Luonnontieteellinen keskusmuseo haastaa suomalaisia opettelemaan sata kasvi-, sieni- tai hyönteislajia vuodessa. Lajihavainnot kirjataan tulospalveluun, jossa voi seurata omaa ja muiden edistymistä. Kansalaishavainnot auttavat tutkijoita seuraamaan eri lajien runsauden ja levinneisyyden muutoksia.
Matias Uusisilta opetteli muutama vuosi sitten tunnistamaan sata lintulajia. Nyt hän aikoo vastata uuteen haasteeseen ja opetella tunnistamaan sata kasvilajia.
– Ehkä tällä hetkellä erotan kuusen koivusta, mutta en muuten tunne kasvilajeja ihan hirveästi. Olisi kiva vähän oppia näkemään, mitä ympärillä on, pohtii Uusisilta.
Vaahteran rungolla voi elää lukuisia eri jäkälälajeja.
Kansalaishavainnot auttavat tutkijoita
Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) haasteessa tavoitteena on tunnistaa sata kasvi-, hyönteis- tai sienilajia vuodessa.
– Toivomme, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota luonnon monimuotoisuuteen ja innostuisivat lajien tunnistuksesta. Olisi hienoa, jos saisimme lisää harrastajia eri lajiryhmiin, toteaa 100 lajia -haasteen koordinaattori Ronja Saarinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Kansalaisten tekemät havainnot ovat tärkeitä luonnossa tapahtuvien muutosten selvittämisessä.
– Näistä saadaan tietoa esimerkiksi siitä, että miten eri lajit reagoivat ympäristömuutoksiin kuten ilmastonmuutokseen. Kansalaishavaintojen ansiosta on esimerkiksi saatu selville, että perhoset siirtyvät pohjoiseen nopeammin kuin linnut ilmastonmuutoksen seurauksena. Ilman kansalaishavaintoja meillä ei olisi laaja-alaista pitkäaikaisseurantaa, kertoo Saarinen.
Tietoa tarvitaan myös tavallisista lajeista
Aivan kylmiltään ei lajeja tarvitse lähteä tunnistamaan. Apua saa haasteen nettisivuilta, jossa on tiedot yleisimmistä lajeista. Sinne kirjataan myös omat lajihavainnot.
Kun oppii tunnistamaan esimerkiksi jäkäliä, yhden vaahteran rungolla voi havaita jopa kymmenen eri lajia.
Havainnot tavallisistakin lajeista ovat arvokkaita.
– Tarvitsemme lisää tietoa juuri niistä yleisistä lajeista, koska yleensä ihmiset ilmoittavat havaintoja harvinaisista lajeista. Olisi hyvä saada yleisistäkin lajeista enemmän tietoa, huomauttaa Saarinen.
Lajien tunnistuksessa auttavat esimerkiksi erilaiset kännykkäsovellukset.
Lajihavainnot innostavat luontoretkille
Matias Uusisilta uskoo, että lajien keruu innostaa luonnossa liikkumiseen.
– Ajattelen, että tuommoinen pelillistäminen toimii monessa. Vähän kuin pisteitä keräisi ja sitten voi kavereiden kanssa vertailla tuloksia. Toivon, että saisin vuodessa sata lajia tunnistettua, mutta jos ei onnistu, niin ensi vuonna uudestaan.
Tässä vaiheessa kevättä voi tunnistaa lähinnä puita, jäkäliä, sammalia tai kääpiä, mutta pian voi siirtyä kevätkukkiin.
Tunnistettavaa riittää, sillä Suomessa esiintyy yli 24 000 hyönteislajia, reilut 5 500 sienilajia ja yli 4 200 kasvilajia.