Vainajista löydetään yhä useammin huumausaineita tai huumaavia lääkkeitä. Viime vuonna huumaavia aineita löytyi yli 350:stä vainajasta, mikä on selvästi edellisvuotta enemmän.
Sellaisia kuolleita, joiden ruumiista löytyy huumausaineita tai huumekäyttöön liittyviä lääkeaineita, on vuosi vuodelta enemmän. Viime vuonna huumaavia lääkeaineita löydettiin noin 350:stä ruumiista, kun edellisvuonna luku oli 309. Määrä on siis kasvanut vuodessa kymmenillä.
Vainajissa näkyvät sekakäytön seuraukset: useimmiten ruumiista löytyy useita eri huumaavia aineita.
–Buprenorfiini on edelleen ykkönen, sen jälkeen kodeiini, tramadoli ja muita reseptilääkkeitä, sanoo oikeuskemian yksikön johtaja Ilkka Ojanperä Hjelt-instituutista.
Opiaatteihin kuuluvaa kodeiinia löytyy yskänlääkkeistä ja kipulääkkeistä. Tramadoli on opioidi ja keskushermostoon vaikuttava kipulääke.
Buprenorfiini on vaikuttavana aineena huumeiden korvaushoitolääkkeissä Subutex ja Suboxone. Kuolleista löytyy tyypillisesti nimenomaan katukaupasta hankittua Subutexia, mutta ei juuri koskaan yksin sitä.
–Myrkytykset johtuvat siitä, että oheiskäytetään rauhoittavia lääkeaineita. Huumehoidon yhteydessä pitäisi varmaankin vielä enemmän teroittaa ongelmia, joita liittyy buprenorfiinin ja minkä tahansa rauhoittavan aineen sekakäyttöön, Ojanperä sanoo.
Myös se vaikuttaa, kuinka ainetta käyttää. Buprenorfiini on korvaushoidossa oikein käytettynä - kielen alle otettuna - turvallinen aine.
–Jos sitä ruvetaan pistämään suonensisäisesti, tilanne muuttuu ratkaisevasti, Ojanperä sanoo.
Sekakäyttö tyypillistä Suomessa
Omaiset huumetyön tukena ry tekee eri tavoin töitä huumeidenkäyttäjien kanssa. Yhdistyksellä on matalan kynnyksen toimintoja, jonne ihmiset voivat tulla myös päihtyneenä. Asiakkaita on viime aikoina riittänyt, kertoo toiminnanjohtaja Ron Furman.
–Asiakasmäärät ovat nousseet tosi rajusti ja ihmiset ovat entistä huonommassa kunnossa, Furman sanoo.
Perinteisen huumevalikoiman päälle suomalaiseen sekakäyttökulttuuriin on tullut uusia muuntohuumeita. Niiden vaikutuksia on vaikea arvioida.
–Aineiden seuranta on vaikeaa, sillä niiden kehitystyö on nopeaa ja valikoima kasvaa. Uusista aineista ainoastaan MDPV ja Alfa-PVP ovat aiheuttaneet useampia huumemyrkytyksiä, Ojanperä sanoo.
Eri aineiden sekakäyttö on meillä yleisempää kuin muualla Euroopassa.
–Tänä päivänä ei ole enää hirveästi selkeitä yhden aineen käyttäjiä. Nyt aineita on paljon, ja usein mukana on myös alkoholi. On todella huolestuttavaa ja surullista, että käytetään paljon, eikä tiedetä, mitä, Furman sanoo.
Kun vainajasta löytyy huumeita ja lääkeaineita, se ei suinkaan aina tarkoita, että ihminen olisi kuollut esimerkiksi yliannostukseen.
–Vain osa tapauksista, joissa löydetään huumausainetta, on tapaturmaisia myrkytys- tai yliannostuskuolemia. Osa on muita kuolemia, jotka liittyvät liikenteeseen, putoamiseen, itsemurhiin tai henkirikoksiin, Ojanperä sanoo.
”Jokainen kuolema on turha”
Huumausainekuolemien määrän vähentäminen on hankalaa. Viime vuosien säästöpaineissa koko päihdehoitojärjestelmä on joutunut myllerryksiin. Kunnat tarjoavat käyttäjille mieluummin omia palveluitaan kuin ohjaavat käyttäjiä ostopalvelujen pariin.
–Päihdepalvelujärjestelmä suosii avohoitoa. Laitoshoitoa kun on kevennetty todella paljon ja avohoitoa lisätty, eikä pelkkä avohoito sovi kaikille, Furman sanoo.
Käyttäjälle tämä tarkoittaa sitä, että hänellä on vähemmän hoitovaihtoehtoja valittavana.
–Hoitoon sitoutuminen on hyvin yksilöllistä ja kuntoutuminen on pitkä prosessi, joka koostuu erilaisista palasista. On katkaisuhoito, laitoshoito, avokuntoutus ja jälkihoito, jotka kaikki ovat erittäin tärkeitä. Tällä hetkellä on vaara, että asiakas tipahtaa näiden palveluiden väliin. Jos sinne tipahtaa, siinä kohtaa on retkahtamisen riski - ja sen jälkeen kaikki alkaa taas alusta, Furman sanoo.
Huumausaineita on löytynyt vainajista joka vuosi enemmän 1980-luvulta saakka.
–Jokainen kuolema on turha yhteiskunnalle ja kaikille kuolleen läheisille ja kavereille, sanoo Furman.