Joensuussa kesäkuussa 2023 menehtyneen 4-vuotiaan pojan kuoleman käsittely jatkuu tänään Itä-Suomen hovioikeudessa Kuopiossa. Tänään oikeuden tarkoitus on kuulla kuolleen pojan äitiä Muusa Rissasta, pojan isäpuolta Sebastian Halosta, pojan biologista isää ja useita todistajia.
MTV Uutiset seuraa paikan päällä oikeudenkäyntiä.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi pojan isäpuolen Sebastian Halosen törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta 7 vuoden ja 9 kuukauden vankeusrangaistukseen. Halosen tuomio on lainvoimainen.
Pojan äidin Muusa Rissasen oikeus tuomitsi törkeästä kuolemantuottamuksesta 3 vuoden ja 7 kuukauden vankeusrangaistukseen. Hovioikeus käsittelee pojan kuolemaa lähinnä Rissasen tuomion osalta.
Syyttäjä vaatii Rissaselle kovempaa tuomiota ja Rissanen puolestaan lievempää tuomiota.
Nyt puhuu kuolleen pikkupojan äiti.
Kodin sotkuisuus oli syynä kiireiselle sijoitukselle. Se oli ainoa syy. Sen jälkeen perhe siivosi asunnon. Sijoitus kesti kuukauden.
Rissanen kuvailee perheen elämää ihan normaaliksi. Milo meni aamulla päiväkotiin ja oli siellä neljään saakka.
Isäpuoli Sebastian Halonen osallistui pojan hoitoon, kävi esimerkiksi ulkoilemassa lapsen kanssa.
Rissasen mukaan hän tapasi omaa äitiään ja sisaruksiaan viikoittain. Ennen kuolemaansa poika oli ollut pari päivää poissa hoidosta.
– Me oltiin pojan kanssa kotona. Keskiviikkoaamuna mun täytyi lähteä käymään sairaalassa ja kaupassa, äiti kertoo.
Äiti kertoo, että oli alun perin kysynyt siskoltaan, haluaisiko tämä ottaa pojan. Sisko ei voinut ottaa poikaa, joten Rissanen pyysi Halosta vahtimaan poikaa.
Vahtivuoro vaihtui lennossa
Kun pojan isäpuoli tuli kotiin, Rissanen kävi kaupassa. Sitten Halonen kävi asioillaan, jonka jälkeen lapsen vahtivuoro vaihtui lennossa.
Rissanen kertoo kysyneensä Haloselta, oliko poika kiukutellut, kun tämä oli nukkunut edellisen yön huonosti. Halonen vastasi, että poika ei ole kiukutellut.
Jossain vaiheessa isäpuoli lopetti Rissasen viesteihin vastaamisen. Sitten Halonen viestitti, että oli käyttänyt poikaa suihkussa ja hangannut tämän kasvoja.
– Sitten saavuin kotiin ja huomasin, että pojan naama vähän punottaa, Rissanen kertoo.
– Sitten me syötiin ja leikittiin oikeastaan koko ilta Milon huoneessa. Sitten huomasin, että hänen huulensa ovat turvonneet. Ajattelin, että se johtuu siitä hankaamisesta. Kun hänelle nousi kuumetta, annoin särkylääkettä ja kylmää, ajattelin, että ne auttaa kuumeeseen.
Lisäksi äiti kertoo laittaneensa vaseliinia lapsen kasvoihin.
Halonen makoili tämän aikaa sohvalla. Rissanen kertoo olleensa pääasiassa pojan huoneessa.
Panadolia kuumeeseen
Rissanen kertoo, että hän vaihtoi jokusen sanan illan aikana Halosen kanssa.
– Oli meillä siinä pieni riitakin, että mitä on tapahtunut ja onko asiat oikeasti näin, Rissanen kertoo.
Rissanen kertoo, ettei huomannut pojassa muita oireita ensin kuin punotusta kasvoissa ja huulien turvotusta. Poika vaikutti väsyneeltä.
– Hän ei sanonut missään vaiheessa, että sattuisi mihinkään, Rissanen sanoo.
Normaalisti poika osasi kyllä äitinsä mukaan kertoa, jos häneen teki kipeää.
Sitten pojalle nousi kuumetta, eikä hän Rissasen mukaan suostunut ottamaan tabletista mehun sekaan liuotettua lääkettä. Rissasen perheen yhteisessä viestiryhmässä kävi ilmi, että Rissasen siskolla oli lasten Panadolia ja Rissanen kävi hakemassa sen.
– Annoin Milolle lääkettä ja sitten hän katseli lastenohjelmia puhelimelta. Hän heräili ja kävin katsomassa häntä, missään vaiheessa hän ei sanonut, että sattuisi johonkin.
Rissanen kertoo ajatelleensa, että jos aamulla pojan tila on muuttunut, hän veisi lapsen lääkäriin. Äiti ei säikähtänyt korkeaa kuumetta, koska pojalle nousi sellainen joka kerta, kun hän oli sairaana.
Aamulla Halonen herätti Rissasen.
– Hän sanoi, että Milo ei herää. Menin pojan huoneeseen ja Halonen soitti hätäkeskukseen. Silloin kuulin ensimmäistä kertaa, että hän puhui palovammoista, Rissanen kuvailee.
Kotona ei äidin mukaan väkivaltaa
Rissasen mukaan häne poikansa oli hyvin villi ja kolhi jatkuvasti itseään. Välillä poika törmäili äidin mukaan seiniin ihan tarkoituksella.
Rissanen kiistää, että Halonen olisi ollut koskaan väkivaltainen poikaa kohtaan.
– Leikit olivat joskus rajuja. Ja joskus hän saattoi luunapin antaa, Rissanen kertoo.
Rissanen pitääkin outona, että Halonen olisi satuttanut hänen lastaan höyrymopilla.
Syyttäjä kysyy useista viesteistä, joita Rissanen lähetti Haloselle ja syytti tätä väkivallasta poikaa kohtaan. Rissanen ei osaa oikein kertoa, mistä näissä tilanteissa oli kyse.
Poika pelaili puhelimellaan
Syyttäjä kyselee Rissaselta päivästä, jona tämä jätti poikansa Haloselle hoitoon.
Rissanen kertoo, että kun sai tietää, että pojan kasvoista lähtee nahka, hän oman kertomansa mukaan hämmästyi.
– Mietin, että miten se on mahdollista ja mitä vittua.
Rissanen kertoo havainneensa lapsen kasvojen nahanlähdön kotiin tullessaan.
– Siinä se pelaili puhelimellaan ja oli ihan normaali.
Syyttäjä kysyy, että oliko vammat voineet syntyä sen jälkeen, kun Rissanen palasi kotiin. Äiti kiistää sen.
Lapsella oli laaja-alaiset palovammat, kymmenen prosenttia hänen ihostaan, lähinnä ylävartalosta ja kasvoista oli toisen asteen palovammojen peitossa. Tällaiset vammat ovat erittäin kivuliaita.
Illan aikana Rissanen on kuitenkin lähettänyt viestejä, joissa kertoo lapsen olleen ”kiukkuinen” ja ”kiukkupylly”.
– Hän ei halunnut nukkua, Rissanen kuvailee.
Syyttäjä kysyy, vilkaisiko äiti lapsensa paidan alle.
– En. Se ei tullut vain mieleeni.
Syyttäjä kysyy, miten Rissanen muka ajatteli, että pojan kuumeessa oli kyse vilustumisesta, vaikka hän hoiti lasta niin kuin palovammapotilasta hoidetaan. Rissanen ei osaa vastata tähän mitään muuta kuin ettei hänelle tullut mieleen, että pojalla olisi voinut olla palovammoja.
Syyttäjä tenttaa Rissasta, että kun lapsen kuume nousi ja turvotus lisääntyi, eikä poika halunnut nukkua, eikö äidille tullut mieleen viedä lapsi lääkäriin. Äiti vastaa, että hän olisi vienyt lapsen lääkäriin, jos oireet olisivat pahentuneet.
Syyttäjä kysyy, pelkäsikö äiti lastensuojelullisia toimenpiteitä.
– En pelännyt, ei tullut mieleenkään.
Syyttäjä kysyy, tiesikö Rissanen, että Halonen teki sohvalla maatessaan huumekauppaa.
– En.
Poika yökyläili isoäidillä
Nyt oikeus kuulee kuolleen pojan äidinäitiä.
Pojan isoäiti kertoo olleensa mukana pojan hoidossa alusta asti. Poika syntyi keskosena. Kun poika kuoli, pojan äiti soitti hänet paikalle. Isoäiti kertoo hoitaneensa myös pojan hautajaisten käytännönjärjestelyt.
Isoäidin mukaan poika oli kolmekuinen, kun oli ensimmäisen kerran isoäidillään yökylässä. Keskimäärin poika yökyläili isoäidillään kahden tai kolmen viikon välein, muutoin isoäiti tapasi poikaa pari kertaa viikossa.
Yleensä isoäiti tapasi tyttärensä poikaa muualla kuin tyttärensä kotona.
Kun poika sijoitettiin kiireellisesti tammikuussa 2023, isoäiti olisi tahtonut pojan luokseen, ettei hänen olisi tarvinnut mennä vieraalle. Isoäiti kertoo, että irtisanoutui vuorotyöstään.
– Halusin olla ottamassa koppia, jos minua tarvitaan. Ettei minun lapsenlastani sijoiteta ulkopuolelle. Tässä yhteydessä ryhdyin etsimään myös isompaa asuntoa sitä varten.
Isoäidin mukaan pojan läheisimpiä henkilöitä olivat äiti ja isoäiti.
Pojan kuolema aiheutti romahduksen
Kun poika kuoli, se aiheutti isoäidille hänen kertomansa mukaan totaalisen romahduksen. Hän kertoo olleensa useita kuukausia sairauslomalla pojan kuoleman jälkeen ja tehneensä senkin jälkeen osa-aikaista työtä.
Isoäiti kertoo käyneensä säännöllisesti hakemassa keskusteluapua.
Isoäidin mukaan hänen tyttärensä osallistui pojan kuolemaan ”valitsemalla väärän miehen ja luottamalla häneen”.
Isoäidin mukaan hänen tyttärensä Muusa oli huolehtiva, välittävä ja lämmin äiti pojalleen.
– (Pojan nimi) oli koko hänen elämä, isoäiti sanoo.
Isoäidin mukaan isäpuolen ja pojan välit olivat lämpimät. Isäpuoli otti isoäidin mukaan pojan mielellään hoitoonsa ja poika myös mielellään jäi hänen kanssaan.
Tytär soitti äidilleen hysteerisenä
Pojan kuolinpäivää edeltävänä iltana iso tytär soitti äidilleen hysteerisenä, että poika ei reagoi mihinkään. Isoäiti kysyi, onko tytär soittanut hätänumeroon.
Isoäiti kertoo lähteneensä heti töistä ajamaan tyttärelleen. Tytär seisoi itkuisena tienvarressa ja isoäiti käski tyttärensä jäädä opastamaan ambulansseja.
Lapsen isäpuoli avasi asunnon oven ja palasi sitten elvyttämään lasta.
– Näin heti, ettei mitään ole enää tehtävissä. Toki toivoin, että olisi, isoäiti muistelee.
Tytär kertoi äidilleen, että pojan kasvot olivat olleet ihan kauhean näköiset, kun isäpuoli oli hangannut niitä ”jollain sienellä” illalla.
– Hän oli myös huolissaan, että onko hän voinut antaa lapselle liikaa Panadolia, isoäiti kuvailee.
Ensihoitaja kävi kysymässä, että tietääkö lapsen äiti pojan rinnasta löytyneestä palovammasta.
– Hän sanoi, ettei tiedä ja voin sanoa, että aidosta vastauksesta oli kyse, isoäiti sanoo.
Isoäidin mukaan aiemman lastensuojeluilmoituksen taustalla oli siivoton asunto ja tyttären masennuksen pahenemisvaihe.
– Syytän tästä itseäni, koska tiesin, että tyttärelläni on jokin vikana, mutta en saanut sitä otettua puheeksi.
Isoäiti ohjeisti antamaan Panadolia
Isoäiti kertoi ohjeistaneensa tytärtä pojan kuolemaan edeltävänä iltana, että tytär antaisi pojalle Panadolia.
Isoäidin mukaan lapsilla on usein kuumetta, se ei ole syy viedä lasta lääkärihoitoon.
Ei vaikka, lapsella olisi 39 asteen kuume, niin kuin pojalla oli.
Syyttäjä kysyy naiselta, olisiko tilanne muuttunut, jos isoäiti olisi saanut tietää lapsen ihon kuoriutumisesta ja muista oireista.
– Olisi, isoäiti vastasi.
Jostain syystä pojan äiti ei kertonut muista vammoista.
– Mutta tiedän, ettei tyttärelläni ole ollut huolta siinä tilanteessa pojan voinnista.
Muuten hän olisi kysynyt asiasta minulta.
– Mutta hän luuli, että kyse oli pelkästä kuumeesta.
Isä olisi halunnut tavata poikaa
Ensimmäisenä vuorossa on kuolleen nelivuotiaan isä. Mies kertoo vaisulla äänellä, että hänellä oli hyvä suhde lapsensa äitiin, kun poika syntyi.
Mies kertoo olleensa parisuhteessa pojan äidin kanssa ja kertoo, että asui käytännössä yhdessä lapsensa äidin kanssa.
Poika kutsui isäänsä ”isiksi”.
Ero pariskunnalle tuli keväällä 2022. Eron jälkeen pojan asioista ei miehen mukaan oikein puhuttu.
Poika jäi äitinsä luokse asumaan, isä asui omassa asunnossaan. Mies kertoo pyytäneensä, että saisi tavata poikaansa, mutta tämän äiti ei suostunut niihin.
Eron jälkeen isä kertoi tavanneensa poikaansa kaksi kertaa. Tapaamiset tapahtuivat pojan äidin luona.
Isä kertoo leikkineensä tapaamisilla poikansa kanssa ja tapaamiset sujuivat hyvin.
Isän mukaan hän ei saanut lapsestaan mitään tietoja päiväkodista tai muualta ennen kuin sai tietää lastensuojeluilmoituksesta. Silloin isä kertoo kysyneensä pojan äidiltä, että miksi sellainen oli tehty.
Pojan isä ei osaa kertoa, mitä tuntemuksia pojan kuolema herätti hänestä. Hän kertoo, ettei ole hakenut apua itselleen mutta kävi kerran juttelemassa asiasta.
Isä ei tuntenut lapsen isäpuolta. Hän kertoo kuitenkin sanoneensa pojan äidille, ettei haluaisi isäpuolta lapsensa lähelle tämän huumeidenkäytön takia.
Isän mukaansa äiti hoiti lastaan hyvin silloin, kun hän oli näkemässä.
Juttu päivittyy.