Ennusteen mukaan 40–45-vuotiaiden suomalaisten työkyky on uhattuna, ellei terveysriskeihin puututa. Joka neljännellä ikäryhmäläisellä on yksi tai useampi riskitekijä, joka kasvattaa todennäköisyyttä pitkiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen.
Yleisin työkykyyn vaikuttava riski on selkäkipu, josta kärsii jopa kolmannes ikäluokasta. Mielenterveyshäiriöt tulevat toisena naisilla, miehillä ne ovat neljänneksi yleisin riski. Lisäksi vain kolmasosa nelikymppisistä on normaalipainoisia. Riskejä on monia, selityksiä vähän.
– Esimerkiksi mielenterveyshäiriöt on tässä yksi riskitekijä. Me emme tiedä sitä syytä, miksi mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys on noussut niin paljon, kertoo työterveyden ylilääkäri Unto Palonen Terveystalolta.
Tiedossa on, että esimerkiksi istumatyö voi aiheuttaa työtä haittaavia tuki- ja liikuntaelimistön kipuoireita.
Työntekijäasemassa työskentelevillä riskit ovat yleisempiä kuin asiantuntijoilla ja toimihenkilöillä.
Työntekijäasemassa olevat työskentelevät muita useammin fyysisesti vaativissa olosuhteissa. Terveyskyselyn datan perusteella myös heidän elintapansa altistavat suuremmille riskeille.
Ei ole yksittäistä keinoa
Kyseisen ikäryhmän tulisi pysyä työkykyisenä vielä parikymmentä vuotta. Työkykyä ylläpitäviä keinoja täytyy siis keksiä.
– Ei ole mitään yksittäistä keinoa, millä kaikki ongelmat ratkaistaan. Tämä vaatii hyvin vahvaa yhteistyötä työnantajien ja työterveyshuollon kanssa. Varsinkin noissa mielenterveyshäiriöissä, jotta meillä olisi keinoja puuttua nimenomaan sinne työyhteisöihin ja johtamiseen, Palonen kertoo.
Työelämässä jaksamista eläkeikään asti tulisi tukea lisäämällä matalan kynnyksen työterveyspalveluita, kouluttamalla työpaikan johtoa työkykyjohtamiseen, puuttumalla mielenterveyden häiriöihin varhaisessa vaiheessa sekä parantamalla työolosuhteita nykyistä paremmin.
Sairauspoissaolo ei ratkaise kaikkea
Esimerkiksi mielenterveyshäiriöistä kärsivälle pitkä sairausloma ei aina ole paras ratkaisu henkilön kuntouttamiseksi.
– Työ ei välttämättä ole pahe, työ voi olla terapeuttistakin. Siinä tilanteessa, kun on jonkinnäköisiä jaksamisongelmia tai uupumista, sairauspoissaolo ei välttämättä ole ratkaisu. Työpaikalla tehtävät työjärjestelyt voi olla myöskin hyvä keino, Palonen perustelee.
Ennuste perustuu Terveystalon potilastiedoista ja terveyskyselystä koottuun 40–45-vuotiaita koskevaan dataan, joka käsittää 1,7 miljoonaa diagnoosia vuosilta 2016–2019 sekä 20 000 vastausta terveyskyselyyn.
Tarkasteluun otettiin ne yleisimmät vastaanotolla käynnin syyt, joiden tiedetään olevan pitkien sairauslomajaksojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden perusteina.