– Täydellisen kielitaidon tavoittelun aika on ohi.