Mielenterveyssyistä johtuvien etuuksien suuri osuus asiantuntija-aloilla johtuu muiden sairauksien vähäisyydestä, ei mielenterveyden häiriöiden yleisyydestä.
Mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys on usein liitetty asiantuntijatyöhön, mutta fyysisen työn tekijät kärsivät yhtä lailla mielenterveyden häiriöistä.
Työeläkeyhtiö Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksin mukaan mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys on kuitenkin yhtä yleistä fyysisesti raskailla aloilla kuin toimistotöissä. Elokuussa julkaistussa selvityksessä verrattiin eri toimialojen työntekijöiden määrää heille myönnettyjen pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrään yksityisellä sektorilla.
Tulosten mukaan mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys on lähes yhtä yleistä teollisuudessa kuin tietotekniikan, viestinnän, asiantuntijapalveluiden ja rahoituksen aloilla sekä vakuutusalalla.
Tietointensiivistä asiantuntijatyötä pidetään henkisesti kuormittavana, koska se vaatii paljon ajattelua ja tiedonkäsittelyä. Fyysisen työn tekijöillä puolestaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat paljon yleisempiä kuin toimihenkilöillä.
– Mielenterveyssyistä johtuvien etuuksien suuri osuus asiantuntija-aloilla johtuu muiden sairauksien vähäisyydestä, ei mielenterveyden häiriöiden yleisyydestä, tiivistää johtava asiantuntija Anssi Smedlund Ilmarisesta.
9:41
Vuonna 2022 kerroimme, että työpaikkakysely kertoo karua tietoa mielenterveyden ongelmista.
Lue myös: Huolestuttava tutkimustulos suomalaisesta työelämästä: "Kohtaamiset vastaanotolla kertovat karua todellisuutta"
Neljäsosa eläköityy mielenterveyssyistä
Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Kelan tilastojen mukaan mielenterveyden perusteella myönnetään lähes 40 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä. Luvussa ovat mukana Suomessa asuvat henkilöt.
Mielenterveysongelmiin perustuvalle eläkkeelle siirrytään nyt aiempaa nuorempana. Kun vuonna 2003 mielenterveysongelmat veivät työkyvyttömyyseläkkeelle runsaat 1900 alle 35-vuotiasta, viime vuonna vastaava luku oli noin 3150.
Mielenterveyshäiriöitä esiintyy eläkkeelle siirtyneissä varsin tasaisesti kaikissa ikäryhmissä – toisin kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksia, jotka lähtevät kovaan nousuun 55 ikävuoden jälkeen.
Viime vuonna työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyssyistä saavia oli Suomessa kaikkiaan noin 98 000. Näistä alle 35-vuotiaita oli noin 21 400.
Mielenterveysongelmien kirjo on moninainen. ETK:n mukaan masennukseen ja ahdistuneisuuteen perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet, kun taas psykoottisten sairauksien perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt.
Mielenterveyshäiriöiden vuoksi myönnetään usein määräaikaisia eläkkeitä eli kuntoutustukia. Sen sijaan tuki- ja liikuntaelinten sairaudet johtavat useammin pysyviin työkyvyttömyyseläkkeisiin.
1:51
Ovatko työntekijät sairauslomalla turhaan? Katso tietokirjailijan ja psykologi Anniina Virtasen vastaus!
Lue myös: "Saikuttavatko" mielenterveyshäiriöistä kärsivät turhaan? Psykologi muistuttaa tärkeästä asiasta
Hakemuksissa raju kasvu
Myönteinen asia vielä on, että nuoria eläkkeensaajia on suhteellisen vähän, pohtii työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.
– Huolena kuitenkin on, että luku jatkaa kasvuaan.
Tähän suuntaan viittaa se, että nuoret työikäiset lähettävät Eloon kiihtyvällä vauhdilla eläkehakemuksia mielenterveyssyistä. Vuosina 2018–2023 alle 35-vuotiaiden tekemien hakemusten määrä kasvoi 41 prosenttia.
Eniten lisääntyivät 20 000–50 000 euroa vuodessa ansaitsevien hakemukset.
– Tieto on yllättävä. Voisi ajatella, että nuoret ovat ainakin jollain tavalla jo kiinnittyneitä työelämään, vaikka ovatkin työuransa alussa, Korhonen-Yrjänheikki sanoo.
Nuorille mielenterveysongelmien takia myönnetyt sairauslomat ovat useimmiten lyhyitä, noin parin viikon mittaisia. Korhonen-Yrjänheikki haastaa kuitenkin pohtimaan, miksi nuoret tarvitsevat tällaista ”varaventtiiliä” työelämään.
– Parasta olisi, jos mielen haasteissa ei tarvittaisi sairauslomaa. Joskus se on välttämätöntä ainakin lyhytaikaisesti, mutta usein toimiva ratkaisu olisi työn muokkaus työkykyä vastaavaksi eli esimerkiksi tehtävän muokkaus, väliaikaisesti toiseen tehtävään siirtyminen tai osa-aikainen työaika. Työ lisää mielen hyvinvointia, kun työ on oikein mitoitettu työkykyyn ja johtaminen inhimillistä.
Lue myös: Kivakin työ voi uuvuttaa – jaksamisongelmat eivät läheskään aina johdu tekijästä itsestään
Nuoret saavat kuntoutustukia
Elo myöntää valtaosan nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä määräaikaisina kuntoutustukina. Suuri osa, noin 60 prosenttia, eläkehakemuksista kuitenkin hylätään, sillä hakijat eivät täytä työkyvyttömyydelle asetettuja kriteereitä.
Korhonen-Yrjänheikin mukaan on tärkeää, että nuoret osaisivat hakea matalalla kynnyksellä apua mielen ongelmiin. Myös hoidon saatavuutta pitäisi pystyä parantamaan.
– Työpaikoilla on paljon keinoja vahvistaa mielen hyvinvointia työkykyyn oikein mitoitetulla työllä ja hyvällä johtamisella.
Täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen lisäksi voidaan myöntää myös osatyökyvyttömyyseläkettä tai osakuntoutustukea. Täysi työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää, jos työkyky on alentunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden verran ja henkilö on menettänyt työkyvystään vähintään 60 prosenttia.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen edellytyksenä on työkyvyn menetys 40 prosentilla vähintään vuoden verran. Sitä lyhyemmältä ajalta voi saada sairauspäivärahaa Kelasta.
Katso myös: Hankala tyyppi vai suunnanmuuttaja? Näin puhut työn ongelmista
9:54
Psykologi Satu Kaski ja henkilöstöjohtaja, tietokirjailija Outi Sivonen keskustelivat työelämän keskustelukulttuurista Huomenta Suomessa.