Imusolmukesyöpä eli lymfooma ei ole yksi sairaus, vaan ryhmä erilaisia pahanlaatuisia imukudoskasvaimia. Niihin sairastuu vuosittain yli 2 100 suomalaista.
Jemina Pallari, 27, luuli ensin jatkuvaa väsymystään anemiaksi, sitten hengittämisestä tuli kivuliasta.
Useat lääkärit diagnosoivat Jeminan oireet lihasperäisiksi, mutta kuukausien oireilun ja turhien lääkekuurien jälkeen keuhkojen välistä löytyi lopulta kahdeksan senttimetrinen kasvain, joka paljastui primaariksi mediastinaaliseksi suurisoluiseksi B-solulymfoomaksi.
Lymfoomat ovat yksi yleisimmistä syöpätaudeista ja ne ovat alle 30-vuotiaiden yleisin syöpä.
Lymfoomat jaetaan kahteen päätyyppiin: B- ja T-solulymfoomiin. Näistä B-solulymfoomat ovat yleisempiä.
Esimerkiksi diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan sairastuu Suomessa vuosittain yli 700 ihmistä, kertoo Syöpäjärjestöt.
Taudinkuvan mukaan lymfoomat voidaan jakaa joko hidaskasvuisiin tai aggressiivisiin, ja ne voivat kehittyä minne tahansa kohtaan kehossa, koska imukudoksen soluja on ympäri kehoa.
Lymfooma leviää aluksi imuteitä pitkin, mutta se saattaa tunkeutua myös viereisiin elimiin imukudoksen ulkopuolelle.
Lue myös: Missä kohtaa kehoa ihosyövän riskiluomia on eniten? Lääkäri vastaa
Kivuton turvotus imusolmukkeissa tavallisin oire
Lymfoomien oireet määräytyvät sen mukaan, missä elimessä kasvain tai kasvaimet ovat.
Jos sairaus alkaa keuhkojen välissä olevista imusolmukkeista, ensimmäisenä oireena saattaa olla yskä, paineen tunne tai hengitysvaikeus.
Lymfoomat voivat aiheuttaa myös kuumeilua, yöhikoilua, uupumista, ihon kutinaa, kipua rintakehässä, ylävatsassa tai luissa. Myös selittämätön painon putoaminen on mahdollista, kertoo Mayo Clinic.
Tavallisimmin lymfooma löytyy, kun ihminen hakeutuu lääkäriin kaulan, niskan, soliskuopan, kainalon tai nivusen turvonneen ja kivuttoman imusolmukkeen vuoksi, kertoo Syöpäjärjestöt.
Lue myös: Suomalaisyhtiö löysi mahdollisesti uuden hoidon syöpään
Aiheuttajia ei juuri tunneta
Vaikka imusolmukesyöpien aiheuttajista tiedetään suhteellisen vähän, on tiedossa joitain tekijöitä, jotka nostavat riskiä. Lymfoomia ei kuitenkaan voi ehkäistä tai estää millään.
Heikentynyt immuunijärjestelmä on yksi imusolmukesyövän riskitekijöistä. Immuunijärjestelmää voivat heikentää esimerkiksi tehty elinsiirto, jotkin sairaudet tai lääkkeet, jotka säätelevät immuunijärjestelmää, kertoo Mayo Clinic.
Jotkut infektiot, kuten hiv, helikobkteeri ja mononukleoosia aiheuttava Epstein–Barrin virus nostaa lymfoomariskiä.
Näiden lisäksi tietty ikä ja lähisukulaisen lymfooma ovat riskitekijöitä sairastumiselle.
Esimerkiksi Hodgkinin lymfoomat ovat nuorten aikuisten syöpiä, potilaat ovat usein 20–30-vuotiaita. Toinen taudin esiintymishuippu on 60-vuotiailla, kertoo Syöpäjärjestöt.
Lue myös: Kolmekymppinen Juulia on sairastunut syöpään jo kahdesti – ennen diagnoosia hoidoksi tarjottiin särkylääkettä
Ennuste usein hyvä
Imusolmukesyövän hoitotavat valitaan sen mukaan, mitä alatyyppiä syöpä on, miten nopeasti syöpä on kasvanut, onko se levinnyt ja missä kunnossa potilas on.
Lymfoomia hoidetaan sytostaateilla, muilla lääkkeillä, sädehoidolla ja seurannalla.
Taudin ennuste on nykyisin hyvä. Valtaosa alle 60-vuotiasta potilaista paranee, yli 60-vuotiaiden potilaiden ennuste ei ole aivan yhtä hyvä, kertoo Syöpäjärjestöt.
Katso myös video: Mistä tunnistaa melanooman, tyvisolu- ja okasolysyövän iholla?
3:47
Ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund Ihosairaalasta kertoo, millaisista merkeistä ihosyövän voi tunnistaa.
Lue myös: "Rusketusta voisi sanoa ihosyövän esi-esiasteeksi" – kolme faktaa ihosyövästä, jotka kannattaa painaa mieleen
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Syöpäjärjestöt, Mayo Clinic