Luontoretkeilystä korona-aikana innostuneet suomalaiset ovat lähettäneet runsaasti luontohavaintojaan tutkijoiden käyttöön. Kasvi- ja eläinhavainnoista on hyötyä esimerkiksi ilmastonmuutoksen tutkimisessa. Lajitietokeskukseen lähetettyjen havaintojen määrä on kasvanut 50 prosentilla vuoden takaisesta.
Takatalvi on hieman hidastanut kevään etenemistä, mutta muuten kevät on tänä vuonna edennyt poikkeuksellisen vauhdikkaasti. Suomalaiset ovat havainnoineet eri lajeja innokkaasti retkeillessään luonnossa ja lähettäneet myös tiedot havainnoistaan tutkijoille ja järjestöille.
– Verrattuna viime vuoteen lajitietokeskukseen on kertynyt havaintoja melkein 50 prosenttia enemmän viimeisen kuukauden ajalta. Kasvua on viime vuoden noin 5000:sta havainnosta tämän vuoden 7300 havaintoon. Aikamoinen hyppäys on kyllä tullut, iloitsee Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) johtaja Leif Schulman.
Suomalaiset havainnoivat mielellään muun muassa muuttolintuja. Kuvassa kurkia.
Muuttolintuja, kukkia, hyönteisiä ja perhosia
Havaintoja kerätään myös Luonto-Liiton kevätseurannassa, joka on jatkunut jo yli 40 vuotta. Tänä vuonna havaintoja on tullut runsaasti.
– Säiden lisäksi koronatilanne näkyy tässä meidän kampanjassa. Monipuolisia havaintoja on tullut. On paljon muuttolintuja, kukkia, hyönteisiä ja perhosia. Valkovuokot aloittelevat kukintaa eteläisessä Suomessa. Sinivuokot ovat kukkineet jo jonkin aikaa ja leskenlehdet myös, listaa Luonto-Liiton ympäristökasvatuspäällikkö Malva Green.
Lajitietokeskuksen havaintoja hallitsee yllättävä laji.
– Nokkosperhonen oli se johtava laji. Siitä oli eniten havaintoja viimeisen kuukauden ajalta, kertoo Schulman.
Valkovuokot kukkivat jo eteläisessä Suomessa.
Havainnot auttavat ilmastonmuutoksen tutkimusta
Kansalaisten havainnot ovat arvokkaita tutkijoille. Niiden avulla voidaan seurata esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
– Tutkijat pystyvät analysoimaan näistä havainnoista kaikenlaista, esimerkiksi lajien levinneisyyttä ylipäätään. Pystytään näkemään, että monet lajit leviävät kohti pohjoista nyt ilmaston lämmetessä, mutta myös lajien vuodenaikaista esiintymistä. Kun havaintomassaa tulee paljon, niistä saadaan selville trendejä vuosien varrella, esimerkiksi miten kevätilmiöt aikaistuvat ilmastonmuutoksen myötä, selittää Schulman.
Kansalaishavaintojen avulla saadaan tietoa erityisesti tuttujen ja yleisten lajien tilanteesta. Kuvassa mustarastas.
Kansalaiset havainnoivat yleisiä lajeja
Tutkijoita kiinnostavat yleensä enemmän harvinaiset lajit, mutta kansalaishavaintojen avulla pystytään seuraamaan myös muutoksia yleisimpien kasvi- ja eläinlajien esiintymisessä.
– Tutkija kiinnittää yleensä huomiota harvinaiseen tai poikkeukselliseen. Kun harrastaja havainnoi, kaikki tavallisetkin lajit tulevat kirjattua. Usein huomataankin, että tavallisten lajien havainnot tulevat vain sitä kautta tai ainakin voittopuolisesti sitä kautta, että kansalaiset havainnoivat, kertoo Schulman.
Lajista voi tehdä havaintoilmoituksen, vaikka ei edes tunnistaisi lajia.
– Jos ei itse tunne lajia, voi ilmoittaa sen Mikä laji -lomakkeella. Melko nopeasti tulee vastaus, että mikä laji on kyseessä, vinkkaa Schulman.