Suomalaiset haluavat parantaa työllisyyttä tukemalla osatyökykyisiä ja lisäämällä paikallista sopimista. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan työaikaa ei haluta pidentää – sen sijaan liki puolet kansalaisista (45 %) kannattaa siirtymistä kuuden tunnin työpäivään.
Työllisyyskeinoja on puitu viime aikoina paljon, mutta kansalaismielipide on jäänyt kuulematta, kertoo Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Asiaa osaltaan korjaa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeen ja Taloustutkimuksen tuore yli 2000 hengen kokoinen kyselytutkimus.
– Nämä konkreettiset toimet, joita valtiovarainministeriön paketissa on ehdotettu, ovat sellaisia, jotka koskettavat hyvin syvästi ihmisten elämää ja taloudellisia edellytyksiä ja elinolosuhteita, mutta kansalaismielipide on ollut aika hyvin paitsiossa. Eli ei ole varsinaisesti ollut tietoa siitä, miten ihmiset nämä toimenpiteet kokevat.
– Ne konkreettiset päätökset vastaavat usein paljon tarkemmin hyväosaisten kansalaisten, paremmin toimeentulevien kansalaisten intressejä, ja siksi on hyvin tärkeää laajamittaisesti kartoittaa, miten eri toimet nähdään nimenomaan niissä väestöryhmissä, joihin ne kohdistuvat, Wass toteaa.
Kyselyssä selväksi tulee muun muassa se, että vaikka koronaa pidetään uhkaavana ongelmana (70 %), sitä pitäisi hillitä jatkossa siten, että talous ja työllisyys eivät kärsi liikaa (68 %).
Mistä asioista kyselyn mukaan löytyy suurin yksimielisyys?
– 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että meidän pitäisi myös pääomatuloissa siirtyä samanlaiseen progressiiviseen verotukseen kuin ansiotuloissa, Wass toteaa.
"Solidaarisuus on koronayhteiskunnassa aika korkeassa kurssissa"
Verotuksesta kysyttiin myös laajemmin. 40 prosenttia on sitä mieltä, että veroja voi korottaa, jotta koronakriisin aiheuttama lasku valtiontaloudelle saadaan hoidettua. Suunnilleen saman verran on heitä, jotka eivät haluaisi maksaa kriisin vuoksi enempää veroja.
– Solidaarisuus on koronayhteiskunnassa aika korkeassa kurssissa. Tämä on kiinnostavaa. Jos katsotaan pidemmällä perspektiivillä. Vielä 2015 veronmaksuhalukkuus oli paljon heikommissa kantimissa ja se on siitä lähtien tasaisesti noussut.
– Eli voisi päätellä, että parempina aikoina ihmiset kokevat tulevansa toimeen enemmän omillaan ja sitten taas kriisin tai taloudellisen taantuman lähetessä havaitaan, että julkinen sektorimme, verovaroin ylläpidetyt palvelut ovat sellainen tuki ja turva, jota kukin saattaa elämässä tarvita.
– Lisäksi 44 prosenttia on sitä mieltä, että tarvitaan uusia yritystukipaketteja.
Satsauksia toivotaan osatyökykyisiin ja paikalliseen sopimiseen
Työllisyyttä nostavista toimista eniten kannatusta saa kannatusta toisen asteen opintojen maksuttomuus ja Ruotsin mallin mukainen osatyökykyisten työttömien työllistämisen tukemiseksi perustettava julkisesti hallinnoitu konserni.
– Tämä konserni etsisi työpaikkoja ja sparraisi työttömiä. 70 prosenttia tukee tällaista toimintatapaa.
Lisäksi työehtojen ja palkkojen laajempaa paikallista sopimista kannattaa kuusi kymmenestä suomalaisesta.
– Ja varmasti paikallinen sopiminen tulee jatkossa olemaan yksi keskeinen avain työmarkkinoiden ja työllistämisen uudistamiseen.
– On kiinnostavaa havaita, että sellaista yleistä mielipideilmastoa ei juurikaan vallitse, jossa kaikki huutaisivat vain "EI" ja pidettäisiin tiukasti kiinni saavutetuista eduista.
Suhde velkaantumiseen yllätti
Wass pitää yllätyksenä monien suomalaisten suhtautumista valtion velkaantumiseen.
– Kolmasosa suomalaisista on sitä mieltä, että valtion velka ei ole niin korkealla tasolla, että se vaatisi erityisiä menoleikkauksia velkaantumisen hillitsemiseksi. Tämä on yllättävää etenkin siitä näkökulmasta, että kuinka korkeaa kriisitietoisuutta velkaantumisesta julkisuudessa esiintyy. Kansalaiset eivät ole asiasta yhtä huolestuneita.
– Siihen on usempi syy: näemme, että velkaantumista tapahtuu kaikkialla kilpailijamaissakin, ja toisaalta koronakriisin myötä velkaantumisen mittakaava on saanut ihan uuden mittakaavan – puhutaan, että miljardi on uusi miljoona, ja vaikka velkaantumisaste on noussut dramaattisesti, niin mitään erityisen hälyttävää ei ole tapahtunut.
– Poliitikkojen voi olla koronakriisin myötä vaikeampi saada enää sitä viestiä läpi, että "velkaantuminen on tikittävä aikapommi".
"Työ ajatellaan laajemmasta näkökulmasta kuin vain ansiotyönä"
Liki puolet suomalaisista (45 %) kannattaa siirtymistä kuuden tunnin työpäivään.
– Taustalla on monta tekijää. Osittain se, että asiaan liittyvistä kokeiluista on saatu positiivisia kokemuksia. Lisäksi on automatisaatio, robotisaatio ja tarvetta sellaiselle määrälle työvoimaa ei ehkä enää tulevaisuudessa ilmene.
– Toisaalta yleinen vapaa-ajan arvostus on lisääntynyt. Työ ajatellaan laajemmasta näkökulmasta kuin vain ansiotyönä eli ihmiset saattavat haluta käyttää enemmän aikaa vapaaehtoistyöhön, yleishyödylliseen toimintaan ja opiskeluun.
Olisiko kuuden tunnin työpäivä uhka Suomen taloudelle?
– Tämä ehdotus on pikemminkin pidemmän tähtäimen skenaario kuin mikään konkreettinen ratkaisu tällä hetkellä työllisyysasteen nostamiseen. Mutta on tärkeää, kun mietimme toimia rakenteellisia uudistuksia, niin otetaan laajamittaisesti erilaisia instrumentteja käyttöön eikä ajatella vain pelkästään lyhyen aikavälin mahdollisia keinoja.
Sen sijaan työajan pidennykset saavat suomalaisilta tyrmäyksen.
– Tämä heijastelee varmasti Sipilän hallituksen kiky-paketteja ja on näkemys siitä, että se on suunta, johon ei haluta Suomessa enää mennä, arvioi Wass.