Omaura-luokka on vaihtoehtoinen tapa suorittaa peruskoulu. Riihimäkeläinen Jenni Mattila, 15, sai potkua opinnoilleen siirtyessään peruskoulun viimeisenä vuonna Omaura-luokalle.
Mattilalle käytännön tekeminen on aina ollut teoriaopintoja mielekkäämpää. Kun sosiaalityöntekijä viime keväänä suositteli Omaura-luokkaa, Mattila päätti hetken pohdinnan jälkeen antaa vaihtoehdolle mahdollisuuden.
– Ensin ajattelin, että vaikuttaakohan Omaura tulevaisuuteeni, että katsotaanko minua vinoon, kun olen käynyt joustavan perusopetuksen, Harjurinteen koulusta siirtynyt tyttö kertoo.
Omaura-luokka eli nykyaikaisemmin JOPO, joustavan perusopetuksen luokka, tarjoaa vaihtoehdon perinteille peruskoululle. 1990-luvun alussa käynnistynyt toiminta perustuu käytännönläheisyyteen. Tavoitteena on, että jokainen nuori saisi peruskoulun päättötodistuksen.
– Ajatuksena on, että peruskoulu käytäisiin loppuun vähän toisella tavalla. Koulu ei olisi pelkästään penkeillä istumista, vaan enemmän yhteisöllistä ja yrityselämään suuntautunutta, Jennin opettaja Jani Heikkinen selvittää.
Työelämään suuntautumisen mahdollistavat lukuvuoden aikana suoritettavat useat työharjoittelut. Riihimäellä omauraopetukseen kuuluu viisi viiden viikon mittaista työharjoittelujaksoa. Harjoittelujaksojen aikana nuoret käyvät kolmena päivänä viikossa valitsemassaan harjoittelupaikassa. Loput kaksi päivää he viettävät koulussa.
”Olen oppinut, kun olen saanut tehdä rauhassa”
Mattilalle on kertynyt Omauralla viettämänsä lukuvuoden aikana työkokemusta päiväkodista, alakoulusta, kirpputorilta ja Prismasta. Viimeisen harjoittelun tyttö aikoo suorittaa niin ikään kirpputorilla.
Työharjoittelut tarjoavat oppilaille tilaisuuden tutustua työelämään turvallisesti. Mattilalle harjoittelut ovat antaneet kokemusta esimerkiksi ihmisten parissa toimimisesta.
– Olen saanut työkokemusta ja esimerkiksi kesätöitä kirpputorilta. Muutenkin on varmasti helpompi päästä jatkossa kesätöihin, kun on tehnyt paljon harjoitteluja, hän miettii.
Riihimäellä Omaura-luokka opiskelee nuorisotila Monarissa. Kuva: Jenni Mattila.
Työkokemuksen ohella harjoittelut tuovat kouluarkeen vaihtelua. Myös Mattilan oppiminen on tehostunut. Hän kertoo parantaneensa arvosanojaa ainakin englannissa ja matematiikassa.
– Arvosanani ovat lähteneet nousuun ja olen oppinut asioita, jotka olisi pitänyt oppia jo kasilla tai seiskalla, kun olen saanut tehdä niitä rauhassa. Esimerkiksi matematiikan prosenttilaskut olen oppinut nyt kunnolla, kun olen saanut enemmän tukea kuin isossa luokassa, hän kertoo.
Omaura- tai JOPO-luokalla ei tarkoiteta erityisluokkaa, vaikka siinäkin kyse on pienopetusryhmistä. Uuden opetussuunnitelman mukaan kyseisellä luokalle opiskelevaa varten tarvitsee tehdä oppimissuunnitelma, mutta erityisen tuen päätöstä ei luokalle siirtymiseen tarvita. Sen sijaan Omaura-luokalle siirrytään vapaaehtoisesti.
Vaihtoehtoinen peruskoulu
- Omauraopetuksessa korostuvat käytännönläheisyys ja työelämäjaksot.
- Omauraopetus noudattaa opetussuunnitelmaa ja sen tuloksia arvioidaan kuten perinteisissäkin peruskouluissa.
- Mannerheimin Lastensuojeluliitto käynnisti Omauran 1990-luvun alussa.
- Nykyään omauraluokkia nimitetään JOPO-luokiksi eli joustavan perusopetuksen luokiksi.
- JOPO-kehittämistoiminta on vuonna 2006 opetusministeriön käynnistämä toiminta, jonka tavoitteena on niin ikään turvata peruskoulun päästötodistus JOPO-opiskelijoille.
lähde: edu.fi, riihimaki.fi, oph.fi
Omauralla ei tarvitse pelätä
Riihimäellä kymmenpaikkaiseen Omaura-luokkaan haetaan oppilaita kaikilta kaupungin yläkouluilta. Omaura-oppilaat eivät yleensä kärsi oppimisvaikeuksista, vaan kyse on enemmänkin asenteeseen liittyvistä vaikeuksista.
– Omaura-oppilailta puuttuu usein motivaatiota, eikä koulunkäynti oikein kiinnosta heitä. He haluavat päästä tekemään asioita, Heikkinen kertoo.
Riihimäellä opetuksesta vastaa Heikkinen. Apunaan hänellä on kaupungin sosiaaliohjaaja.
Opettaja kuuntelee oppilaiden toiveita ja pyrkii muokkaamaan opetuksen oppilaiden tarpeisiin sopivaksi. Pieni tänä vuonna kahdeksan oppilaan ryhmä mahdollistaa joustavan opetuksen.
– Kysyn aina oppilailta, että miten sinä haluat opiskella. Ammattikouluun meneviä ei ehkä kiinnosta matikka, niin sitten mietimme yhdessä, mitä tulevassa ammatissa tarvitaan. Tarvittaessa otetaan vaikka takapakkia ja kerrataan asioita, joita olisi pitänyt oppia, Heikkinen selvittää.
Myös Mattila kiittelee Omaura-luokkaa erityisesti sen pienestä ryhmäkoosta. Aiemmin perinteisessä peruskoululuokassa tyttö saattoi jättää vastaamatta, koska pelkäsi muiden luokkakavereiden reaktiota. Omaura-luokassa pelkoa ei enää ole.
– Täällä ei tarvitse pelätä mitään. Meillä on todella hyvä luokkahenki. Kenenkään ei tarvitse esittää mitään, vaan kaikki saavat olla omia itseään, Mattila kiittelee.
Tavoitteena opiskelupaikka
Riihimäellä Omaura-luokka toimii nuorisotila Monarissa. Heikkisen mukaan oma tila edesauttaa opiskelun rauhoittamista. Koulunkäyntiin on helpompi keskittyä, kun konfliktit muiden oppilaiden ja opettajien kanssa on minimoitu.
Parin vuoden ajan Riihimäen Omaura-luokan opettajana toimineen Heikkisen mukaan opetusmuodon tulokset ovat olleet pääasiassa myönteiset. Esimerkiksi viime vuonna Heikkinen muistelee kaikkien oppilaiden päässeen haluamiinsa jatko-opintopaikkoihin.
Myös Mattila tavoittelee opiskelupaikkaa syksyksi. Aluksi Mattila ajatteli pyrkivänsä peruskoulun jälkeen lähihoitajaopintoihin, mutta työharjoittelujen jälkeen tytön ajatukset muuttuivat radikaalisti. Tyttö nimittäin haki kevään yhteishaussa opiskelemaan Hyvinkään ammattioppilaitokseen turvallisuusalan perustutkintoon.
– Haluaisin ehkä tulevaisuudessa poliisiksi tai vanginvartijaksi, koska haluaisin vahtia ja pitää huolta ihmisistä, Mattila pohdiskelee.
Kuvatekstiä korjattu 10.4.2017 klo 8.53.