Järisyttävä dopingpaljastus Pariisin olympialaisista

GettyImages-1234532944
Britannian viestijoukkue menetti hopeamitalinsa Chijindu Ujahin (oik.) positiivisen dopingnäytteen jälkeen Tokiossa 2021. Neljän vuoden kilpailukielto pieneni myöhemmin 22 kuukauden mittaiseksi.PA Wire/PA Images
Julkaistu 22.07.2024 11:34
Toimittajan kuva

Eetu Ikola

eetu.ikola@mtv.fi

@eetuikola

Peräti 11 000 urheilijaa kilpailee mitaleista Pariisin olympialaisissa tästä viikosta alkaen. Norjan yleisradio NRK:n selvityksen mukaan ainakin 105 urheilijaa saapuu kisoihin aiempi doping-tuomio harteillaan, mutta lukema voi olla todellisuudessa tätäkin suurempi.

LUE MYÖS: Hyytävä viesti leviää: Urheilijoita uhataan tappaa Pariisin olympialaisissa

Pariisissa kisaavien olympiaurheilijoiden joukossa on korkean profiilin nimiä, joilla on vyöllään useita mitaleja niin olympialaisista kuin MM-kisoista.

Osa nimistä löytyy kuitenkin NRK:n pyytämästä dopingtapausten luettelosta.

Dopingtietokannasta selviää, että Pariisissa on ainakin 105 olympiaurheilijaa useista maista ja eri lajeista, jotka ovat aiemmin saaneet tuomion tai päätöksen dopingsääntöjen rikkomisesta.

Määrä saattaa kasvaa entisestään, sillä osallistujaluetteloa päivitetään aina kisojen alkuun asti. NRK pyysi tietojaan viikko sitten maanantaina, minkä jälkeen siihen on lisätty lähes 300 uutta nimeä, joita ei ole tarkistettu dopinglistalta.

Suurin osa dopinglistan urheilijoista tulee yleisurheilun, tenniksen, ratsastusurheilun ja painonnoston parista. Yli kolmannes dopingista tuomituista entisistä olympiaurheilijoista on yleisurheilijoita.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

GettyImages-589714670

Ruth Jebet, vuoden 2016 olympialaisten 3000 metrin estejuoksun kultamitalisti, paljastui kestävyyslääke EPO:n käytöstä vuonna 2018 ja sai neljän vuoden kilpailukiellon.

LUE MYÖS: Pariisi rikkoi jo olympiaennätyksen

Olympiakomitea puolustelee tilannetta

Aiemmin dopingia käyttäneiden urheilijoiden osallistuminen olympialaisiin on ollut kiistelty aihe vuosien varrella. 

Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) on itse yrittänyt evätä aiemmin kärähtäneiden urheilijoiden pääsyn olympialaisiin, mutta on epäonnistunut aikeissaan toistaiseksi.

Vuonna 2011 asiasta väännettiin urheilun välitystuomioistuimen (CAS) kanssa. Silloin KOK:n nykyinen puheenjohtaja Thomas Bach sanoi tekevänsä kaikkensa sääntöjen muuttamiseksi.

– Se oli 13 vuotta sitten, eli siitä on jo aikaa. Muun muassa Bach halusi ottaa elinikäisen kiellon voimaan, mutta se ei ollut laillista ihmisoikeuksien kannalta. Rangaistuksen on oltava suhteessa rikokseen, sanoo KOK:n tiedottaja Mark Adams.

LUE MYÖS: Olympiavoittaja yltämässä hämmästyttävään temppuun Pariisissa – toteuttaa isänsä viimeisen toiveen

KOK puolustaakin yli sadan doping-taustaisen urheilijan osallistumista tämän kesän huipputapahtumaan.

– Useimmissa maissa jokaisella on oikeus jonkinlaiseen kuntoutukseen, joten en näe sitä ongelmana, Adams jatkaa.

– Totta kai haluaisimme nähdä doping-vapaat olympialaiset. Teemme kovasti töitä sen eteen, ja siksi olemmekin perustaneet oman dopingorganisaation, joka suorittaa riippumattoman testauksen. Noin 80 000 urheilijaa testattiin maaliskuun ja kesäkuun välisenä aikana. Se on suuri määrä.

Vuoden 2016 olympialaisissa peräti 31 mitalistia oli aiemmin saanut dopingtuomion, kertoo New York Times. Rion kisoissa ainakin 120 urheilijalla oli aiempi doping-tuomio.

LUE MYÖS: Suomen olympiatoivo puhuu suoraan kultamitalista

Tuoreimmat aiheesta

Pariisi 2024