Suomalaisnuorten huumeiden käytössä iso muutos: "Kuolemien estämiseksi ei tehdä juuri mitään"

Taustalla on kysynnän ja tarjonnan muutoksen ohella laajempi muutos huumekulttuurissa. Näin aloittaa dosentti Mikko Salasuo, joka on tutkinut suomalaisten päihteidenkäyttöä kohta 30 vuoden ajan. Tässä ajassa saatavuus ja kysyntä ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.

Suomalaiset huumekuviot ovat Salasuon mukaan omanlaisensa ja tunnistettavissa on tiettyjä pääpiirteitä. Ongelmakäytön osalta näitä pääpiirteitä ovat amfetamiinin vahva asema, opioidilääkkeiden, erityisesti buprenorfiinin, merkitys ja sekakäyttö. Huumekuolemien osalta kaksi viimeksi mainittua ovat isossa roolissa.      

Heroiini on hävinnyt markkinoilta ja lääkeopioidit nautitaan usein suun kautta. Mutta palataan ajassa taaksepäin. Mitä on tapahtunut?

– Suomi on aina 1970-luvun alusta ollut poikkeus huumeiden ongelmakäytön osalta. Suomessa ja muutamassa muussa maassa amfetamiini on ollut ongelmakäyttäjien suosima huume. Heroiinin ja opioidien käyttö yleensä, jotka liittyvät vahvasti huumekuolemiin, on ollut vähäisempää ja nuorten keskuudessa harvinaista. Nuorten huumekuolemia oli vähän, sanoo Salasuo.   

Lue myös:Huumeiden katukaupassa valtavia muutoksia Suomessa: "Puhutaan 1000 aineesta" 

Enää vähäisyydestä ei voi puhua ja ne koskettavat koko maata. Kaikista alle 25-vuotiaista Suomessa vuonna 2023 kuolleista 149:llä oli viitteitä huumausaineiden käyttöhistoriasta, selviää asiaa käsittelevästä Otkesin raportista. Tutkinnassa nousi esille, että suurimmassa osassa tapauksia kuoleman aiheutti bentsodiatsepiinien ja opioidien samanaikainen käyttö. Eikä yhtäaikaisen käytön vaaroja ole tunnistettu riittävästi.

– Suurin osa huumekuolemista on tapaturmaisia ja estettävissä olevia myrkytyksiä, joissa ihminen kuolee käytettyään lääkeopioideja, alkoholia ja rauhoittavia lääkkeitä samaan aikaan. 

Kuolemien suurta määrää selittää Kaarlo Simojoen mukaan "saatetaan lähes suoraan aloittaa vahvojen opioidien käytöstä, kun ennen sitä on edeltänyt muiden aineiden käyttöä". 

– Opioidien suosio on mielestäni yksi iso tekijä. Lisäksi erilaiset vahvat stimulantit ovat myöskin pinnalla ja huumeiden sekakäyttö myös alkoholin kanssa lisää yliannostusten riskiä. Korona siirsi myös huumekaupan digitaaliseen maailmaan, joten nuoret saavat entistä helpommin aineita käsiinsä sekä myöskin markkinointia, sanoo Simojoki, joka toimii päihdelääkärinä Mehiläisessä.

"Huumekuolemien estämiseksi ei tehdä juuri mitään"

Kuolemat ovat siis olleet estettävissä, mutta silti ne tapahtuivat.Miksi niiden on annettu tapahtua, A-klinikan ylilääkäri Margareeta Häkkinen?

– Rahapula on varmasti pääsyy. Rahapulan taustalla on priorisointi: ne rahat, mitä on käytettävissä, menevät muihin kohteisiin, kun joka puolella on tarvitsijoita. Huumeriippuvuuksien osalta stigma ja tietämättömyys ovat varmasti priorisoinnin ja piilopriorisoinnin suurin syy. 

– Edelleen ajatellaan, että tämä on vain köyhien, syrjäytyneiden ongelma ja "unohdetaan" tämä marginaaliryhmä, kuten Suomessa on pitkään ollut tapana, sanoo Simojoki.

Lue lisää: Vaarallinen trendi nostamassa päätään? Tamperelaisfestareilla ilmiö näkyi hotellissa ja kaduilla: "Ollaan nyt vähän odottavalla kannalla"

– Todellisuudessa huumeet koskettavat meitä kaikkia eikä niiden käyttö ole kiinni sosioekonomisesta asemasta. Lisäksi yhteiskunnan rakenteet ja realiteetti vaikuttavat myös siihen, että ihmiset ajautuvat päihteiden käyttöön. Mikäli nuori ei koe kuuluvansa yhteiskuntaan eikä näe mielekästä tulevaisuutta itselleen on hän riskissä kokeilla päihteitä. Lisäksi niiden saatavuus ja tarjonta on kasvanut räjähdysmäisesti, Simojoki jatkaa.

– Vain vähän kärjistäen voisi sanoa, että huumekuolemien estämiseksi ei tehdä juuri mitään. Ja kyse ei ole siitä, etteikö keinoja olisi. THL:n vetämä asiantuntijaryhmä esitti hiljattain 12 keinoa, joilla huono kehitys saataisiin kääntymään, toteaa THL:n johtava asiantuntija Tuukka Tammi. 

– Ongelmat ovat paljolti asenteissa ja siinä millaiset stereotypiat huumeita käyttävien ihmisten ja huumekuolemien ympärillä hallitsevat: kuolema nähdään ikään kuin vääjäämättömänä päätepisteenä kaoottiselle "huume-elämälle". Näin ei suinkaan ole, vaan huumekuolemat ovat estettävissä monin tavoin, ja eri ikä- ja kohderyhmille tepsivät parhaiten vähän eri keinot. 

“Heitä ei usein edes haluta nähdä ihmisinä sairautensa takana”

A-klinikan Häkkinen allekirjoittaa Tammen näkemyksen.

– Vaikka hallitusohjelmassa mitä lukee nuorten huumekuolemien estämisestä, niin kirjauksen toteuttamiseksi ei ole tehty mitään, vaikka mahdollisia keinoja on koko ajan ollut tiedossa

Kuulostaa käsittämättömältä, mutta Häkkinen joutuu toteamaan, että päihderiippuvuus on sairaus.

– Sitä ei ymmärretä, että päihderiippuvuus on sairaus, josta ei parannuta ottamalla itseä niskasta kiinni. Eikä huumeita käyttävä nuorikaan ihminen valitettavasti herätä samanlaista sympatiaa ja auttamisen halua kuin moni muu ihmisryhmä.

– Heitä ei usein edes haluta nähdä ihmisinä sairautensa takana, jatkaa Häkkinen.

Lue myös: Tällaista on elämä päihderiippuvaisten läheisenä – Tiia Naukkarisen huoli ei helpota kesälomallakaan

"Suomen huumekulttuuria voidaan pitää monia muita maita lääkkeellistyneempänä"

Salasuo kertoo, että merkittävä käänne oli 9/11-isku vuonna 2001 ja Yhdysvaltojen toimet terrorismin vastaisessa sodassa, erityisesti toimet Afganistanissa. Heroiinin saatavuus romahti. Suomessa korvaushoitolääkkeet, lähinnä buprenorfiini, korvasi heroiinin.

– Kun samaan aikaan huumekokeilut ja käyttö kasvoivat Suomessa, rakentui suomalaisen huumeiden ongelmakäytön uusi peruskuva: amfetamiinin ongelmakäyttö ja buprenorfiinin ongelmakäyttö. Näiden rinnalla ja lomassa ongelmakäytössä kulki sekakäyttö, jossa käytetään lääkkeitä, huumeita ja alkoholia saatavuuden ja tilanteen mukaan.  

Heroiinin vaihtuminen buprenorfiinin nähtiin aluksi Suomessa myönteisenä asiana, sillä buprenorfiinin käytön riskit ovat monin tavoin heroiinia vähäisempiä. Huumekuolemat kuitenkin lisääntyivät 2000-luvun alussa. 

– Ongelma syntyi, kun buprenorfiinin ja muiden opioidien käyttäjät alkoivat käyttää samanaikaisesti rauhoittavia lääkkeitä eli bentsodiatsepiineja. 

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Lähetä vinkki!

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.

Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.

Lue myös: Vahvistuvan kokaiinin seurauksena jopa äkkikuolema – päihdelääkäri huolissaan: "On tuurista kiinni, mitä saa"

THL:n asiantuntijan mukaan Suomen tilanne kertoo lääkkeellistymisestä.

– Suomen huumekulttuuria voidaan pitää monia muita maita "lääkkeellistyneempänä", toteaa johtava asiantuntija Tuukka Tammi.

– Ja voihan olla, että ajatus lääkkeestä synnyttää joillekin kohtalokkaan oletuksen sen turvallisuudesta verrattuna vaikkapa kadulta hankittuun heroiiniin, Tammi jatkaa.

Huumekuolemien kasvun taustalta löytyy opioidien, bentsojen ja alkoholin samanaikainen sekakäyttö. 

– Näiden keskushermostoa lamaavien aineiden yhdistelmissä 1+1 ei olekaan 2, vaan aineet buustaavat tosiaan. Samanaikaisesti käytettynä kuolema voi aiheutua jo ”lääkinnällisillä” annoksilla.

Heroiini ei ainakaan toistaiseksi ole palannut Suomeen.

– Vuosituhannen taitteessa tapahtunut muutos opioidikuvioissa on jäänyt pysyväksi. Lääkeopioidit ovat katukaupassa myös selvästi heroiinia edullisempia, joten markkina tuskin palaa entiselleen, sanoo Salasuo.

”Huumekuolemia” aiheuttavat aineet, jotka ovat lääkkeitä ja useimmiten myydään alkuperäisissä lääkepakkauksissa”

Huumeiden ongelmakäyttö on lisääntynyt koko vuosituhannen alun ajan.

THL:n arvion mukaan Suomessa oli vuonna 2017 noin 31 000–44 000 huumeiden ongelmakäyttäjää. Määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Opioidien merkitys huumekuvioissa on hitaasti kasvanut niin, että amfetamiinin ja opioidien ongelmakäyttäjiä on suunnilleen saman verran.   

– On huomion arvoista, että "huumekuolemia" aiheuttavat aineet, jotka ovat lääkkeitä ja useimmiten myydään alkuperäisissä lääkepakkauksissa. Tämä koskee yhtä lailla täysi-ikäisten kuin nuortenkin huumekuolemia. 

Salasuon mukaan on perusteltua kysyä tämä seuraava kysymys: Mikä on lääketeollisuuden rooli huumekuolemien lisääntymisessä? Tutkija ottaa esimerkin Atlantin takaa.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa lähes 20 vuotta jatkuneessa huumekuolemaepidemiassa lääketeollisuus on ollut isossa roolissa, kun opioidipohjaisia kipulääkkeitä myytiin dollarinkuvat silmissä ilman kunnon sääntelyä ja virheellisin väittein.

Kun huumeen ja lääkkeen raja on entisestään hämärtynyt, ovat huumekuviot muuttuneet. Hengenvaarallinen asetelma syntyy, kun vaikutuksia buustataan rauhoittavilla lääkkeillä tai alkoholilla. Asian voi nähdä yleisemmän kulttuurinmuutoksen näkökulmasta.

– Nyky-yhteiskuntaamme on kutsuttu psykofarmakologisoituneeksi. Sillä tarkoitetaan sitä, kuinka on tullut aika tavalliseksi ajatella psyyken ja olotilojen olevan rutiininomaisesti muovattavissa lääkkeillä, toteaa Tammi.

– Ei siis ole ihme, että silloin sattuu myös tapaturmia yhä enemmän, varsinkin nuorilla kokemattomilla ihmisillä, Tammi summaa.

Lue myös: Suomesta löytynyt ennätysmäärä myrkkypillereitä, jotka on naamioitu laillisiksi lääkkeiksi – voi tappaa ensimmäisellä käyttökerralla 

"Suomessa ei panosteta siihen, että edes laki toteutuisi"

Lisäksi lienee sanomattakin selvää, että kuvaan kuuluu mielenterveyden ongelmat. THL:n tutkimuksen mukaan joka toisella vuosien 2019–2021 aikana huumemyrkytykseen kuolleista nuorista oli jokin mielenterveyshäiriö. Tiedossa on myös se, että huumeisiin kuolleilla nuorilla on terveydenhuollossa usein havaittu päihdeongelma, mutta he eivät silti ole olleet hoidossa.

– Suosituksista riippumatta Suomessa ei ole nuorille suunniteltua integroitua päihde- ja mielenterveyshäiriöiden hoitoa, sanoo Häkkinen.

Häkkinen kertoo, että päihdehoito kyllä estäisi kuolemia, jos hoitoon pääsisi oikea-aikaisesti ja jos hoidon sisältö olisi riittävää. 

– Meillä on esimerkiksi palveluvalikoimaneuvoston suositukset suositukset huumeriippuvuuksien psykososiaalisista hoidoista, mutta niitä ei käytännössä ole saatavilla. Suomessa ei panosteta siihen, että suositukset tai edes laki toteutuisivat.  Hoitoon ei pääse, jonot ovat tolkuttoman pitkiä ja kun hoitoa saa, on se vain minimaalista hoitoa. Laitoshoitojaksot ovat lyhyitä, intensiivistä avohoitoa ei ole. Ei ole nuoria houkuttavia hoitoja, mutta on paljon kynnyksiä hoitoon, Häkkinen luettelee.

"Hoidon vakava aliresursointi"

Nuorisopsykiatrian professori Anu Raevuori Helsingin yliopistosta ja HUSista näkee panostusten vähyyden.

– Nämä nuoret olisivat tarvinneet laadukasta ja pitkäjänteistä psykiatrista hoitoa, jossa päihdeongelman lisäksi huomioidaan muu psyykkinen sairastavuus, sanoo Raevuori.

Olisivat tarvinneet. Mutta eivät sitä saaneet?

– Uskon että psykiatrisen ja nuorisopsykiatrisen hoidon vakava aliresursointi ja siitä johtuva vaje osaltaan selittävät kuolemia.

Lue myös: Fentanyyli kylvää kuolemaa jo Virossa ja Ruotsissa – vaaran odotetaan jalkautuvan myös Suomeen