Tutkimuksen mukaan jopa pieni lisäys päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen voi laskea verenpainetta merkittävästi.
Kohonnut verenpaine eli verenpainetauti on yksi yleisimmistä suomalaisten kansantaudeista. Suomalaisista aikuisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine. Noin miljoona syö verenpainetta alentavia lääkkeitä, mutta heistäkin vain noin 40 prosentilla verenpaine on hoitotavoitteessa.
Terveelliset elämäntavat, mukaan lukien liikunta, ovat avainasemassa verenpaineen laskemisessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan verenpainetta voisikin laskea suhteellisen helposti liikunnan avulla, uutisoi muun muassa SciTechDaily.
Circulation-julkaisussa esitellyssä tutkimuksessa todetaan, että jo pienikin fyysisen aktiivisuuden lisääminen päivittäisrutiiniin voi auttaa verenpaineen laskemisessa.
Kansainvälisen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että jo viisi minuuttia lisää fyysistä aktiivisuutta päivässä voisi mahdollisesti alentaa verenpainetta. Jos päivittäisestä istuma-ajasta korvaa 20–27 minuuttia liikunnalla, kuten ylämäkeen kävelyllä, porrastreenillä, juoksulla tai pyöräilyllä, on lopputuloksena jo kliinisesti merkittävä verenpaineen lasku.
– Korkea verenpaine on yksi suurimmista terveysongelmista maailmanlaajuisesti, mutta toisin kuin joihinkin merkittäviin sydän- ja verisuoniperäisiin kuolleisuuden syihin, ongelmaan voi olla suhteellisen helppo puuttua lääkityksen lisäksi, toteaa tutkimusta johtanut professori Emmanuel Stamatakis.
Stamatakis huomauttaa, että tutkimustulokset jo viiden minuutin treenin avusta osoittavat, kuinka tehokkaita lyhyetkin liikuntahetket ovat verenpaineen hallintaa ajatellen.
Hoituuko korkea verenpaine elämäntapamuutoksella vai tarvitaanko lääkitystä? Juttu jatkuu videon alla.
9:32
Haastattelussa Turun yliopiston sisätautiopin professori Teemu Niiranen.
Alle puolella tunnilla päivässä merkittävä vaikutus
Tutkijatiimi analysoi 14 761 vapaaehtoisen terveydsataa viidessä maassa nähdäkseen, kuinka tietyn liikkumismallin korvaaminen toisella vaikutti verenpaineeseen.
Päivittäinen aktiviteetti jaettiin kuuteen kategoriaan: uneen, paikallaan pysymiseen, kuten istumiseen, hitaaseen kävelyyn, nopeaan kävelyyn, seisomiseen ja tehokkaampaan liikkumiseen, kuten juoksemiseen, pyöräilyyn tai porrastreeniin.
Tutkijat havaitsivat, että kun paikallaan pysyvästä käytöksestä korvaa 20–27 minuuttia liikunnalla päivittäin, sydän- ja verisuonisairauksien riski voisi mahdollisesti alentua 28 prosentilla.
Tutkijat pitävät hyvänä sitä, että verenpaineeseen on mahdollista vaikuttaa positiivisesti omista fyysisistä kyvyistä huolimatta. Liikunnaksi kun lasketaan niin bussille juoksu kuin vaikkapa lyhyt asioiden hoito pyörällä kulkienkin. Monen liikunnallisen elementin voikin sisällyttää päivän rutiineihin kuin huomaamatta. Vain vähän liikkuville jo kävelyllä oli positiivisia vaikutuksia verenpaineeseen. Jos verenpainetta pitää laskea dramaattisemmin, tehokkain vaikutus on rankemmalla liikunnalla.
Myös aiemmat tutkimukset ovat vahvistaneet käsitystä liikunnan verenpainetta parantavasta vaikutuksesta.
Lue myös: Tutkijat vertasivat treenimuotoja: Nämä erityisen hyödyllisiä korkeasta verenpaineesta kärsiville
Korkealla verenpaineella vakavat seuraukset
Korkea verenpaine aiheuttaa harvoin mitään oireita, mutta pitkään jatkuessaan paine kuitenkin vaurioittaa ja kovettaa valtimoita, joita on ympäri kehoa. Lisäksi verta pumppaava sydänlihas kasvaa joutuessaan työskentelemään enemmän.
Siksi ihminen saattaakin sairastua esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöön, sydäninfarktiin, sydämen ja munuaisten vajaatoimintaan tai dementiaan. Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti eniten terveiden elinvuosien menetyksiä aiheuttava riskitekijä.
Verenpaine on koholla, kun systolinen eli yläpaine on 140 mmHg (millimetriä elohopeaa) tai diastolinen eli alapaine on 90 mmHg tai arvot ovat näitä korkeammalla.
Lue myös:
Salakavalat syyt saavat verenpaineen nousemaan – huomioi nämä arjessasi
Neljä merkkiä vaarallisen korkeasta verenpaineesta
Katso myös: Stressikin voi nostaa verenpainetta – miten stressipallon saa purettua?
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Toimittaja Inka Korhonen ja psykofyysisen fysioterapiayhdistyksen johtaja Kirsti Niskala näyttävät helpot liikkeet, joilla stressiä saa purettua kehosta kotioloissa.
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: SciTechDaily, Circulation