Lähestymiskiellot eivät tehoa läheskään aina toivotulla tavalla. Jopa noin puolta määrätyistä lähestymiskielloista rikotaan.
Usein samat tekijät rikkovat kieltoa monta kertaa.
– Lähestymiskiellot toimivat ja eivät toimi. Valitettavasti on niin, että kaikkia se ei pitele, mutta silti sitä kannattaa hakea, koska ei voi ikinä etukäteen tietää kuka noudattaa kieltomääräystä, kehitysjohtaja Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystyksestä kertoo.
– Kyllä siinä toivomisen varaa aika lailla on. Niissä tilanteissa, missä ihmisten välinen suhde on kärjistynyt, niin lähestymiskielto näyttää toimivan huonosti, rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
Viime vuonna Suomessa suojattiin lähestymiskiellolla yli 2300 ihmistä. Toissa vuonna heitä oli lähes 2600.
Poliisille ilmoitetaan vuosittain noin 1000 lähestymiskiellon rikkomista.
Epäiltyjä on vuosittain vajaat 500, joten samat tekijät rikkovat lähestymiskieltoa useamman kerran. Yleensä ex-puolisot rikkovat kieltoa eniten.
Tyypillisimmät tavat rikkoa lähestymiskieltoa ovat suojeltavan häirintä, viestien lähettely, sosiaalisessa mediassa kiusaaminen ja fyysinen seuraaminen.
Uhreille lähestymiskiellon rikkominen voi olla pahimmillaan painajaismaista.
– Siinä eletään koko ajan varpaillaan, koko ajan pelon kanssa. Jos ihminen joutuu pelkäämään koko ajan kaikkialla, se vaikuttaa hänen koko elämäänsä. Siihen miten hän jaksaa hoitaa työnsä, keskittyä asioihin, huolehtia lapsista. Huoli lapsista on usein todella suuri, Koivukangas kuvailee.
– Se on äärettömän raskasta sinnitellä. Jotkut selviytyy ja jotkut saattavat pahimmillaan antaa periksi. Näissä tilanteissa on todella tärkeää, että lähestymiskieltoa hakevalla ihmisellä olisi uhripalveluja tukena siinä, Koivukangas neuvoo.