Jarmo Lautamäki pelastaa villieläimiä tarvittaessa kellon ympäri.
Villieläinten pelastamisessa ja hoivaamisessa saa olla tarkkana, sillä eläimet saattavat luonnollisesti käyttäytyä arvaamattomasti, mutta eläimet eivät saisi myöskään liiaksi tottua ihmiseen ja kesyyntyä, jotta ne pärjäisivät vielä luonnossa.
Tällaista filosofiaa noudattaen mikkeliläinen Elämäni eläimet ry:n puheenjohtaja Jarmo Lautamäki on pelastanut tuhansia villieläimiä ja hoivannut niitä kuntoon kotonaan jo parinkymmenen vuoden ajan.
Huomenta Suomen haastattelussa Lautamäki kertoo, että koska kevättalvi on melko hiljaista aikaa eläimien pelastamisen suhteen, tällä hetkellä hänellä on kotonaan vain 11 otusta saamassa hoivaa.
Lautamäki kertoo yllä olevalla videolla, millaisia eläimiä hän on vuosien saatossa pelastanut ja mikä on ollut kaikkein mieleenpainuvin eläimen pelastusoperaatio.
Lue myös: Mies halusi rapsuttaa kettua – villieläin ei söpöilystä piitannut: "Nappasit melkein..."
Hoidossa kaikenkarvaisia otuksia
Yhdestätoista Lautamäen kotona tällä hetkellä hoivaa saavista eläimistä neljä on siilejä.
– Kolme siiliä on tällä hetkellä talvihorroksessa horrosaitauksessa ja yksi siili, joka löytyi lumihangesta hetki sitten, on lämpimässä kevääseen asti, Lautamäki kertoo.
Hoidossa olevat linnut ovat löytyneet ikkunaan tai autoon törmänneinä.
– Hyvin huonossakin kunnossa tulee eläimiä hoitoon. Kaikkia ei aina pystykään auttamaan.
Lautamäellä on tällä hetkellä hoivissaan neljä siiliä.
Käytännössä Lautamäellä on vain yksi kriteeri sille, millaisia eläimiä hän voi hoitoon ottaa ja se liittyy eläinten kokoon.
– En voi ottaa esimerkiksi aikuista hirveä hoitoon, Lautamäki kertoo.
Lähinnä hoidossa onkin eläimiä metsämyyrästä ketun kokoisiin otuksiin, mutta esimerkiksi linnuista joutsenet mahtuvat Lautamäen ulkotarhaan kuntoutumaan.
Mäyrät sen sijaan ovat Lautamäen mukaan hankalia hoidettavia siitä syystä, että ne kaivautuvat ulkoaitauksesta melko näppärästi karkuteille.
Lue myös: Lumikko kurkkasi Katjan olohuoneen patterin takaa – alkoi koko päivän operaatio, joka päättyi omaperäisellä tavalla
Jännitystä ja vaaratilanteita
Lautamäen tarjoaman hoidon päämääränä on aina se, että eläimet pystyttäisiin vapauttamaan takaisin luontoon.
– Se on tärkeää hoitolassani, että olen eläinten seurassa ainoastaan silloin, kun ruokin niitä tai annan lääkettä. Ne eivät saa missään tapauksessa kesyyntyä, koska silloin ne eivät pärjää, Lautamäki kertoo.
Periaatteessa villieläinten käsittelyssä vaarana ovat myös erilaiset taudit, mutta Lautamäki kertoo, että on onnekkaasti onnistunut välttämään tautien tarttumisen itseensä.
– Nykyisin ymmärrän käyttää kertokäyttöhanskoja. Suurin vaara nykyään ovat petolinnut, jotka tekevät pahaa jälkeä, Lautamäki paljastaa.
Kanahaukan kynnet tekevät pahaa jälkeä, jos ei ole varustautunut oikein.
Petolintujen käsittelyssä esimerkiksi juuri paksummat hanskat olisivat aina tarpeen, mutta Lautamäki paljastaa, ettei muista aina sellaisiin varustautua.
– Kanahaukka on vienyt multa tunnon näistä kahdesta sormesta, kun iski kynnet tuonne hermonippuun.
Sormet toimivat edelleen, mutta niissä ei ole vain tuntoa.
– Nyt en ole muutamaan kuukauteen käynyt lääkärissä, mutta aikoinaan kävin hyvin usein päivystyksessä paikkauttamassa itseäni, Lautamäki kertoo.
Lue myös: Darth-alligaattori innostui ruoka-ajasta liikaakin – huikea pako tallentui videolle: "Olkaa hyvät ja vahvistakaa, että olette elossa"
Lue myös: Jos haluat auttaa oravaa, tarkkaile sen häntää – eläintenhoitajakonkari kertoo, milloin villieläintä pitää auttaa ja milloin se pitää jättää rauhaan
Katso myös: "Herra Karhu, sulkisitteko ystävällisesti oveni?"
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Kuistilla istuva villieläin totteli naista Yhdysvalloissa.